Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

”Eniten maksaisivat matalapalkkaiset, joista useimmat ovat naisia” – JHL:n Eloranta: Pakkolait korvattava oikeudenmukaisella ratkaisulla

Kuva: Kari Hulkko
Jarkko Eloranta pitää tärkeänä, että paikallinen sopiminen pysyy liittojen ja niiden luottamushenkilöiden hallussa.

Pakkolait korvaavasta työmarkkinaratkaisusta pitää saada oikeudenmukainen, painottaa ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Pakkolakien sisältämät työehtojen huononnukset iskevät pahimmin julkisen sektorin matalapalkkaisiin työntekijöihin, hän muistutti SAK:n luottamusmiestapaamisessa lauantaina Tampereella.

– Lasku jakautuisi hyvin epäoikeudenmukaisesti eri alojen kesken. Eniten maksaisivat matalapalkkaiset, joista useimmat ovat naisia.

Pakkolait muun muassa lyhentäisivät pitkään palvelleiden lomia ja tekisivät ensimmäisestä sairauspäivästä palkattoman. JHL:n jäsenkyselyssä nämä esitykset saivat murskatuomion.

– Tulos kuvaa JHL:n jäsenten töitä. Pakkolait ovat kohtuuttomia fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä tekeviä kohtaan.

SAK:n hallitus päättää maanantaina, lähteekö järjestö neuvottelemaan myös yhteiskuntasopimukseksi kutsutusta työmarkkinaratkaisusta. Siinä pakkolait korvattaisiin todennäköisesti keventämällä työnantajamaksuja ja sopimalla avoimen sektorin määrittelemästä palkkamallista yleisellä tasolla.

Pakkolait ovat kohtuuttomia fyysisesti ja psyykkisesti raskasta työtä tekeviä kohtaan.

Eloranta katsoo, että maltillisella palkkapolitiikalla parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä ja säilytetään palkansaajien luottamus omaan talouteensa. Se on tärkeää kotimaisen kysynnän ylläpitämiseksi.

– Olennaista on, että ratkaisu kohtelee eri aloja tasapainoisesti. Vain niin se voi olla oikeudenmukainen.

Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä on ratkaistava myös paikallisen sopimisen pelisäännöt. Siinä tärkeää on, että paikallinen sopiminen pysyy liittojen ja niiden luottamushenkilöiden hallussa, Eloranta paaluttaa.

– Paikallinen sopiminen ei saa mahdollistaa kilpajuoksua kohti pohjaa, kuten palkkojen ja työehtojen polkemista alle liittojen tekemien työehtosopimusten.

Elorannan mielestä hallituksen pitää muutenkin kunnioittaa kolmikantaista valmistelua työelämään liittyvissä asioissa. Esimerkiksi maahanmuuttajien työllistyminen ja siihen liittyvät, nyt selvitettävänä olevat koulutussopimukset ovat mitä suurimmassa määrin työelämä- ja työehtosopimuskysymyksiä, hän huomautaa.

Pakkolakien lisäksi näköpiirissä on muitakin työelämän huononnuksia, kuten määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottaminen. Alle vuoden mittaisia määräaikaisia sopimuksia saisi tehdä ilman perusteltua syytä,toisin kuin nyt.

Kunta-alalla jo reilu viidennes työntekijöistä on määräaikaisia ja nuorista naisista vielä useampi, Eloranta toteaa.

–  Jos perusteita väljennetään nykyisestä, määräaikaiset työt lisääntyvät varmasti. Niiden varaan on vaikeampi rakentaa elämää, työuraa ja toimeentuloa, hän sanoo.

Alkoholikinan kimppuun taas huomenna – ”Jokseenkin joka ryhmässä on hajontaa”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilakia koskevassa kiistassa ei syntynyt ratkaisua hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken tänään. Keskustan ryhmänjohtaja Antti Kaikkonen totesi, ettei valmista tullut vielä.

– Jatkamme huomenna aamupäivällä. Katsotaan silloin, pääsemmekö tässä vaikeahkossa asiassa tulokseen.

Kaikkosen totesi, että osa keskustan kansanedustajista on ollut huolissaan alkoholihaittojen kasvusta, jos vähittäiskauppoihin tulee 5,5 prosentin vahvuisia tuotteita.

– Jokseenkin joka eduskuntaryhmässä on hajontaa, Kaikkonen sanoi.

Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Toimi Kankaanniemi totesi, että perussuomalaisten ryhmän enemmistö torjui esitetyn kompromissin. Ryhmässä haluttiin pitää kiinni vuosi sitten neuvotellusta ratkaisusta.

Alkoholilakia koskevassa kompromissiesityksessä ehdotettiin, että hallituksen lakiesitys annettaisiin sellaisenaan, mutta kansanedustajilla olisi vapaat kädet äänestää, sanoo keskustan kansanedustaja Pekka Puska. Esityksen mukaisesti esimerkiksi limuviinat olisi sallittu.

 

Apulaisoikeusasiamieheksi valittiin Pasi Pölönen

Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen.

Eduskunnan täysistunto on valinnut oikeustieteen tohtori Pasi Pölösen apulaisoikeusasiamieheksi lokakuun alussa alkavalle nelivuotiselle toimikaudelle.

Pölönen sai vaalissa 145 ääntä.

Pölönen työskentelee tällä hetkellä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa esittelijäneuvoksena ja apulaisoikeusasiamiehen sijaisena.

 

Kansalaiset pääsevät muistelemaan Mauno Koivistoa – kaikki ovat tervetulleita

Kaikki ovat tervetulleita keskiviikkona muistelemaan äskettäin edesmennyttä presidentti Mauno Koivistoa.

Tilaisuus järjestetään 31. toukokuuta Helsingin Paasitornissa Juho Rissanen -salissa kello 15–17. Kahvia on tarjolla jo klo 14.30.

Tilaisuuden alussa puhuvat presidentti Tarja Halonen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Tilaisuuden avaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Keskustelua johdattelee Koiviston läheinen ystävä, talousmies ja entinen ministeri Seppo Lindblom.

Mauno Koivisto kuoli 12. toukokuuta 93-vuotiaana. Hänet haudattiin valtiollisin menoin helatorstaina.

Muistelutilaisuuteen voi herkistyä jo etukäteen katsomalla videolta tunnelmia Mauno Koiviston hautajaisista. Videolla soivan musiikin esittäjänä on Polyteknikkojen kuoro johtajanaan Tapani Länsiö. Videon on ohjannut ja kuvannut Kari Ylitalo ja editoinut Jarno Kivelä Jedit Oy:stä. Tuotanto on Demokraatin.

WP: Valkoisen talon viestintäjohtaja eroaa tehtävästään – Trumpin alaisuudessa vain kolme kuukautta

Kuva: afp photo/brendan smialowski
Donald Trumpin kabinetti murenee.

Yhdysvalloissa Valkoisen talon viestintäjohtaja Mike Dubke on eronnut tehtävästään, kertoo muun muassa yhdysvaltalaislehti Washington Post. Dubke ehti toimia tehtävässään vain kolme kuukautta.

Washington Post ei kerro eron syytä, mutta presidentti Donald Trumpin hallintoon on viime aikoina kohdistunut kovia paineita muun muassa Venäjä-kohun vuoksi.

Lehden mukaan Dubke jätti eroanomuksensa toissa viikolla, mutta tarjoutui jatkamaan tehtävässään Trumpin pitkän ulkomaanmatkan yli.

 

Kööpenhaminan Pieni merenneito maalattiin punaiseksi

Kööpenhaminan tunnetuin nähtävyys Pieni merenneito -patsas on joutunut ilkivallan kohteeksi. Neito oli maalattu tiistain vastaisena yönä punaiseksi. Patsaan eteen oli kirjoitettu maalilla teksti, jossa kehotettiin puolustamaan Färsaarten valaita. Saaret kuuluvat Tanskaan.

Poliisi on aloittanut patsaan töhrinnästä tutkinnan. Ketään ei toistaiseksi ole otettu kiinni.

Kivellä istuvaan neitoon on aiemmin kohdistunut ilkivaltaa. Sen pää on esimerkiksi irrotettu kaksikin kertaa.

Rantakivillä sijaitseva patsas on kuvanveistäjä Edvard Eriksenin luoma pronssiveistos. Toimeksianto tuli Carlsbergin panimosukuun kuuluneelta Carl Jacobsenilta, joka oli vuonna 1909 ihastunut H.C. Andersenin satuun perustuneeseen balettiin.

Patsaan satavuotisjuhlaa vietettiin elokuussa 2013.

STT-AFP–TT-Ritzau, Kööpenhamina

Keskustelua aiheesta