Pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi tiedotustilaisuudessaan, että Nato lisää korkean valmiuden joukkoja reilusti yli 300  000 sotilaaseen.

Aiemmin suoraan Naton komennon alla korkean valmiuden joukoissa on ollut yli 40  000 sotilasta, joista moni on sijoitettu Baltian maihin.

Syynä korkean valmiuden joukkojen lisäämiseen on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.

Huippukokous alkaa tiistaina Espanjan pääkaupungissa Madridissa julkisella keskustelutilaisuudella ja juhlaillallisella.

Nato aikoo lujittaa kykyään toimia kriiseissä ja konflikteissa esimerkiksi vahvistamalla komentorakennetta, kehittämällä puolustussuunnitelmia sekä viemällä aiempaa enemmän sotilaallisia varusteita valmiiksi joukkojensa käyttöön.

Stoltenberg ilmoitti, että itäisissä jäsenmaissa olevien taisteluosastojen kokoa kasvatetaan prikaatitasolle.

Ajatuksena on, että Nato-maissa ikään kuin korvamerkitään joukkoja, jotka olisivat tarvittaessa hyvin nopealla aikataululla tiettyjen liittolaisten käytettävissä.

Stoltenbergin mukaan nämä korvamerkityt joukot olisivat lähtökohtaisesti sijoitettuina kotimaihinsa, mutta harjoittelisivat säännöllisesti kohdemaansa joukkojen kanssa.

Lisää yksityiskohtia kuultaneen huippukokouksen aikana, kun päätöksiä asiasta tehdään. Yksittäiset Nato-maat saattavat esimerkiksi antaa lupauksia siitä, kuinka paljon joukkoja ne lupaavat ennakolta itäisten liittolaisten käyttöön.

Stoltenberg ennakoi, että Naton toimintaa vahvistetaan esimerkiksi Puolassa. Uutistoimisto AFP:n mukaan Saksa on aiemmin ilmoittanut ottavansa vastuuta Liettuaan tulevasta Nato-prikaatista.

Nato valmis puolustamaan Liettuaa

Viime päivinä Kaliningradin tilanne on kiristänyt tunnelmaa Nato-maa Liettuan ja Venäjän välillä. Itämeren rannalla, Liettuan kyljessä sijaitseva Kaliningradin alue kuuluu Venäjälle.

Venäjä on hiljattain uhkaillut Liettuaa, koska maa on pysäyttänyt ja tehnyt tarkastuksia muun Venäjän ja Kaliningradin välisiin kuljetuksiin EU:n pakotepolitiikan vuoksi.

Tiedotustilaisuudessa Stoltenbergiltä kysyttiin kommenttia asiaan. Vastauksessaan Stoltenberg viittasi suunnitelmiin vahvistaa Naton läsnäoloa liittokunnan itäosissa.

-  Olemme valmiita turvaamaan ja puolustamaan jokaista tuumaa liittokunnan alueesta, mukaan lukien tietysti Liettuaa, Stoltenberg sanoi.

Stoltenbergin mukaan vahvistetulla läsnäololla pyritään takaamaan uskottava pelote, eikä tarkoituksena ole luoda konflikteja, vaan estää niitä.

Stoltenberg sanoi, että Nato-maat tukevat EU-pakotteita. 30 Nato-maasta 21 on myös EU:n jäseniä.

-  Pakotteet ovat tärkeitä, koska ne varmistavat, että presidentti (Vladimir) Putinin on maksettava hinta vastuuttomasta, hirvittävästä ja julmasta hyökkäyksestään Ukrainaan, Stoltenberg sanoi.

Stoltenberg ei tee lupauksia edistymisestä

Suomi on kutsuttu mukaan Madridin huippukokoukseen Naton kumppanimaana, ja Suomen valtuuskuntaa johtaa presidentti Sauli Niinistö.

Pääsihteeri Stoltenberg on tyytyväinen, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan, presidentti Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ovat hyväksyneet kutsun tavata tiistaina Madridissa.

Tavoitteena on, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten käsittelyssä päästäisiin eteenpäin.

-  En tee mitään lupauksia, mutta voin vakuuttaa, että työskentelemme aktiivisesti etenemisen varmistamiseksi, Stoltenberg sanoi.

Suomi ja Ruotsi hakivat sotilasliiton jäsenyyttä toukokuussa, mutta jäsenyyskeskusteluja ei ole päästy aloittamaan Turkin vastustuksen vuoksi. Stoltenbergin mukaan kaikkien liittolaisten turvallisuushuolet on huomioitava.

Andersson toivoo nopeaa etenemistä

Stoltenberg keskusteli lauantaina Erdoganin kanssa ja maanantaina Ruotsin Anderssonin kanssa. Stoltenberg ja Andersson antoivat lyhyet lausunnot tapaamisensa jälkeen.

Andersson kertoi toivovansa, että Turkin kysymykset Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista pystytään ratkaisemaan lähitulevaisuudessa, ihanteellisesti jopa ennen Naton huippukokouksen alkua.

-  Tämä mahdollistaisi välittömän etenemisen Ruotsin ja Suomen jäsenyysprosesseissa. Sellainen tulos olisi hyvä uutinen paitsi Ruotsille ja Suomelle, myös Natolle ja Euroopan turvallisuudelle, Andersson sanoi.

Stoltenberg ja Andersson korostivat yhdessä, että Ruotsi on tehnyt toimia muun muassa terrorismin torjumiseksi ja maan terrorismia koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu.

Venäjä nähdään suorimpana uhkana

Huippukokouksessa määritellään sotilasliiton suuntaa tuleville vuosille. Nato-maiden odotetaan hyväksyvän strateginen konsepti, joka sisältää poliittisia linjauksia sotilasliiton kehityssuunnasta.

-  Odotan, että siinä tehdään selväksi liittolaisten näkemys Venäjästä kaikkein merkittävimpänä ja suorimpana uhkana turvallisuudellemme, Stoltenberg sanoi.

Nato-maiden odotetaan myös linjaavan, että Kiina tuo myös haasteita Naton turvallisuudelle, intresseille ja arvoille.

Stoltenberg uskoo, että ruokakriisi ja Ukrainassa jumissa olevat viljakuljetukset nousevat myös esiin huippukokouksen aikana. Hän huomauttaa, että Nato-maat ovat pyrkineet tahoillaan mahdollistamaan ruoan ja maataloustuotteiden kuljetuksia Ukrainasta.

Helpoin ratkaisu tilanteeseen olisi, jos presidentti Putin lopettaisi sodan, Stoltenberg totesi.

Heta Hassinen