Demariristeily27.-20.8.2016

JHL arvostelee sote-painotuksia: Sosiaalipalvelut varjossa ja yritysten hyvinvointi kärjessä

Kuva: Kari Hulkko
elorantajarkkohulkko1
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvostelee liiallista yritysten hyvinvoinnin edistämistä.

Ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan sote-uudistukseen on ladattu niin paljon toiveita ja tavoitteita muun muassa palvelujen laadun parantamisesta uuden maakuntahallinnon luomiseen, kestävyysvajeen paikkaamiseen ja valinnanvapauden kehittämiseen, että on pelko, ettei mitään tavoitteista saavuteta.

– Näin monen asian ratkominen hyvin lyhyessä ajassa ja niukoin resurssein vaikuttaa mahdottomalta. Siksi olisi syytä keskittyä viemään eteenpäin vain uudistuksen kaikkein olennaisimpia tavoitteita, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Eloranta nostaa esiin hänen mukaansa julkisessa keskustelussa liiaksi terveydenhuoltopalveluiden varjoon jääneet sosiaalipalvelut, jotka ovat monille ihmisille keskeisiä palveluita oman elämän hallinnan ja arjen sujumisen kannalta.

Eloranta muistuttaa, että sosiaalipalveluja tarvitsevat usein ne, joilla on erityisiä haasteita elämässään.

– Silloin sosiaalipalvelujen pitäisi olla siellä missä ihmisetkin ovat eikä päinvastoin. Sosiaalipalvelujen uudistaminen terveydenhuollon logiikalla ei ole oikea ratkaisu, Eloranta linjaa.

Yritysten vai ihmisten hyvinvointi edellä?

Elorannan mukaan sote-uudistuksessa on pidetty turhan voimakkaasti esillä valinnanvapauden ja yritystoiminnan edistämistä. On pidetty huolta yritysten hyvinvoinnista ihmisten hyvinvoinnin sijaan.

Eloranta kommentoi Suomen yrittäjien esitystä siitä, että valinnanvapaus ulotettaisiin kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä soveltuvin osin erityistason palveluihin.

– Valinnanvapaus ei saa muodostua valinnan pakoksi, Eloranta painottaa.

Tänään on oikein ”moukaroi julkista sektoria, saat karkkia” -päivä.

Hän muistuttaa, että erityisesti sosiaalipalvelujen käyttäjät eivät aina osaa tai jaksa valita palveluntuottajaa tai vertailla arvioita niistä netissä. Näin  valinnanvapaudesta voi käytännössä  tulla osalle kansalaisia aktiivinen väylä palvelujen ulkopuolelle.

Valinnanvapaus tuo myös kustannuksia, Eloranta muistuttaa. Sen ylläpitäminen vaatii valvontaa ja ohjausta; sitä paljon paheksuttua byrokratiaa. Valinnanvapauden kokonaiskustannuksista on kovin vähän tietoa.

Elinkeinoelämää edustava EK valittaa, etteivät yksityiset yritykset ole tasapuolisessa kilpailuasemassa julkisten palveluntuottajien kanssa. Tänään on oikein ”moukaroi julkista sektoria, saat karkkia” -päivä, Eloranta huokaa.

– Julkinen sektori on luotu palvelemaan ihmisiä tasavertaisesti varallisuudesta riippumatta. Sen logiikka ei ole tuottaa yrityksille voittoa vaan pitää yhteiskunta koossa ja turvallisena.

Valinnanvapaus typistää kansalaisen pelkäksi kuluttajaksi, Eloranta summaa. Se on yritysten etu, mutta ei yhteiskunnan.

– Toimiva, yhteisesti verorahoilla rahoitettu  ja kaikille tasaveroisesti tuotettu sosiaali- ja terveydenhuolto on kuitenkin toimivan yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Sellaisena se on syytä pitääkin.

Kysely: Sote-uudistus saa lämpimimmän vastaanoton hallituspuolueiden kannattajilta

Kuva: Roope Permanto

Suomalaiset suhtautuvat sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaan sote-uudistukseen enemmän myönteisesti kuin kielteisesti, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä mielipidetutkimuksesta.

Erittäin tai melko myönteisesti sote-uudistukseen suhtautuu 39 prosenttia suomalaisista. Kielteisesti hallituksen esitykseen suhtautuvia on 27 prosenttia. Loput suhtautuvat neutraalisti tai eivät ota kantaa.

Uudistus saa lämpimimmän vastaanoton hallituspuolueiden kannattajilta. Oppositiopuolueiden kannattajista kolmannes puoltaa uudistusta ja kolmannes vastustaa sitä.

Hallituspuolueiden kannattajat ajattelevat, että palvelut paranevat. Monet oppositiopuolueiden tukijat sen sijaan epäilevät, että palvelut heikkenevät nykyisestä.

Tutkimukseen vastasi yli tuhat suomalaista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

STT: Poliisi vaatii MV-julkaisun verkkosivujen sulkemista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
mv001
MV-lehden verkkojulkaisu.

Poliisi vaatii oikeudessa MV-lehti- ja Uber Uutiset -sivustojen sulkemista, ilmenee MV:ssä julkaistuista salaisista asiakirjoista. STT:n tietojen mukaan asiakirjat ovat aitoja ja asian käsittely Helsingin käräjäoikeudessa on yhä kesken.

Poliisi perustelee asiakirjoissa sulkemisvaatimusta epäilyllä, että sivustolla olisi julkaistu viestejä, joissa syyllistytään useisiin eri rikoksiin, kuten kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja törkeään kunnianloukkaukseen.

MV-lehden päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin ei ole poliisin vaatimuskirjeen mukaan poistanut laittomaksi epäiltyjä verkkoviestejä pyynnöistä huolimatta.

Poliisi pyytää käräjäoikeutta käsittelemään asian kiireellisenä kuulematta asianosaisia.

Taas uusi perussuomalaisten kanta: Yksin maahan tulevat kasvattavat terrorismiuhkaa

Kuva: Lehtikuva
LKS 20150419  Kansanedustajaehdokas Ville Tavio, Perussuomalaiset, Varsinais-Suomen vaalipiiri. LEHTIKUVA / HANDOUT / YLE
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoo, että koko turvapaikkajärjestelmä pitää lakkauttaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio esittää, että yksin saapuvien turvapaikanhakijoiden pääsy Suomeen estetään. Hän perustelee ehdotustaan mahdollisena keinona torjua terrorismia.

Tavion mielestä järjestely voisi olla tilapäinen, kunnes varmistutaan siitä, ettei yksin saapuvien joukko kasvata terrorismiuhkaa.

– Jos katsoo viimeaikaisia terroristi-iskuja, niin yksinäiset ääriuskovaiset miehet ovat selvästi profiloituneet, Tavio sanoo tiedotteessaan.
Hän sanoo kannattavansa yhä ensisijaisesti koko turvapaikkajärjestelmän lakkauttamista ja siirtymistä yksinomaan hallittuun pakolaiskiintiöjärjestelmään.

 

Michel Barnier vetää EU:n Brexit-neuvotteluja

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160705 A European flag is flown in front of The Elizabeth Tower which houses the "Big Ben" bell in the Palace of Westminster, as thousands of protesters gather in Parliament Square as they take part in a March for Europe, through the centre of London on July 2, 2016, to protest against Britain's vote to leave the EU, which has plunged the government into political turmoil and left the country deeply polarised. Protesters from a variety of movements march from Park Lane to Parliament Square to show solidarity with those looking to create a more positive, inclusive kinder Britain in Europe. / AFP / Niklas HALLE'N - LEHTIKUVA / AFP

Euroopan unionin pääedustaja Britannian EU-eroa käsittelevissä neuvotteluissa on kokenut ranskalaispoliitikko ja entinen EU-komissaari Michel Barnier. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimitti hänet tehtävään keskiviikkona.

– Olen hyvilläni, että ystäväni Michel Barnier otti vastaan tämän tärkeän ja haasteellisen tehtävän. Halusin tähän vaikeaan työhön kokeneen poliitikon, hän sanoi.

Britannian uusi pääministeri Theresa May on sanonut, että Britannia ei halua rynnätä Brexit-neuvotteluihin. Mayn mukaan Britannian tavoitteena on paras mahdollinen ratkaisu päästä EU:n sisämarkkinoille ja saman aikaan rajoittaa EU:sta tulevien siirtolaisten määrää.

EU:n mukaan myös sen tavoitteena ovat läheiset taloussuhteet Britannian kanssa, mutta unioni ei hyväksy vapaan liikkumisen rajoituksia.

Keskustelua aiheesta

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Miksi vanhusten hoidossa vain hoitajia syyllistetään?

Kuva: Jukka-Pekka Flander
vanhus18349
Moni vanhus kokee huonoa kohtelua hoitopaikassaan.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer jakaa viime päivinä mediassa ja erityisesti Ilta-Sanomissa esiin nostetun huolen vanhusten hoidon laadusta, mutta näkemys huonoon hoitoon johtavista syistä on eri. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on yllättynyt, että syy on vieritetty kokonaan hoitajien niskoille.

Ilta-Sanomissa tiistaina ja keskiviikkona esiintyneet kolarilaiset hoitajat Maaret Rantapeltonen,67 ja Minna Heiskanen, 45 arvostelivat mm. hoitajien työtapoja, tupakanpolttoa, sosiaalisessa mediassa roikkumista ja liian laitosmaista hoitoa kireine aikatauluineen.

– Vastakkainasettelu ja hoitajien syyllistäminen on lyhytnäköistä eikä tuo parannusta tilanteeseen, jossa ongelmat johtuvat pääosin huonosta johtamisesta ja organisaatiokulttuurista sekä ennen kaikkea liian vähäisestä henkilöstömäärästä, Paavola sanoo.

Paavola peräänkuuluttaa hoitajilta kollegiaalisuutta ja solidaarisuutta tilanteessa, jossa päättäjien taholta halutaan laskea hoidon laatua entisestään.

SuPer julkaisi kesäkuussa 2016 selvityksen hoitajien työkuormasta. Kyselyyn vastanneista yli 1700:sta SuPerin jäsenestä suurin osa (68 %) koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa ja lähes kaikki vastaajat (93 %) kokivat huolta hoidon laadusta. Myös Jyväskylän yliopiston alustavat tulokset pohjoismaisesta vertailututkimuksesta osoittavat, että Suomessa on vanhusten laitoksissa ja palveluasumisessa Pohjoismaiden matalin hoitajamitoitus.

– Paikoissa, joissa on ongelmia, hoitajat ovat pakotettuja tähän tilanteeseen. Kun hoitajalla ei kiireen vuoksi ole mahdollisuutta tehdä hoitotyötä niin hyvin kuin haluaisi ja osaisi, se aiheuttaa hoitajille valtavaa eettistä kuormitusta. SuPerin kyselyyn vastanneista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa, Paavola painottaa.

Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä.

Samalla määrällä henkilökuntaa pyritään selviytymään huomattavasti kasvaneesta työmäärästä. Hoitotyön lisäksi hoitajilla on useita muita työtehtäviä vuoron aikana. Tukipalvelutyöntekijöitä on vähennetty, jolloin hoitajien tehtäväksi on tullut mm. siivous ja pyykinpesu. Iso osa hoitajien työstä myös tapahtuu tietokoneilla. Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä, joka varmistaa tiedonkulun työntekijöiden välillä. Jokaisen asiakkaan, joita voi yhdellä hoitajalla laitoshoidossa olla aamu- tai iltavuorossa 5-10, hoito täytyy kirjata vuoron aikana. Näiden tehtävien laiminlyöminen vaarantaisi potilasturvallisuuden.

– Ilta-Sanomissa haastatellun kahden hoitajan kokemukset on otettava vakavasti, mutta ne perustuvat niin pieneen otokseen, ettei sen perusteella voi mustamaalata kaikkia hoitajia, joista suurin osa tahtoo tehdä työnsä hyvin päivittäin. On pidettävä mielessä, että hoitajillakin on oikeus lepotaukoihin, jotka saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla, mikäli niitä ylipäänsä ehtii pitämään. Ylimääräiset tauot ja sosiaaliseen mediaan työajan käyttäminen ovat huonoja tapoja, joihin voidaan ja pitää puuttua johdon puolelta. Johdon tehtävä on myös taata työntekijöilleen olosuhteet, joissa työ voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, Paavola sanoo.

– Säästöpaineissa toivoisi valtiovallalta ja työnantajilta julkituloa hoitotyön laadun laskemisesta. Olisi rehellistä todeta, että nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista antaa yhtä laadukasta hoitoa kuin kymmenen vuotta sitten.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että asia on nostettu esille. Toivomme aiheesta rakentavaa keskustelua, johon myös päättäjät ja työnantajat saavat mieluusti osallistua ja siten osoittaa ottavansa vastuuta maamme vanhuksista, Paavola sanoo.