JHL arvostelee sote-painotuksia: Sosiaalipalvelut varjossa ja yritysten hyvinvointi kärjessä

Kari Hulkko
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvostelee liiallista yritysten hyvinvoinnin edistämistä.
Kari Hulkko
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvostelee liiallista yritysten hyvinvoinnin edistämistä.
Kari Hulkko
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvostelee liiallista yritysten hyvinvoinnin edistämistä.

Ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan sote-uudistukseen on ladattu niin paljon toiveita ja tavoitteita muun muassa palvelujen laadun parantamisesta uuden maakuntahallinnon luomiseen, kestävyysvajeen paikkaamiseen ja valinnanvapauden kehittämiseen, että on pelko, ettei mitään tavoitteista saavuteta.

– Näin monen asian ratkominen hyvin lyhyessä ajassa ja niukoin resurssein vaikuttaa mahdottomalta. Siksi olisi syytä keskittyä viemään eteenpäin vain uudistuksen kaikkein olennaisimpia tavoitteita, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Eloranta nostaa esiin hänen mukaansa julkisessa keskustelussa liiaksi terveydenhuoltopalveluiden varjoon jääneet sosiaalipalvelut, jotka ovat monille ihmisille keskeisiä palveluita oman elämän hallinnan ja arjen sujumisen kannalta.

Eloranta muistuttaa, että sosiaalipalveluja tarvitsevat usein ne, joilla on erityisiä haasteita elämässään.

– Silloin sosiaalipalvelujen pitäisi olla siellä missä ihmisetkin ovat eikä päinvastoin. Sosiaalipalvelujen uudistaminen terveydenhuollon logiikalla ei ole oikea ratkaisu, Eloranta linjaa.

Yritysten vai ihmisten hyvinvointi edellä?

Elorannan mukaan sote-uudistuksessa on pidetty turhan voimakkaasti esillä valinnanvapauden ja yritystoiminnan edistämistä. On pidetty huolta yritysten hyvinvoinnista ihmisten hyvinvoinnin sijaan.

Eloranta kommentoi Suomen yrittäjien esitystä siitä, että valinnanvapaus ulotettaisiin kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä soveltuvin osin erityistason palveluihin.

– Valinnanvapaus ei saa muodostua valinnan pakoksi, Eloranta painottaa.

Tänään on oikein ”moukaroi julkista sektoria, saat karkkia” -päivä.

Hän muistuttaa, että erityisesti sosiaalipalvelujen käyttäjät eivät aina osaa tai jaksa valita palveluntuottajaa tai vertailla arvioita niistä netissä. Näin  valinnanvapaudesta voi käytännössä  tulla osalle kansalaisia aktiivinen väylä palvelujen ulkopuolelle.

Valinnanvapaus tuo myös kustannuksia, Eloranta muistuttaa. Sen ylläpitäminen vaatii valvontaa ja ohjausta; sitä paljon paheksuttua byrokratiaa. Valinnanvapauden kokonaiskustannuksista on kovin vähän tietoa.

Elinkeinoelämää edustava EK valittaa, etteivät yksityiset yritykset ole tasapuolisessa kilpailuasemassa julkisten palveluntuottajien kanssa. Tänään on oikein ”moukaroi julkista sektoria, saat karkkia” -päivä, Eloranta huokaa.

– Julkinen sektori on luotu palvelemaan ihmisiä tasavertaisesti varallisuudesta riippumatta. Sen logiikka ei ole tuottaa yrityksille voittoa vaan pitää yhteiskunta koossa ja turvallisena.

Valinnanvapaus typistää kansalaisen pelkäksi kuluttajaksi, Eloranta summaa. Se on yritysten etu, mutta ei yhteiskunnan.

– Toimiva, yhteisesti verorahoilla rahoitettu  ja kaikille tasaveroisesti tuotettu sosiaali- ja terveydenhuolto on kuitenkin toimivan yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Sellaisena se on syytä pitääkin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat