– Mitä tekee Sipilän hallitus – pysytteleekö se Saksan vanhalla ei-linjalla, vai seuraako Saksaa euroalueen syvenevään yhteistyöhön, Harakka kirjoittaa Aamulehden mielipidekirjoituksessaan.

Saksan oikeistopuolue CDU/CSU käy parhaillaan hallitusneuvotteluja sosialidemokraattisen puolueen SPD:n kanssa. Neuvottelut perustuvat yhteiseen paperiin, jonka kärjessä on vahva sitoutuminen EU:n uudistamiseen.

– Suurimmat väännöt käydään sisäpolitiikasta, joten EU-linjaus pysyy radikaalina. Miten Suomen hallitus on valmistautunut siihen, että jo lähiviikkoina Euroopan pelimerkit pannaan uuteen järjestykseen, Harakka kysyy.

– Uusi hallitus ei sen sijaan ole listannut yhtään ennakkoehtoa tai takarajaa. Paperissa on neljä linjausta, jotka lisäävät yhteisvastuuta selvästi. Niitä kaikkia Sipilän hallitus vastusti lokakuisessa Emu-kannassaan.

Hän ottaa esille euroalueen oman budjetin, jota muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron on esittänyt. Juha Sipilän (kesk.) hallitus taas vastustaa sekä euroalueen omaa budjettia että suhdannetasausta.

Saksa haluaa nyt Euroopan valuuttarahaston komission valtaan, jota Sipilän hallitus on vastustanut.

– Nyt Sipilän hallituksen on ratkaistava, pysytteleekö se Saksan vanhalla linjalla vai lähteekö Saksan uudelle linjalle, Harakka vaatii.

Saksa esittää myös yhteistä veropohjaa ja vastustaa vahvasti verodumppausta.

– Sipilän hallitus ei ole ollut aloitteellinen veronkiertoa ja veroparatiiseja vastustavassa kansainvälisessä yhteistyössä. Kokoomus esti edellisessä hallituksessa Suomen osallistumisen EU:n pörssiveron (Financial Transactions Tax) suunnitteluun, jota Saksa ja Ranska nyt edistävät, Harakka kritisoi.

Hän arvioi, että rohkeat etenevät ja jarruttajat jäävät jälkeen.

– Suurin haaste Suomelle on, että jarruttajia ei jäädä odottelemaan. Sipilän hallitus on ollut korostetun nihkeä kaikille uudistuksille.

Saksa on valmis maksamaan entistä suurempaa EU-jäsenmaksua. Harakka muistuttaa, että Eurooppa-ministeri Sampo Terho (sin.) on vaatinut, että EU-budjetti pienenee Britannian jättämän aukon verran. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on kuitenkin ilmoittanut olevansa ”avoin jäsenmaksujen korottamiselle”.

Keväällä Suomen EU-politiikkaan kohdistuu Harakan mielestä monta tärkeää kysymystä:

– Seuraako Suomi Saksaa myös uudelle tielle euroalueen yhteistyön syventämisessä? Mitä se tarkoittaisi hallituksen sisäisille suhteille? Miten toisaalta ei-linjan jatkaminen vaikuttaisi europuolue kokoomuksen uskottavuuteen? Entä onko Suomen SDP:n linja sama kuin Saksan sosialidemokraattien?

Hän muistuttaa, että Saksassa SPD voi vielä hylätä hallitusohjelman jäsenäänestyksessään.

– Joka tapauksessa se, miten määrätietoisesti Saksa EU-uudistuksia ajaa, riippuu siitä, saako SPD vaatimansa valtiovarainministerin salkun. Saksan demarit pelaavat uhkapeliä, samoin myös asemastaan kamppaileva Angela Merkel, mutta kansallinen epätoivo saattaakin olla Euroopan toivo, Timo Harakka arvioi.