JHL: Lomarahaleikkausten hyvitykseen ratkaisu – kunta-alan ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
ulkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Olli Luukkainen tilaisuudessa, jossa kunta-alan pääsopijajärjestöjen puheenjohtajat kertoivat meneillään olevista kunta-alan sopimusneuvotteluista 10. tammikuuta.

Kunta-alan sopijaosapuolet saavuttivat neuvottelutuloksen keskiviikkoiltana. Uusi sopimus on voimassa kevääseen 2020. Palkankorotukset noudattavat kierroksen aikana muotoutunutta yleistä linjaa.

Sopimus nostaa tänä vuonna palkkoja 26 eurolla tai vähintään 1,25 prosenttia toukokuun alussa, kertoo Kuntatyönantajat. Ensi vuoden alussa tulee paikallinen 1,2 prosentin suuruinen järjestelyerä ja ensi vuoden huhtikuussa vielä prosentin yleiskorotus

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan tärkeää on, että palkankorotuksiin saatiin myös euromääräinen korotus.

– Todella monelle liittomme jäsenelle euromääräinen korotus on kannattavampi korotusmuoto kuin prosentuaalinen korotus, Niemi-Laine toteaa JHL: tiedotteessa.

Lisäksi sopimusalalle tulee pidempiaikainen palkkaohjelma, jossa tarkastellaan mies- ja naisvaltaisten alojen ansiokehitystä yksityisellä ja julkisella sektorilla, ja pyritään tasoittamaan mies- ja naisvaltaisten alojen palkkakehitystä.

Lomarahaleikkaukset kompensoidaan kertaerällä.

Kunta-alan neuvottelut junnasivat pitkään paikallaan, sillä kuntapuolen työntekijät ovat vaatineet Sipilän hallitukselta lomarahakorvausten hyvittämistä. Palkansaajajärjestöissä on jo pyritty vauhdittamaan neuvotteluja työtaistelutoimilla, esimerkiksi hoitajajärjestöt Super ja Tehy ovat olleet kunta-alalla ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa tiistaiaamusta alkaen.

Lomarahaleikkauksen kompensaatioon saatiin neuvotteluissa myös ratkaisu, JHL kertoo.

– Tosin ratkaisu ei ole tällä nimikkeellä, vaan paikalliseen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Korvaus maksetaan henkilöstölle tammikuussa 2019. Kertaerään on varattu 135 miljoonaa, järjestö kertoo tiedotteessa.

– Työnantaja palkitsee vihdoin kuntatyöntekijät siitä, että pienellä työntekijämäärällä on tehty hyvää ja tuloksellista palvelutyötä kuntalaisten eteen, JHL:n puheenjohtaja Niemi-Laine toteaa.

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyen sovittiin työryhmästä, joka tarkastelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asemaa, kertoo STT. Heihin sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta siihen saakka, kunnes maakunta- ja yrityssektorien työ- ja virkaehtosopimukset tulevat voimaan.

– Olemme myös tyytyväisiä, että sote- ja maakuntauudistuksen kynnyksellä saimme työryhmän, joka tarkastelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asemaa ja sen parantamista. Samoin tärkeä on työpaikoilla tapahtuvaan työnohjaukseen pureutuva työryhmä, joka parantaa työpaikkaohjaajien asemaa, Niemi-Laine kommentoi päätöstä.

Olisin toivonut vastaantuloa ja ymmärrystä.

Vaikka tuloksellisuuteen perustuva kertaerä kompensoi lomarahaleikkauksia, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki toteaa Demokraatille, että maan hallitukselta ei lomarahakompensaatiota ole luvassa.

– Olisin toivonut vastaantuloa ja ymmärrystä. Taloustilanne on kohentunut ja kaikki laskurit ja merkit sen osoittavat, mutta maan hallitus on sitoutunut omiin linjoihinsa. Olisin toivonut vastaantuloa, mutta hallitukselta ei nyt löytänyt ymmärrystä julkisen sektorin työntekijöille, mikä koskee myös valtiota ja seurakuntia, Pihlajamäki sanoo.

Palkkaratkaisun osalta Pihlajamäki on tyytyväinen siihen, että se syntyi yleisen linjan mukaisena ja että toisena vuonna on myös sekalinjakorostus.

– Se tuo pienipalkkaisille enemmän rahaa kuin pelkkä prosenttikorotus. On hyvä, että sopimuksen pituus on 2 vuotta ja 2 kuukautta, jotta saadaan rauhassa valmistella myös tulevaa maakunta- ja sote-uudistuksen mukaista käytäntöä ja sopimuksia.

– Lisäksi olen tyytyväinen, että saamme tasa-arvoasioita eteenpäin, isyysvapaan palkallista osuutta pidennetään, se on tärkeää, kun perhevapaauudistustakin neuvotellaan. Kunta on nyt tässä esimerkin näyttäjä myös muille sektoreille, Pihlajamäki sanoo.

Alalla voimassa ollut ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy heti.

Sopimuksessa parannetaan myös perheellisten työntekijöiden asemaa, JHL arvio. Palkallinen isyysvapaa pidentyi tällä sopimuksella. Lisäksi lapsen hoitovapaan ikärajaa nostettiin. Jatkossa ikäraja on 12 vuotta.

Myös hoitoalan ammattiliitot Super ja Tehy ovat tyytyväisiä kunta-alan neuvottelutulokseen, selviää STT:n uutisesta.

Liitot arvioivat yhteisessä tiedotteessaan, että muun muassa tavoite koulutettujen hoitajien omasta sopimuksesta otti ison askeleen eteenpäin.

Alalla voimassa ollut ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy heti, STT kertoo.

Neuvottelutuloksen vahvistaminen sopimukseksi vaatii vielä osapuolten hallintojen hyväksynnän. Sopimuksen piirissä on yli 400 000 palkansaajaa. Kunta-alan neuvottelut jatkuvat tämän jälkeen sopimusalakohtaisesti.

Juttuun on päivitetty Jytyn puheenjohtajan kommentit klo 22:09 ja Jytyn puheenjohtajan nimi korjattu klo 22:12. Lisätty sote-työryhmästä klo 22:17.

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta