JHL: Työn tuottavuus ei lisäänny pakkolaeilla – ”Hallitus ei puhu työelämän laadun parantamisesta mitään”

Jukka-Pekka Flander
JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo hallituksen unohtaneen työelämän laadun vaikutuksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.
Jukka-Pekka Flander
JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo hallituksen unohtaneen työelämän laadun vaikutuksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.
Jukka-Pekka Flander
JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo hallituksen unohtaneen työelämän laadun vaikutuksen tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ihmettelee, miksi maan hallitus vannoo pakkolakien nimeen, vaikka monet asiantuntijat ovat todenneet, etteivät ne ratkaise Suomen kilpailukyky- ja tuottavuusongelmaa.

JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laineen mielestä kilpailukykyloikan saavuttaminen pikemminkin vaikeutuu, kun esimerkiksi julkisen sektorin vuosilomien lyhentämisellä leikataan julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja.

− Maan hallituksella tuntuu olevan aukko ymmärryksessä työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Pidemmät vuosilomat ovat julkisella sektorilla palkankorotusten sijaan annettua ja siten ansaittua palkkaa, Niemi-Laine sanoo tiedotteessaan.

Katse työelämän laatuun

Niemi-Laine muistuttaa, että työhyvinvoinnin ja talouden välisiä suhteita tutkineet asiantuntijat ovat jatkuvasti tuoneet esiin, että työhyvinvoinnilla tai sen puutteella on miljardiluokan vaikutukset talouteen.

Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2012 -raportissa todetaan, että puutteelliseen työhyvinvointiin liittyvät kustannukset ovat yli 40 miljardia euroa vuodessa. Niemi-Laineen mukaan on arvioitu, että työhyvinvointiin panostettu euro voi tuoda jopa kuusinkertaisen tuloksen työnantajalle.

− Hallitus ei puhu työelämän laadun parantamisesta mitään, mutta pakkolaeista pidetään kiinni vaikka ne monien selvitysten mukaan heikentävät työhyvinvointia ja työpaikkojen tuottavuutta samalla, Niemi-Laine arvioi.

Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto kuvaa asiantuntijoiden kanssa laaditussa raportissaan ”Menetetyn työpanoksen kustannus” (2014), kuinka sairauspoissaoloista, sairaana työskentelystä, työkyvyttömyydestä, työtapaturmista, ammattitaudeista ja terveydenhoidosta syntyy kansantalouden menetystä vuodessa yhteensä 24 miljardia euroa.

− Se tarkoittaa kahta miljardia euroa joka kuukausi, Niemi-Laine täsmentää.

Sote haastaa

Niemi-Laineen mukaan sote-uudistus tuo nyt mukanaan valtavat haasteet henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtimiselle.

− Työhyvinvoinnin merkitys kasvaa muutostilanteissa. Taito johtaa ihmisiä ratkaisee muutoksen onnistumisen.

Menettelytavat vaikuttavat oikeudenmukaisuuden kokemukseen, joka puolestaan heijastuu henkilöstön hyvinvointiin ja työn hallinnan tunteeseen.

− Työhyvinvoinnin parantaminen tukee tehokkaasti sote-uudistuksen onnistumista, Niemi-Laine kiteyttää.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat