tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

JHL:n vaalikiertue alkaa ensi viikolla

Kuva: Kari Hulkko
Päivi Niemi-Laine on JHL:n puheenjohtaja.

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto ry (JHL) valitsee 120 jäsenisen edustajistonsa jäsenvaalilla 13.–28. maaliskuuta. Paikkaa edustajistossa tavoittelee 1074 ehdokasta. Pirkanmaalta edustajistoon valitaan 12 jäsentä, ja paikkaa tavoittelee 108 ehdokasta.

Jäsenten vaali-intoa herätellään valtakunnallisella kiertueella viikoilla 8 – 11, jolloin järjestetään eri kunnissa yli 230 tilaisuutta. Pirkanmaalla järjestetään yhteensä 23 tilaisuutta 20 eri kunnassa.

Kiertueen aikana on tarkoitus tavoittaa mahdollisimman monen kunnan alueelta JHL:n jäseniä ja työntekijöitä. Jäseniltä kerätään myös evästyksiä ja tarinoita siitä, millaisia päätöksiä uusi edustajisto voisi tehdä, jotta jäsenillä olisi entistä paremmat olosuhteet tulevaisuuden työelämässä. Jäsenten esittämistä asioista toimitetaan kooste, joka jaetaan valituille edustajille ja muille hallinnon edustajille. JHL haluaa tälläkin tavoin edistää jäsenten sanan kuulumista päätöksenteossaan.

Tilaisuuksiin osallistuu myös edustajistovaaliehdokkaita, joille jäsenet voivat kertoa suoraan ajatuksiaan työpaikkansa ja työelämän kehittämiseksi.

Starttikahvit tiistaina

Jäsenille tarjotaan vaalikiertueen starttikahvit Pirkanmaalla 21. helmikuuta kello 9. – 17.00 JHL:n aluetoimistolla, Rautatienkatu 10, Tampere. Mukana starttikahveilla on myös liiton toimialajohtaja Håkan Ekström iltapäivällä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto kantaa erityistä huolta siitä, millaiseksi tulevaisuuden työpaikat muodostuvat, kun ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluissa on tapahtumassa itsenäisen historiamme suurin rakenteellinen muutos.

– Vakiintuneet työolot ja työpaikat tulevat olemaan suuressa muutoksessa ja kukaan ei voi olla enää varma työnsä tulevaisuudesta olipa sitten töissä julkisella tai yksityisellä sektorilla. Siksi tarvitsemme työsuhteisiin turvaa erilaisin siirtymävaiheen ratkaisuin, jotta yksilöllisiltä murhenäytelmiltä vältyttäisiin”, JHL:n Pirkanmaan aluepäällikkö Nina Heikkilä sanoo.

JHL – tieto:

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on suurin julkisen alan ammattiliitto, jonka jäsenet työskentelevät kuntien, seurakuntien ja valtion, sekä yksityisten hyvinvointialojen palveluksessa

JHL on yli 200 000 jäsenen liitto

JHL neuvottelee yli 100 työ- ja virkaehtosopimusta

JHL:n jäsenet edustavat noin 2500 ammattinimikettä

JHL toimii koko maassa, työpaikkakohtaisia yhdistyksiä on 630 ja sillä on 13 aluetoimistoa

JHL:n palveluksessa on noin 250 henkilöä

JHL:n korkein päättävä elin on viiden vuoden välein jäsenvaalilla valittava edustajisto.

JHL:n edustajistoon kuuluu 120 jäsentä ja se valitsee 24 jäsenen hallituksen.

JHL:n puheenjohtajana toimii Päivi Niemi-Laine ja varapuheenjohtajana toimialajohtaja Håkan Ekström. Toisena toimialajohtajana toimii Teija Asara –Laaksonen.

Keskustelua aiheesta

Tampereen tytäryhteisöjen taloudellinen tulos ja liikevaihto kasvaneet

Kuva: Särkänniemi Oy
Särkänniemen tuloksen uskotaan tänä vuonna paranevan.

Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden tulokehitys jatkui positiivisena vuonna 2016. Tämä ilmenee asiaa käsittelevästä vuosiraportista. Tuoreessa raportissa käsitellään yhtiöiden perustietojen lisäksi keskeisiä tapahtumia ja tuloksia tilinpäätösanalyysin muodossa.

Tampereen kaupungin mukaan tytäryhteisöjen taloudellinen kehitys parantui sekä liikevaihdon että tulosten osalta huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihdolla mitattuna merkittävimmistä yhtiöstä ja säätiöistä Tampereen Sähkölaitos -konserni, Coxa-konserni, YH-Kodit Oy, Tampere-talo Oy, Tammenlehväsäätiö-konserni, Tampereen Vuokratalosäätiö sekä muut asunto- ja kiinteistöyhtiöt pystyivät kasvattamaan liiketoimintaansa. Särkänniemi Oy:n liikevaihto supistui noin viidellä prosentilla, samoin nettotulos heikkeni edellisestä vuodesta tappiolliseksi.

Kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen on kaupungin mukaan toimittava taloudellisesti menestyksekkäästi. Kaupungin omistajapoliittisten linjausten mukaan yhtiöt ja yhteisöt pääosin rahoittavat investointinsa omalla tulorahoituksellaan sekä vastaavat itse toimintansa kehittämisestä. Pääomien tehokkaaseen käyttöön, konsernirakenteen tarkoituksenmukaisuuteen sekä konserniyksiköiden toiminnan tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen kiinnitetään jatkuvasti huomiota osana kaupungin omistajaohjausta.

Omistajaohjauksen rooli on korostunut entisestään kuntalain muutosten myötä. Aktiivinen ja tuloksellinen omistajaohjaus edellyttää kaupungilta riittävää perehtymistä yhtiöiden toimialaan sekä asiantuntemusta ja kykyä arvioida kaupungin omistamien yhtiöiden suoriutumista.

Konsernijaosto ratkaisevassa roolissa

Tampereella omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallituksen konsernijaosto. Kaupunki pyrkii samaan myös omistamiensa yhtiöiden ja yhteisöjen hallituksiin aikaisempaa enemmän ammattimaista otetta ja osaamista. Kaupungin virkamiehistö ja päättäjät ovat keskustelleet asiasta viime aikoina varsin laajasti.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksymään raporttiin kootut tiedot perustuvat valtaosin kunkin yhtiön tilinpäätöksen toimintakertomukseen. Kunkin yhtiön talouden kehittymisestä esitetään lisäksi tunnuslukuanalyysi. Tunnuslukujen tulkinnassa on otettava huomioon yhtiöiden toiminnan luonne.

– Esimerkiksi elinkeinopoliittisten yhtiöiden tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen. Asuntoyhteisöt toimivat yleishyödyllisyyden statuksen alla ja ohjauksessa, mutta pyrkivät terveeseen talouteen, vaikka eivät jaa osinkoa. Sen sijaan puhtaasti liiketaloudellisin periaattein toimivissa yhtiöissä toiminnan tuloksellisuus ja omistaja-arvon kasvattaminen ovat tärkeitä näkökulmia kaupungin strategisten tavoitteiden ohella, kaupungin asiaa koskevassa tiedotteessa todetaan.

Keskustelua aiheesta

Raitiotievarikon rakentaminen alkaa

Varsinaisen varikon rakentamiseen päästään keväällä 2019.

Tampereen raitiotien varikon rakentaminen käynnistyy 1. syyskuuta. Raitiotieallianssin tiedotteen mukaan varikko rakennetaan Hervantaan Hermiankadun päähän, lähelle Ruskon teollisuusaluetta. Varikon noin viiden hehtaarin tontti rajautuu pohjoisessa Kauhakorvenkatuun ja lännessä Hervannantiehen.

Työt alkavat lähes kaikkien puiden, kantojen ja aluskasvillisuuden poistamisella tontilta. Puiden kuljetukset lisäävät raskasta ajoneuvoliikennettä Kauhakorvenkadulla. Pyöräilijöille ja kävelijöille aiheutuu työmaaliikenteestä muutoksia, joten alueella tulee noudattaa varovaisuutta ja työnaikaisia liikenneopasteita.

Puita kaadetaan noin kuukauden ajan. Sen jälkeen tontilla käynnistyy kiviaineksen louhinta ja murskaus. Tonttia hyödynnetään myös kiviaineksen murskauspisteenä ja käytettävän kiviaineksen varastointipaikkana.

Louhinnat tehdään noin metrin syvyyteen tontin lopullisen pinnan alapuolelle. Tontin itäpäähän tehdään suuri massanvaihto ja tontti tasataan alueelta irtoavalla kiviaineksella. Tonttia valmistelevien töiden kestoksi on arviolta noin vuosi. Töistä aiheutuu melua lähialueille. Varsinaisiin varikon rakentamistöihin päästään keväällä 2019.

Iso työmaa

Tuleva varikko on suunniteltu raitiotien osien 1 ja 2 liikenteen vaatimiin tilatarpeisiin, 37–47-metrisille raitiovaunuille. Varikolle rakennetaan kaksi suurempaa rakennusta: säilytyshalli sekä korjaamo-, huolto-, henkilöstö- ja toimistorakennus. Säilytyshalli on mitoitettu siten, että sinne mahtuu joko 26 kappaletta 37-metrisiä tai 18 kappaletta 47-metrisiä raitiovaunuja. Lisäksi yksi säilytyshallin raide on varattu huoltokalustolle. Säilytyshalli rakennetaan puolilämpimäksi tilaksi.

Korjaamohalli tulee sisältämään kolme 47-metriselle vaunulle mitoitettua korjaamoraidetta, joista yksi on yhdistetty mobiilisorviraide. Yksi korjaamoraide varustetaan huoltomontulla, jonka pituus on 47 metriä. Korjaamohallin yhteydessä on tilat työpajoille, varastoille sekä tekniikalle. Varikolle rakennetaan myös noin kolme kilometriä sähköistettyä raitiotierataa.

Päivittäishuoltotilana toimii yhdistetty huoltotila ja vaunujen pesuraide. Halli on mitoitettu kahdelle huoltopaikalle ja sinne rakennettavan huoltomontun pituus on kaksi kertaa 47 metriä. Varikolle rakennetaan noin 500 neliön varastotila, jonka huonekorkeus on yhdeksän metriä. Varastotilasta puolet varataan ratainfrastruktuurille ja puolet vaunukalustolle.

Toimisto-, valvomo- ja sosiaalitilaa rakennetaan noin 1450 neliötä peruslaatuisena pilari-palkki-ontelolaattaratkaisuna. Eri tiloja on tulevaisuudessa mahdollista laajentaa toiseen kerrokseen noin 500 neliön verran sekä piha-alueelle idän suuntaan.

Tontille sijoitetaan kahden suuremman rakennuksen lisäksi ratasähkön syöttöasema ja tarvittavat muuntamot. Tilojen suunnittelussa on varauduttu rakennusten ja radan laajennuksiin raitiotiejärjestelmän mahdollisesti kasvaessa tulevaisuudessa.

Liito-oravien elinympäristö turvattu

Raitiovaunuvarikon rakentamisen edellytyksenä ovat olleet alueen asemakaavan vahvistuminen sekä liito-oravien elinympäristöjen turvaaminen. Liito-oraville on rakennettu korvaavia reittejä raitiovaunuvarikon ja raitiotielinjausten edellyttämien puiden kaatojen takia. Istutukset on tehty tulevan varikon läheisille viheralueille, Etuhaanpuistoon ja Kytömaanpuistoon.

Puistoihin on istutettu liito-oravan reiteiksi puuryhmiä, joiden puulajeina on käytetty Suomessa luonnonvaraisina esiintyviä puulajeja. Reittejä on täydennetty hyppypylväillä. Lisäksi puistoalueille on tehty liito-oravan elinympäristön turvaamiseksi myös metsityksiä viime keväänä.

Varikko tulee sijoittumaan Hervannantien ja Kauhakorvenkadun kulmaan, ja rakentaminen ulottuu myös näille kaduille. Katualueilla tehdään raitiotievarikon edellyttämät putkisiirrot ja hulevesijärjestelyt sekä katupuuistutukset liito-oravan reittien täydentämiseksi.

Varikon alueen asemakaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen, jonka päätöksestä haettiin valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Asemakaava vahvistui 7. kesäkuuta sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus teki päätöksen hylätä valituslupahakemuksen. Varikolle on myönnetty rakennus-ja ympäristölupa.

Pirkanmaan ELY-keskus hyväksyi luonnonsuojelulain poikkeusluvan mukaiset liito-oravan elinympäristön turvaamiseksi suunnitellut kompensaatiotoimenpiteet sekä sen, että vaaditut toimenpiteet saatiin tehdä asemakaavan vahvistumista odotettaessa.

Raitiotien rakentamisesta ja varikon töistä saa lisätietoa Ratikka-Nyssessä, joka vierailee Hervanta-päivänä 1. syyskuuta klo 13-16 kauppakeskus Duon vieressä.

Keskustelua aiheesta

Tampere mukana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumassa Tukholmassa

Kuva: Kari Hulkko
Muumit edustavat Tamperetta Tukholman juhlissa.

100-vuotiasta Suomea juhlitaan myös Ruotsissa. Suomi 100 -kaupunkijuhlaa vietetään 24.-26. elokuuta Kungsträdgårdenin puistoalueella Tukholmassa. Kolmipäiväiseen tapahtumaan odotetaan noin 100 000 kävijää. Tampere on mukana juhlallisuuksissa.

STHLM/SUOMI -kaupunkijuhla on kaikille avoin tapahtuma ja suurin Suomen rajojen ulkopuolella järjestettävä juhlavuoden yleisötapahtuma. Virallista Ruotsia ja Suomea edustavat tapahtumassa Ruotsin kuningaspari ja Suomen presidenttipari sekä molempien maiden pääministerit.

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen osallistuu suurtapahtuman avajaisiin torstaina 24. elokuuta sekä avajaisten jälkeen järjestettävään seminaariin.

Tunnissa Tukholmasta Tampereelle

Tapahtumapalveluiden päällikkö Saara Saarteinen Visit Tampere Oy:stä kertoo, että tukholmalaisille halutaan esitellä nuorekas ja houkutteleva Tampere. Samalla muistutetaan, että Tukholmasta pääsee noin tunnissa suoralla lennolla Tampereelle.

– Tapahtumassa kerromme maailman ainoasta Muumimuseosta ja houkuttelemme tukholmalaisia Tampereelle. Myyntiin tulee museon omista tuotteista muumimukeja, muumisuklaata, muumikortteja ja muumijulisteita, Saarteinen kertoo.

Tampereen pisteellä seikkailevat myös muumihahmot Niiskuneiti ja Muumipeikko, jotka houkuttelevat yleisöä Tampereelle Muumimuseoon.

Tukholman juhlassa esiintyy liki 300 suomalaista artistia, musiikin ohella lavalla nähdään muun muassa stand up -komiikkaa, lastenteatteria, sirkustaidetta ja kirjailijakohtaamisia. Päiviin mahtuu myös Suomi-Ruotsi -minimaaottelu, näyttelyitä ja ajankohtaisiin asioihin keskittyviä paneelikeskusteluja. STHLM/Suomi -tapahtuman pääjärjestäjä on Suomen suurlähetystö.

Tampereen lisäksi juhlaan osallistuu Suomen kaupungeista Turku, joka esittelee paikan päällä Tom of Finland -kuvataidenäyttelyä, festivaalitunnelmaa ja paikallista designia.

Keskustelua aiheesta

SDP:n ehdokkaat ottivat mittaa toisistaan Tampereella varsin sopuisasti

Maarit Feldt-Ranta (vas), Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero esittäytyivät tiistaina tamperelaisille vaalipaneelissa.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi pyrkivä kolmikko, Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen ja Sirpa Paatero, ”mittelivät” keskenään varsin sopuisasti tiistaina 15. elokuuta järjestetyssä paneelissa. Tilaisuus järjestetiin Tampereella  Aamulehden auditoriossa, ja sen juonsi lehden päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

Päätoimittaja Tuulensuu oli rakentanut kysymyspatterinsa niin, että ”kevyimmät” kysymykset tulivat ensimmäiseksi. Ne toimivat ikäänkuin lämmittelynä itse kisaan. Tiukimmiksi ajatellut kysymykset, kuten Suomen liittyminen Natoon, tulivat viimeisinä.

Kolmikko oli Nato-kysymyksessä varsin yksituumainen. Tällä hetkellä Suomen jäsenyys Natossa ei ole ajankohtainen. Samaa mieltä oli paikalle saapunut yleisö, jolle sillekin annettiin mahdollisuus kertoa asiasta oma mielipiteensä.

Tuulensuu kiristi ruuvia ja kysyi, pitäisikö Suomen auttaa Viroa, jos se joutuisi vieraan vallan hyökkäysen kohteeksi.

Tässäkin kysymyksessä kolmikko oli varsin yksimielinen. Miltei yhdestä suustä se totesi, että auttaminen olisi pääasiassa Naton asia, jonka jäsen Viro on. Naton 5. artikkalan voimassaoloa ja Naton tukea Virolle kävi hetki sitten Virossa  vannomassa Yhdysvaltojen varapresidentti Mike Pence.

Ehdokkaiden mielestä Viro toki saattaisi saada apua Suomestakin, mutta avun muodot tulisi harkita kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan.

Miten ratkaisisit Syyrian kriisin ?

Päätoimittaja Tuulensuun kysymyspatteristoon sisältyi myös kysymys, miten ehdokkaat ratkaisisivat Syyrian kriisin, jos voisivat asiaan vaikuttaa.

Sirpa Paatero halusi koota laajan neuvottelukunnan, jossa olisi mukana myös Venäjä. Sen tehtävänä olisi tulitauon ja rauhan jälkeen miettiä myös sitä, miten maan jälleenrakentaminen voitaisiin toteuttaa.

Tuula Haataisen mukaan ongelman ratkaisemisessa on suurvalloilla iso rooli. Niiden on otettava vastuu myös maan jälleenrakentamisesta.

Maarit Feldt-Ranta ei jättäisi ongelman ratkaisemista vain muutaman osapuolen harteille ja vastuulle. Olisi koottava iso koalitio lievittämään ja ratkomaan ongelmia.

Vaikka osapuolet käyttivät näkemystensä kertomiseen erilaisia ilmaisuja, keinot ja päämäärät eivät eronneet ratkaisevasti toisistaan.

Panelisteilta kysyttiin myös heidän mielipidettään Suomen aseviennistä.

Siitäkin kolmikko oli yhtämieltä. Aseviennin periatteet ovat löystyneet. Feldt-Ranta vaati, että Suomen asekaupalla ei saa kiristää tilannetta maailman kriisipesäkkeissä. Hänen mielestään presidentti Sauli Niinistö olisi voinut ottaa tiukemmin kantaa asevientiin.

Juuri muuta kritiikkiä panelisteilta Niinistöä kohtaan ei irronnutkaan. Painvastoin tunnusta tehtävien hyvästä hoidosta.

Jutunjuurta Putinin kanssa löytyisi

Panelisteiltä kysyttiin myös sitä, mistä he puhuisivat tai mitä he kysyisivät Venäjän presidentti Vladimir Putinilta hänet tavatessaan.

Feldt-Ranta meni suoraa asiaan ja sanoi, että häneltä onnistuisi keskustelu myös asioista, joista hän ja Putin olisivat eri mieltä. Hän voisi nostaa esiin demokratian taka-askeleet Venäjällä tai maan takaperoisen kehityksen oikeusvaltiona.

– Mielenkiintoista olisi kuulla Putinin näkemys myös Venäjän tulevaisuudesta.

Paateron mielestä keskustelunaiheita olisi paljon.

– Miten Venäjä näkee roolinsa arktisilla alueilla kinnosstaisi.

Haataista taas kinnostaisi Putinin näkemys Euroopan kehityksestä, Venäjän roolista ja vastuusta siinä.

Mihin maihin pitäisit yhteyttä?

Panelisteilta kysyttiin myös sitä, mihin maihin he presidenttinä pitäisivät yhteyttä.

Kaikki korostivat yhteistyön tarpellisuutta naapurimaiden kanssa. Tärkeiksi koettiin myös EU ja YK.

Feldt-Ranta korosti yhteistyötä erityisesti pohjoismaiden kanssa., jonka tarjoamaa viitekehystä aikoinaan arvosti muun muassa presidentti Baraek Obama.

Haatainen korosti yhteistötä myös kehittyvien maiden kanssa. Hän ei unohtaisi myöskään kehitysyhteistyötä.

Paateron mielestä eri maiden kanssa on erilaisia intressejä ja yhteistyön mahdollisuuksia, mikä edellyttää myös kahdenvälisiä suhteita. Tärkeinä kauppamaina ei hänen mielestään voi unohaa esimerkiksi Kiinaa ja Yhdysvaltoja.

Keskustelua aiheesta

Demarit haluavat apua mielenterveys- ja päihdeongelmaisille

Mia Estella Lotta (oik) jätti vetoomuksen Huoltsun aukioloaikojen pidentämisestä valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikoselle ja apulaispormestari Johanna Loukaskorvelle.

SDP:n  kaupunginvaltuutettujen Aila Dündar-Järvisen ja Anneli Kivistön valtuustokysely siivitti Tampereen kaupunginvaltuuston maanantaina 14. elokuuta sen syyskauden ensimmäiseen kokoukseen. Mielenterveys- ja alkoholiongelmat ovat olleet esillä  tänä kesänä niin Tampereella kuin koko maassa. Niinpä valtuustokyselyssä tiedusteltiin, miten kaupunki vastaa ongelmaan.

Samaan aiheeseen liittyi ennen valtuuston kokousta Mia Estella Lotan jättämä vetomuus apulaispormestari Johanna Loukaskorvelle (sd.) ja valtuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikoselle (kok.).

Vetoomuksessa esitettiin päihtyneiden päiväkeskus Huoltsun aukioloaikojen lisäämistä. Huoltsu tunnetaan matalan kynnyksen päiväkeskuksena.

Dündar-Järvisen ja Kivistön valtuustokysymyksestä keskusteltaessa ihmeni, että psyykkisistä ongelmista ja alkoholin liiallisesta käytöstä kärsivät usein samat henkilöt: Monesti  yli 65-vuotiaat, etenkin yksinasuvat ihmiset. Heidän heikot mahdollisuudet katkaisu- ja sen jatkohoitoon nousivat nekin esiin keskustelussa. Yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kärsivät ikä-ihmiset ajautuvat usein paitsi alkoholin myös lääkkeiden käyttäjiksi – seurauksena sekakäyttö.

Mia Estella Lotan vetoomuksessa todetaan, että jo nyt Huoltsun myötä päihteiden käyttö on vähentynyt.

– On kaikkien kannalta hyvä asia, että on olemassa matalan kynnyksen paikka, jossa voi viettää aikaa ruokaillen, leväten ja pyykkiä pesten sekä samalla tuttuja tavaten, vetoomuksessa todetaan.

Lisäksi Huoltsun toiminnan uskotaan rauhoittavan häiriökäyttäytymistä kaupungin keskustassa, esimerkiksi sen puistoissa ja Keskustorilla.

Huoltsu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 13-19. Kun kokemukset Huoltsusta ovat posiitiiviset, Lotan lisäksi muut vetoomuksen allekirjoittajat esittävät Huoltsun aukioloaikojen lisäämistä. Huoltsun toivotaan olevan jatkossa avoinna myös viikonloppuisin ja aamuisin.

Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi antoi Dündar-Järvisen ja Kivistön valtuustokysymykseen varsin seikkaperäisen ja laajan vastauksen. Kysymys poiki useita lisäkysymyksiä. Loukaskorpi kertoi jo lähiviikkoina olevansa henkilökohtaisesti yhteydessä alojen asiantuntijoihin ja järjestöihin.

Työtään aloittelevan apulaispormestarin vastaukset saivat valtuutetuilta  kiitosta.

Päätettävänä useita kaavoja

Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös useita kaavoja. Laajimman keskustelun herätti Linnainmaan Leinolankadun-Kotipellonkadun asemakaava. Kaavassa on kyse kaupungin tiivistämisestä, mitä kaikki naapurustossa asuvat eivät sulata.

Asukkaiden mukaan heidän mielipiteitään ei ole riittävästi huomioitu. Heidän mielestään uudisrakentaminen lisää muun muassa alueen liikenne-, melu- ja pysäköimisongelmia. He ovat toivoneet pääasiassa rakennusten uudelleen sijoittelua.

Viime valtuustokaudella apulaispormestarina asiaa työstänyt valtuutettu Pekka Salmi (sd.) kertoi asemankaavan mukaisen rakennusmassojen sijoittelun päin vastoin estävän meluongelmia. Etenkin niiden vaikutuksia kaava-alueen sisäosissa.

Hänen mukaansa pysäköintipaikkojen määrä on selvitetty ja riittäväksi havaittu

– Eräs rivitaloyhtiö ei yksinkertaisesti halua naapuriinsa kerrostaloja. Kyse on Nimby -ilmiöstä – omalle takapihalle ei haluta mitään, mikä ei takapihan haltijaa miellytä.

Tampereen kaupunkiympäristöstä vastaava johtaja Mikko Nurminen kertoi, että kaava-alueen asukkaiden kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä.

– Olemme hakeneet uusia ratkaisuja ja ideoita. Mielestämmme olemme päätyneet kaikille hyvään kokonaisuuteen. Yhtä asuntoyhtiötä lukuunottamatta lopputulos  kelpaa kaikille muille.

Asiasta uuden valtuuston aikana vastaava apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) puolestaan kertoi asemakaavaa tehdyn kolme vuotta ”normaalissa järjesyksessä”. Hänen mielestään kaava voidaan hyväksyä nykyisessä muodossa, kuten hyväksyttiinkin.

Perussuomalaisten Lassi Kaleva esitti kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Hänen esityksensä hävisi äänin 59-8.

Valtuustoaloitteitakin esillä useita

Kaupunginvaltuutetut saivat käsiteltäväkseen vastauksia useisiin valtuustoaloitteisiinsa. Ehdottomasti pisin ja perusteellisin keskustelu käytiin sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteesta, joka käsitteli päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemistä.

Sosialidemokraatit aikovat ottaa niskalenkin ongelmasta, joka on kiusannut päiväkotien ja kolujen lapsia sekä niiden henkilökuntaa. Ongelmaan on tarkoitus pureutua lasten terveys ja oppiminen edellä. Unohtaa ei toki sovi tarvittavien toimenpiteiden kustannuksiakaan.

Käsittelyyn tuli myös edesmenneen kaupunginvaltuutettu Jari Niemelän (sd.) valtuustoaloite pusikoitumisen torjumiseksi Tampereella.

Pekka Salmen (sd.) mielestä kaupunki ei voi olla pusikkoa ja risukasaa. Metsiä on hoidettava. Kaupunkiympäristön huonosta hoidosta on esimerkkinä paljon esillä ollut Konsulin saari.

Aiheeseen liittyen sosialidemokraattien kynästä lähti seuraava toivomusponsi:

”Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että vuoden 2018 talousarvion laadinnan yhteydessä kaupunkiympäristön kunnossapitoon osoitettua määrärahaa osoitetaan nykyistä enemmän pusikoiden raivauksiin. Kaupunki selvittää myös käytännön mahdollisuudet kansalaisten aktivointiin asuinaluekohtaisten talkoiden avulla pusikoitumisen estämiseksi ja tietotekniikan hyödyntämiseksi ei-toivottujen pusikoiden kartoittamiseksi.”

Keskustelua aiheesta