Sopimus nostaa tänä vuonna palkkoja 26 eurolla tai vähintään 1,25 prosenttia toukokuun alussa, kertoo Kuntatyönantajat. Ensi vuoden alussa tulee paikallinen 1,2 prosentin suuruinen järjestelyerä ja ensi vuoden huhtikuussa vielä prosentin yleiskorotus

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan tärkeää on, että palkankorotuksiin saatiin myös euromääräinen korotus.

– Todella monelle liittomme jäsenelle euromääräinen korotus on kannattavampi korotusmuoto kuin prosentuaalinen korotus, Niemi-Laine toteaa JHL: tiedotteessa.

Lomarahaleikkauksen kompensaatioon saatiin neuvotteluissa myös ratkaisu, JHL kertoo.

– Tosin ratkaisu ei ole tällä nimikkeellä, vaan paikalliseen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Korvaus maksetaan henkilöstölle tammikuussa 2019. Kertaerään on varattu 135 miljoonaa, järjestö kertoo tiedotteessa.

– Työnantaja palkitsee vihdoin kuntatyöntekijät siitä, että pienellä työntekijämäärällä on tehty hyvää ja tuloksellista palvelutyötä kuntalaisten eteen, JHL:n puheenjohtaja Niemi-Laine toteaa.

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyen sovittiin työryhmästä, joka tarkastelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asemaa, kertoo STT. Heihin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta siihen saakka, kunnes maakunta- ja yrityssektorien työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan.

– Olemme myös tyytyväisiä, että sote- ja maakuntauudistuksen kynnyksellä saimme työryhmän, joka tarkastelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asemaa ja sen parantamista. Samoin tärkeä on työpaikoilla tapahtuvaan työnohjaukseen pureutuva työryhmä, joka parantaa työpaikkaohjaajien asemaa, Niemi-Laine kommentoi päätöstä.

Vaikka tuloksellisuuteen perustuva kertaerä kompensoi lomarahaleikkauksia, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki toteaa Demokraatille, että maan hallitukselta ei lomarahakompensaatiota ole luvassa.

– Olisin toivonut vastaantuloa ja ymmärrystä. Taloustilanne on kohentunut ja kaikki laskurit ja merkit sen osoittavat, mutta maan hallitus on sitoutunut omiin linjoihinsa. Olisin toivonut vastaantuloa, mutta hallitukselta ei nyt löytänyt ymmärrystä julkisen sektorin työntekijöille, mikä koskee myös valtiota ja seurakuntia, Pihlajamäki sanoo.

Palkkaratkaisun osalta Pihlajamäki on tyytyväinen siihen, että se syntyi yleisen linjan mukaisena ja että toisena vuonna on myös sekalinjakorostus.

– Se tuo pienipalkkaisille enemmän rahaa kuin pelkkä prosenttikorotus. On hyvä, että sopimuksen pituus on 2 vuotta ja 2 kuukautta, jotta saadaan rauhassa valmistella myös tulevaa maakunta- ja sote-uudistuksen mukaista käytäntöä ja sopimuksia.

– Lisäksi olen tyytyväinen, että saamme tasa-arvoasioita eteenpäin, isyysvapaan palkallista osuutta pidennetään, se on tärkeää, kun perhevapaauudistustakin neuvotellaan. Kunta on nyt tässä esimerkin näyttäjä myös muille sektoreille, Pihlajamäki sanoo.

Sopimuksessa parannetaan myös perheellisten työntekijöiden asemaa, JHL arvio. Palkallinen isyysvapaa pidentyi tällä sopimuksella. Lisäksi lapsen hoitovapaan ikärajaa nostettiin. Jatkossa ikäraja on 12 vuotta.