JHL sanoo ”kyllä” sopimukselle

Kuva: Kari Hulkko

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL hyväksyy osaltaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman sopimuksen. Hallituksen päätös oli yksimielinen.

JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan päätös yhteiskuntasopimuksen hyväksymisestä oli erittäin raskas ja kokous venyi nelituntiseksi.

– Kolmen vuoden määräaikaista lomarahojen leikkausta on vaikea hyväksyä ja sitä on vaikea perustella, Eloranta sanoo.

Hän kritisoi myös päätöstä työn sivukulujen siirtämisestä palkansaajien maksettaviksi, koska sillä ei välttämättä saada aikaan työllisyyttä ja talouskasvua.

Eloranta ei halua ennakoida SAK:n hallituksen maanantaista päätöstä.

– Ei siitä nyt kovin monta liittoa voi tietenkään ulkona olla. Totta kai se on selvää, että isot liitot ja isot sektorit pitää olla mukana, jotta kannattaa lähteä eteenpäin.

Sen sijaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ei hyväksy työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa yhteiskuntasopimusta. SEL:n liittohallitus päätti asiasta yksimielisesti.

Ammattiliitto kertoo, ettei se voi hyväksyä työajan palkatonta pidentämistä kolmella päivällä. Työajan pidentäminen ei sen mukaan ole oikeudenmukaista työssä olevien eikä työttömien kannalta.

SEL ja JHL olivat ensimmäisiä SAK:n liittoja, jotka ovat käsitelleet suhtautumistaan keskusjärjestöjen neuvotteluratkaisuun. SAK:n hallitus päättää keskusjärjestön kannan maanantaina.

 

Autosta löytyi kynäpistooli ja amfetamiinia – epäilyttävän auton pysäyttäminen keskellä kirkasta päivää poiki useita rikosepäilyjä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Epäilyttävän ajoneuvon pysäyttäminen Riihimäellä lauantaina tuotti lukuisia rikosepäilyjä. Pikatesti osoitti kuljettajan käyttäneen kannabista ja amfetamiinia, josta jälkimmäistä löytyikin autosta noin gramman verran.

Lisäksi autossa oli käyttövalmis kynäpistooli sekä patruunoita.

Poliisi otti autossa olleen mieskolmikon kiinni. Tapausta tutkitaan rattijuopumuksena, huumausaineen käyttörikoksena, ajoneuvon kuljettamisena oikeudetta sekä törkeänä ampuma-aserikoksena.

Kynäpistoolia pidetään vaarallisena ampuma-aseena, koska se on naamioitu viattomaksi ja helppo piilottaa.

”Edellytykset helteille!” – sää lämpenee alkuviikosta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Sää lämpenee Suomessa alkuviikosta. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen itäpuolelta lähestyvä matalapainealue heikkenee ja etenkin Lapissa voidaan päästä jopa hellelukemiin.

– Lapissa on poutaista ja selkeää. Perämeren rannikon ympäristössä Lounais-Lapissa hellelukemat ovat mahdollisia jo maanantaina. Tiistaina ja keskiviikkona sama juttu, kertoo päivystävä meteorologi Ville Siiskonen.

Etelä-Suomessa sää on alkuviikosta epävakaisempaa ja lämpötilat nousevat korkeimmillaan 20 asteen tienoille.

– Etelä-Suomeen pääsee puhaltamaan koillisvirtaus Vienanmereltä, mikä pitää lämpötilan hieman keskimääräistä alhaisempana.

Jos pilvet väistyvät, hellelukemat ovat mahdollisia myös maan etelä- ja keskiosissa viikon puolivälissä. Ennusteeseen sisältyy kuitenkin vielä epävarmuutta. Siiskosen mukaan matalapaine pyöräyttää koillisesta Etelä-Suomen ylle lämpimämpää ilmamassaa, joka tarjoaisi edellytykset helteille.

Lämmin ilmamassa pysyy Etelä-Suomen yllä viikon loppuun asti. Hellelukemien saavuttaminen riippuu siitä, estääkö pilvisyys lämpötilan nousun.

AVAINSANAT

Suomen liikenneonnettomuudet kasautuvat Helsinkiin – vaarallisin yksittäinen paikka Itäkeskuksessa

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Suomen vaarallisimmat risteykset sijaitsevat Helsingissä. Tieto perustuu STT:n käyttöönsä saamiin Destian tilastoihin.

Niiden mukaan valtaosa Suomen yleisimmistä ja vaarallisimmista onnettomuuspaikoista sijaitsee pääkaupungissa.

Destian tilastojen perusteella tehdyn onnettomuuspaikkaindeksin mukaan vaarallisin yksittäinen paikka on Itäväylän ja Kehä I:n risteys Helsingin Itäkeskuksessa.

Kehä I:n lisäksi vaarallisia paikkoja ovat Helsingissä muun muassa ydinkeskusta, Mannerheimintie Taka-Töölössä ja Hämeentie. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vaarallisin paikka on indeksin mukaan Tyrnäväntien ja Ouluntien risteys Limingassa Oulun eteläpuolella.

Indeksiin on laskettu poliisin tietoon tulleet onnettomuudet vuosilta 2012–2016. Henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet on laskettu indeksiin viisinkertaisina verrattuna vain omaisuusvahinkoihin johtaneisiin onnettomuuksiin.

Kunnilta voi jäädä saamatta satojen miljoonien eurojen verotulot puutteellisen kiinteistörekisterin vuoksi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Asuntorakentamista Ruoholahdessa Helsingissä.

Kun kunnan ja verottajan kiinteistörekisterien tiedot eivät ole ajan tasalla, kunnilta jää saamatta jopa satoja miljoonia euroja kiinteistöverotuloja vuosittain.

Samaan aikaan talouskurimuksessa elävässä kuntataloudessa etsitään säästöjä kaikin mahdollisin keinoin.

Kuntaliiton julkisuudessa ollut varovainen arvio saamatta jääneistä kiinteistöveroista on ollut vähintään sata miljoonaa, mutta kiinteistöverotuksen asiantuntija arvioi summan selvästi suuremmaksi.

– Kun tällä hetkellä kunnat keräävät kiinteistöverolla vuosittain 1,8 miljardia euroa, niin saamatta jää vuositasolla noin 200–300 miljoonaa euroa. Arviota tukevat ne pitkäaikaiset tulokset, joita kiinteistörekistereitä tarkistamalla on saatu, konsulttiyhtiö FCG:n johtava asiantuntija Teijo Salmi arvioi.

Heinolan kiinteistö- ja huoneistorekisteriin tuli lisätyksi lähes kymmenentuhatta rakennusta.

Heinolan kaupunki toteutti vuosina 2010–2016 perusteellisen kiinteistörekisterin tarkistuksen. Kaupungin kiinteistö- ja huoneistorekisteriin tuli lisätyksi lähes kymmenentuhatta rakennusta, joista ei ollut kiinteistöveroja maksettu.

– Puutteille kuntien ja verottajan rekistereissä on monia syitä. Kuntien rakennusjärjestykset ovat muuttuneet, ja aina on myös luvatonta rakentamista. Myöskään kuntien rakennusvalvonnan ja verottajan rakennuksia koskevat määritelmät eivät ole kaikilta osin yhtenevät, Salmi pohtii.

Tyypillisesti luvattomat rakennukset ovat pieniä lisärakennuksia, jotka eivät välttämättä ole tarvinneet rakennettaessa edes rakennuslupia. Toisaalta Heinolassa löytyi jopa kerrostaloja ja teollisuuskiinteistöjä, joista verotulot olivat jääneet saamatta.

– Ei se mitenkään poikkeuksellista ole, että noinkaan isoja kohteita ei kiinteistöveron piirissä ole, vahvistaa Salmi.

– Jostain syystä kunnissa ei ole herätty siihen, että ajan tasalla olevan kiinteistörekisterin avulla kunnan tulot kasvavat merkittävästi. Samalla toteutuu myös kuntalaisten ja yritysten tasapuolinen verotuskohtelu. Työtä kiinteistöjen tarkistamisessa on paljon, mutta myös sen kautta tulot kasvavat.

Venäjän ja Kiinan yhteinen sotaharjoitus alkaa Itämerellä – aktiiviset päivät ensi viikolla

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Venäjän laivastoa Pietarin edustalla.

Venäjän ja Kiinan yhteinen sotaharjoitus Itämerellä alkaa tänään. Venäjän puolustusministeriön mukaan harjoituksen aktiiviset päivät ovat ensi viikolla.

Harjoitukseen osallistuu Venäjän laivaston aluksia ja lentokoneita sekä Kiinan laivaston aluksia. Laivastot harjoittelevat muun muassa yhteistoimintaa merillä.

Kiinan uutistoimisto Xinhuan mukaan nyt käytävän sotaharjoituksen toinen osuus järjestetään syyskuussa Kaukoidässä Japaninmerellä.

Harjoitus on nyt meidän lähialueella.

Asiantuntijat arvioivat aiemmin STT:lle, että Venäjän ja Kiinan yhteinen sotaharjoitus Itämerellä on jatkoa laajemmalle kansainväliselle kehitykselle. Eläköitynyt prikaatikenraali, tutkija Juha Pyykönen sanoo, että yhteisharjoitus ei sinänsä ole merkittävä käänne.

– Isossa kuvassa ei ole tapahtunut mitään muuta uutta, kuin että tämä harjoitus on nyt meidän lähialueella, Pyykönen sanoo.

Viime vuosien kehityskulku Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan myötä on se, että Venäjän sotilaallinen painopiste on siirtynyt kohti länttä, Pyykönen pohtii. Hänen mukaansa Venäjän ja Kiinan yhteistyössä näkyy halu laittaa kampoihin Yhdysvaltojen sotilasmahdille.

Jutun kuva on päivitetty klo 8:13.