Turva – Hymy

”Jatkaako hallitus leikkausten tiellä?” – SDP höykytti hallitusta puoliväliriihen alla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Hallitus istuu ensi viikon alussa puoliväliriiheensä päättämään toimistaan loppukaudeksi. Torstain kyselytunnilla oppositiossa heräsi huoli, jatkaako Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkausten tiellä.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) muistutti madonluvuista: hallituksen työllisyystavoite ei ole toteutumassa ja pitkäaikaistyöttömyys on ennätystasolla.

– Iso joukko työttömiä odottaa hallitukselta toimia, jotka voisivat synnyttää uusia työpaikkoja. Tähänastiset työllisyystoimet ovat tarkoittaneet työttömille lähinnä turvan leikkauksia. Samaan aikaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palvelut on jätetty heitteille.

Kiuru huomautti, että vaikeimmassa asemassa olevien näköalat ovat yhä epätoivoiset, vaikka talous on pikkuhiljaa kohenemassa.

– Heille hallitus ei ole kyennyt antamaan toivoa. Hallituksen tähänastiset toimet eivät ole auttaneet, syrjäytyminen ja osattomuus ovat kasvaneet.

Pääministeri Juha Sipilä ei yhtynyt Kiurun näkemykseen, etteivät hallituksen toimet olisi purreet. Hän myönsi kuitenkin, että pitkäaikaistyöttömiä on aivan liikaa ja puoliväliriihessä mietitään täsmäkeinoja tähän ongelmaan.

Loppuuko työttömien kiusaaminen todella?

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) puolusti myös hallituksen toimia.

– Valoon päin ollaan menossa. En ole samaa mieltä, että ihmiset olisi jätetty heitteille. Hallitus on tehnyt rohkeita ratkaisuja. Suomi ei lähde nousuun vain tiettyä ryhmää kiusaamalla, Lindström muotoili.

Vasemmistoliiton Kari Uotila tarttui ”kiusaamiseen”.

– Loppuuko työttömien kiusaaminen todella, hän kysyi.

Lindströmin mukaan työllisyydenhoito on paketti, jonka sisällä on ikävämpää ja positiivisempaa tavaraa.

Työ- ja elinkeinoministeriön ennuste eri alueiden työllisyyskehityksestä huolestutti Tarja Filatovia (sd.). Vaikka työttömyys sinänsä laskee hieman, puolessa maakunnista työllisyysaste laskee voimakkaasti.

– Työllisyyteen vaikuttaa osaaminen. Mitä hallitus aikoo tehdä, että työttömillä olisi mahdollisuus kouluttautua. Riskinä on, että vähiten kouluttujen mahdollisuus siihen vaikeutuu.

Lindström myönsi, että alueellisia eroja on, ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen on yksi vastaus.

SDP:n Ilmari Nurminen muistutti, että iso joukko hänen ikäisiään ja nuorempia miehiä on työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella. Mitä hallituksella on tarjota näille nuorille, kuului kysymys.

Lindström nosti keinovalikoimasta esiin esimerkiksi työkokeilun.

– Siinä pääsee näyttämään motivaatiotaan. Yrittäjät sanovat, etteivät perää niinkään osaamisen perään vaan asenteen ja siinä on paljon petrattavaa. Työkokeilun idea on näyttää asennetta.

Uotila totesi tähän, että hallitus näyttää olevan sitä mieltä, että työttömyys johtuukin haluttomuudesta.

On ihan sama, kenen ansiota käänne on, kunhan Suomi voittaa.

Jonkinlaista kädenvääntöä käytiin siitäkin, kenen ansiota on työllisyyden orastava nousu on.

– SDP moittii kovasti hallituksen työllisyyspolitiikkaa. Muistelen, että edellinen hallitus lupasi 2011 luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Miten kävi? 100 000 menetettiin. Kun viimein on saatu käänne aikaiseksi, en menisi mestaroimaan tuolta suunnalta, keskustan Antti Kaikkonen sivalteli.

Krista Kiuru pääsi huomauttamaan, että käänne tapahtui vuonna 2015 keväällä. Hän myös korosti, että ei pidä tyytyä katsomaan vain menneeseen vaan suunnata tulevaisuuteen.

– Ensi viikolla on isojen päätösten aika. Huolemme on, että jatkatte leikkausten tiellä. Onko työllisyyden hoito ykköstavoite ja tuleeko linjanmuutosta, hän kysyi Sipilältä.

Sipilän mielestä keskustelu on menossa hyvään suuntaan, kun keskustellaan, kenen ansiota käänne on.

– Minulle on ihan sama, kenen ansiota se on, kunhan Suomi voittaa.

Hän vakuutti, että työllisyys ja kasvu ovat ykköstavoitteita puoliväliriihessä. Lisäksi tavoitteena on pysäyttää eriarvoistuminen, varautua turvallisuusuhkiin ja viedä Suomen uudistukset loppuun.

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.