Kolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Jo riittää! — ”Suomi on joutumassa oikeistolaisen tsunamivyöryn peittämäksi — myös urheilussa”

Ruka oli mielenkiintoinen talven kansainvälisten hiihtojen avausnäyttöpaikka. Eri toten haluttiin nähdä, miten omamme pärjäävät ja missä menee Norja dopingin paljastuttua.

Mitä Suomen naishiihtoon tulee, niin Krista Pärmäkoski oli terästä. Hyvä 5. tila sprintissä ja kakkonen kympillä Marit Björgenille vain 4,6 sekuntia hävinneenä. Sitä paitsi kaikki kuusi suomalaisnaista sijoittuivat 18 parhaan joukkoon. Laura Mononen oli kuudes. Norjalaiset kylläkin puolustivat melko kunniakkasti naishiihtoaan ilman dopingpannaa odottavaa Therese Johaugiakin.

Iivo Niskanen oli nopein 15 km:llä. Erittäin ilahduttava alku kansainvälisesti kun taakse jäi Norjan kultakimpale Sundby astmalääkkeineen. Kaikki kuusi suomalaista mc-pisteille.

Yhdistetyssä syttyi uusi tähti, kun Eero Hirvonen oli 4:s ja 11:s kahden päivän aikana.

Entinen lippulaivamme mäkihyppy mataa suurissa vaikeuksissa kun tuskailemme pääsystä 30 parhaan joukkoon.

***

Formuloiden maailmanmestaruus meni puoliksi suomalaiselle Nico Rosbergille. Ratkaisu koettiin vasta viimeisessä kihelmöivässä osakilpailussa Abu Dhabissa. Lewis Hamilton kyllä voitti, mutta kakkostilallaan Nico kuittasi maailmanmestaruuden. Aikaa oli vierähtänyt 34 vuotta siitä, kun Nicon isä Keke oli voittanut oman maailmanmestaruutensa. Saman isä-poika tempun olivat aikaisemmin tehneet Graham ja Damon Hill.

***

Suomi on joutumassa oikeistolaisen tsunamivyöryn peittämäksi. Myös urheilussa. Siksi silmät auki, urheiluväki.

Olympiakomitean siipien suojaan alistetaan nyt kansan liikuttaminenkin päiväkoti-iästä alkaen aina olympiaurheiluun asti. Johtajiksi tähän oikeistovoittoiseen elimeen on valittu urheilijaedustajina kaksi kokoomuslaista aktiivipoliitikkoa (Karjalainen, Multala), vaikka pätevämpiäkin (Sievinen, Bryggare, Kalliomäki, Kononen, Poutala, Salonen, jne) oli tarjolla. Ei haluttu tasapainoa. Vaan häikäilemätöntä puoluepolitiikkaa.

Urheilunhan tulisi olla koko kansan yhteisomistuksessa ja johtama. Kykypuolue kokoomuspomon omiaan suosiva ehdotus siunattiin. Ja oikeistovalta lisääntyi. Ja ovathan tässä OK-keitoksessa mukana myös kokoomuspoliitikot Sanni Grahn-Laasonen ja Hjallis Harkimokin.

OK otti esimerkkiä menossa olevasta yhteiskuntamme tolkuttomasta oikeistolaistamisbuumista. Olivathan muun muassa kokoomuslaiset Häkämies, Räty, Männistö ja Turunen ammentaneet oppinsa julkiselta puolelta ja sitten loikanneet ilman karanteenia vastapuolen privaattileiriin rikastuttamaan heitä. Olihan kokoomuspormestarin esityksestä Helsingin korkeimmaksi virkamieheksi valittu ehdokas, joka syrjäytti kaksi pätevämpää naishakijaa.

Oikeistotsunamiin kuuluu myös rikkaiden rikastuttaminen, kansan jakaminen kahtia, vihamielisyyden lietsominen ja uhoaminen Venäjää kohtaan, sotilasliitto Natoon liittyminen sekä äärioikeistolaisen natsijärjestön jäsenen sivulliseen kohdistunut tappava isku.

Tulee mieleen vuosi 1948, jolloin SDP pelasti Suomen JO RITTÄÄ kampanjallaan joutumisen Tshekkoslovakian tielle. Nyt ollaan menossa toiseen äärisuuntaan ja siksi urheiluväenkin on syytä olla valppaana.

Ei voida myöskään hyväksyä yhteisten varojemme siirtoa varakkaille kansalaisten elintasoa laskemalla, ei kahtiajaon lisäämistä eikä myöskään kepupääministerin päättämää 100 miljoonan euron siirtämistä yhtiölle, joka tekee kauppaa noilla meidän rahoillamme pääministerin sukulaisten kanssa.

Moraalin ja etiikan syrjäyttämisen puolelle menee sekin, kun juopunut persunaiskansanedustaja häiriköi ja nimitettiin sen jälkeen ministeriksi kepun ja kokoomuksen hyväksynnällä.

Pinnan alla kytee ja kuohuu. Toivottavasti ei kuitenkaan räjähdä käsirysyksi.

Aikanaan pingpong tarjosi politiikalle sovintoapua ja onnistui. Tänään urheiluväkeä vedetään oikeiston helmoihin ja siksi on syytä pitää silmät auki sepposen selällään.

Tarvitaan JO RIITTÄÄ.

Suomen mäkihyppy ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin surkeassa tilassa.

Arto Bryggare aitoi 1980-luvulla MM-hopeaa ja olympiapronssia. Hänellä on yhä noilta ajoilta 110 metrin aitojen SE 13,35. Nyt tehdyistä OK-valinnoista Artsi kirjoittaa Facebookissa:

”Suomalaista huippu-urheilua ei ole koskaan viety niin puoluepoliittisesti kuin nykyään. Valmennuksen johtajasta lähtien ruiskukkaporukkaa ja tuloksetkin sen mukaisia. Surullista seurattavaa tuo ammattitaidottomuus!!!”

Niin, taidatko sen paremmin luonnehtia urheilumme nykytilaa. Kokoomus hamuaa valtaa. Tuossa mainittu valmennuksen johtajakin on Kuopiosta kokoomuspoliitikko Mika Kojonkoski, joka on erikoistunut mäkivalmentaja. Suomen mäkihyppy ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin surkeassa tilassa.

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kolumni

Mika Kari

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja

Kutsunnat laajennettava koskemaan koko ikäluokkaa

Suomen uskottava puolustus nojaa pitkälti yleisen asevelvollisuuden varaan. Asevelvollisuus onkin erittäin hyvin toimiva ja maassamme arvostettu järjestelmä. Järjestelmää on kuitenkin koko ajan kehitettävä, jotta sen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys säilyisi myös tulevaisuudessa korkealla tasolla.

Perustuslaissa maanpuolustusvelvollisuus määritellään koskemaan jokaista suomalaista. Koska naisten asevelvollisuus on vapaaehtoista, jää käytännössä lähes puolet väestöstä maanpuolustusvelvollisuuden tehtävien ulkopuolelle.

Yhä ajankohtaisemmaksi käykin kysymys siitä, miten maanpuolustukseen liittyviä mahdollisuuksia ja yleistä maanpuolustustietoisuutta voitaisiin tuoda paremmin myös naisten ulottuville.

Kutsuntojen ulottaminen koskemaan koko ikäluokkaa – sukupuoleen katsomatta – olisi merkittävä askel kohti maanpuolustusvelvollisuuden nykyistä tasavertaisempaa toteutumista. Näin naisten osallistuminen maanpuolustukseen tehtäisiin aikaisempaa vaivattomammaksi, mikä todennäköisesti edistäisi myös heidän hakeutumistaan nykyistä aktiivisemmin vapaaehtoiseen asepalvelukseen.

Näin naisten osallistuminen maanpuolustukseen tehtäisiin aikaisempaa vaivattomammaksi.

Koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat olisivat edistysaskel myös kansanterveyden näkökulmasta. Nykyisin vain puolet ikäluokasta on oikeutettu terveystarkastuksiin, jotka toteutetaan osana kutsuntoja. Nämä tarkastukset ovat käytännössä viimeinen tilaisuus, jossa koko ikäluokan terveydentila voidaan kartoittaa.

Molempien sukupuolten osallistuminen näihin tarkastuksiin edistäisi myös ennaltaehkäisyä ja oikea-aikaista palvelunsaantia.

Mikäli kutsunnat päätettäisiin laajentaa nykyisestä, voitaisiin niihin tuoda samalla osaksi myös työvoima- ja koulutuspalvelut. Siten kutsunnat voitaisiin hyödyntää tavalla, joka tukee nuorten kasvua sekä kehitystä myös armeijan harmaiden ulkopuolella.

En pidä tarpeellisena sitä, että yleinen asevelvollisuus laajennettaisiin koskemaan kaikkia sukupuolia. Kuitenkin meillä on velvollisuus pyrkiä lisäämään naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen sekä pitää parhaalla tavalla huoli siitä, että maanpuolustukseen liittyvä tiedotus saavuttaa jokaisen nuoren suomalaisen. Näitä tavoitteita kutsuntojen laajentaminen tukisi erinomaisesti.

Mika Kari

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja

Kolumni

Ville Skinnari

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja, eduskunnan Japani-ryhmän puheenjohtaja

Japanin aurinko paistaa Suomeen saakka

Japanin pääministerin Shinzo Aben vierailu Suomeen on osoitus maidemme välisistä erinomaisista suhteista. Vuonna 2019 diplomaattisuhteemme täyttävät 100 vuotta.  Japania sanotaan nousevan auringon maaksi, mikä tulee suoraan maan nimen muodostavista kirjoitusmerkeistä.

Muutin Japaniin työharjoitteluun japanilaiselle kauppahuoneelle vuonna 1997. Toimin nuorena harjoittelijana yhden japanilaisen keiretsun eli kauppahuoneen palveluksessa Tokiossa.

Meitä yhdistää yllättävän moni asia: yhteiskunnallinen arvopohja, ikääntyvä kansa, hiljainen luonne, vahva vientiriippuvuus ja Venäjä rajanaapurina. Suhtautuminen työhön ja siihen liittyvä kurinalaisuus sekä kunnioitus on ollut molempien maiden vahvuus.

Lisäksi Suomi ja Japani ovat erottuneet globaalisti aina osaamisella. Suomalaista oppimista on arvostettu, samoin opettajia. Luovien alojen osaamista eli esimerkiksi musiikkia, taidetta ja kulttuuria, arvostetaan Japanissa. Se näkyy myös panostuksissa. Molempia maita yhdistävä pelialan tietotaito kuuluu myös tähän sarjaan.

Pitää muistaa, että kvartaaliajattelu kestää Japanissa 25 vuotta.

Japanissa on 130 miljoonaa asukasta. Suomelle Japani on kolmanneksi tärkein kauppakumppani EU:n ulkopuolella. Meillä on lähes 40 suoraa lentoa viikottain Suomesta Japaniin. Meille molemmille vienti on tärkeää tai suoraan sanottuna hyvinvoinnin elinehto. Teemme japanilaisten kanssa tiivistä yhteistyötä eri tasoilla.

Tekesin ja ulkoministeriön leikkaukset valitettavasti näkyvät ja resurssimme ovat rajalliset. Lisäksi suomalaiset ovat usein liian kärsimättömiä Japanin vaativille markkinoille. Pitää muistaa, että kvartaaliajattelu kestää Japanissa 25 vuotta.

Meillä on kaikki edellytykset tehdä erittäin menestyksellistä yhteistyötä seuraavat 100 vuotta Suomen ja Japanin välillä. Se vaatii kuitenkin uutta ajattelua meiltä molemmilta. Pienten ja keskisuurten yritysten roolia on nostettava uudelle tasolle ja se vaatii uutta ajattelua ja yhteistyötä. Tutkimus- ja kehitysyhteistyössä voimme rakentaa vielä paljon parempia kokonaisuuksia.

Japanilaisia kiinnostavat erityisesti arktisen alueen yhteistyö ja Venäjä on tässä merkittävässä roolissa. Myös uudet liikenneyhteydet ovat painopisteitä, kuten Koilliskaapeli ja Koillisväylä. Suomi hyvine yhteyksineen on japanilaisille portti Eurooppaan ja – useille ehkä yllättäen – myös Venäjälle.

Miltä kuulostaisi tuubimainen rakkaushotelli Helsinkiin tai Lappiin?

Omassa kokoluokassaan Japani on monella mittarilla edelleen maailman kärjessä. Toisaalta taas Japanin yhteiskunnalliset uudistukset ovat hitaita, kuten meilläkin. On ironista, että teknologian luvatussa maassa esimerkiksi digitalisaatio ei ole edennyt, kuten parhaissa Euroopan maissa. Silti monen ulkomaalaisen päät pyörivät Tokiossa ja syystäkin, koska kaupunki tarjoaa paljon sellaista, mitä Euroopassa tai Yhdysvalloissa ei ole.

Tässä on hyvä yhteistyön paikka. Kun puhutaan Japanista, suomalaisissa yrityshautomoissa ja ajatuspajoissa kannattaa olla hereillä. Miltä kuulostaisi robottiravintola itsepalvelun luvattuun maahan eli Suomeen? Tai nuorille pariskunnille suunniteltu tuubimainen rakkaushotelli (Love Hotel) Helsinkiin tai Lappiin? Syntyvyysongelmaamme tällä tuskin ratkaistaan, mutta yritysideana se ei ole huono.

Villienkin yritysideoiden lisäksi meidän pitää tehdä töitä ja kehittää yhteistyötä entistä rohkeammin. Lopputuloksena Japanin aurinko paistaa hyvää Suomeen saakka vielä entistäkin kirkaampana.

Ville Skinnari

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja, eduskunnan Japani-ryhmän puheenjohtaja

Kolumni

Ulf Sundqvist

Kirjoittaja on entinen SDP:n puheenjohtaja ja puoluesihteeri sekä pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri.

Hallitus on syönyt loput eväänsä

Suomessa vallitsee tällä hetkellä niin poikkeuksellinen tilanne, että lienee sallittua tässä kolumnissa lainata itseään. Maaliskuun kirjoitukseni otsikko oli ”Hallitus on eväänsä syönyt”. Nyt se on tosiasiallisesti tapahtunut, vaikka tämän ilmiselvän faktan tunnustaminen vielä on lopullisesti tekemättä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta teki Annika Lapintien johdolla perusteellista ja ansiokasta työtä. Valiokunnan yksimielinen lausunto on vastaansanomaton argumentti laidasta laitaan vellovassa sotekeskustelussa. Hallituksen hätäinen valmistelutyö johti perustuslain vastaisiin esityksiin. Nyt joudutaan aloittamaan valinnanvapausesityksen tekeminen alusta. Se tulee viemään niin paljon aikaa, että seuraavat eduskuntavaalit painavat päälle ennen kuin hyväksyttävä esitys on valmis.

Valinnanvapausesitys oli tunnetusti kokoomuksen sotehärvelin lempilapsia. Keskusta halusi ennen kaikkea maakuntauudistuksen, joka rimaa hipoen läpäisi perustuslakivaliokunnan testin. Siitä Sipilän joukkue on ollut riemuissaan, vaikka aikataulu senkin osalta siirtyy, kuten alun pitäen oli ilmeistä. Opposition taholta on jo esitetty, että maakuntavaalit pitää siirtää vähintään eduskuntavaalien yhteyteen vuonna 2019. Se on täysin loogista ja viisasta – ajatellen sekä kansalaisten että vaalikassojen kestokykyä

Valinnanvapausesitys oli tunnetusti kokoomuksen sotehärvelin lempilapsia.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että koko maakuntauudistus on turha. Isojen kaupunkiseutujen johtajajoukko kokoomuksen voimahahmon Jan Vapaavuoren johdolla on lähtenyt kampanjaan tätä uutta byrokratiahanketta vastaan. He ovat oikealla asialla. Ei tämänkokoista maata pidä nyt lähteä hajottamaan uusilla himmeleillä eikä tuhlaamaan resursseja valtavilla henkilöstön, kiinteistövarallisuuden ja muun omaisuuden siirto-operaatioilla, joiden kustannukset ovat vielä täysin hämärän peitossa.

Juha Sipilä ja Petteri Orpo totesivat ilmoittaessaan hallituksen tarvitsemasta aikalisästä, ettei ole aikaa tuhlata parlamentaariseen valmisteluun. Tämä on lausunto, jonka nämä miehet löytävät edestänsä vielä monta kertaa. Nyt olisi nimittäin juuri muun muassa Tuula Haataisen esittämän rauhallisen, parlamentaarisen pohdiskelun paikka. Se olisi poliittisesti erittäin viisasta, ja se rauhoittaisi myös vinhasti vellovaa markkinakuhinaa, jossa ostetaan ja myydään pian kaikki mikä näyttää liikkuvan.

Hallitus on eväänsä syönyt sekä politiikan sisällön että myös parlamentaarisen kannatuksen osalta. Muutaman paikan enemmistöllä ei voi mullistaa koko yhteiskuntaa. Se on satavuotiaan Suomen merkittävimpiä totuuksia. Tätä maata on eri historian vaiheissa johdettu erimerkkisillä hallituksilla. Viimeiset nelisenkymmentä vuotta Suomi on esiintynyt edukseen kansainvälisesti eräänä vakaimpana parlamentaarisena demokratiana. Olemme kyenneet muodostamaan toimintakykyisiä hallituksia yli perinteellisen blokkirajan ja sopimuspolitiikka on ollut meidän tunnuksemme.

Viime eduskuntavaalien jälkeen tämä perinne murtui. Saimme lähtökohtaisesti jo hajanaisen osapuolihallituksen, joka on joutunut tekemään puolivillaisia kompromisseja jo hallitusohjelmasta lähtien, ja nyt tulokset tulevat näkyviin. Perussuomalaiset hajosivat jo tässä kyydissä, keskustan piirissä tyytymättömyys kasvaa. Kokoomus on hyötynyt tähänastisesta menosta, mutta miten puolueen palkansaajaväki tulee nielemään kaikki leikkaukset ja huononnukset, on vielä jäänyt näkemättä.

SDP:n perussanomaa ei tarvitse muuttaa eikä juuri edes muokata.

SDP:lle on viime aikoina ennustettu sekä pysyvää tappiota että uusia mahdollisuuksia. Mikä on todennäköinen skenaario?

Ystäväni ja ikätoverini Matti Ahde sanoi mieleenpainuvassa haastattelussa Demokraatissa 6.7. olevansa erityisen huolestunut SDP:n linjasta. ”Viime vuosisadalla äänestäjät vielä tiesivät, mikä on SDP:n linja, nykyään puolueesta erottuvat vain jakolinjat. Oltiin aikaisemminkin erimielisiä asioista, mutta linja päätettiin neljän seinän sisällä ja siinä pysyttiin”, Ahde sanoi.

Veteraani puhuu painavaa asiaa. Sosialidemokratian panosta tarvitaan kipeästi tämän maan johdossa, SDP:n perussanomaa ei tarvitse muuttaa eikä juuri edes muokata. Solidaarisuuden sanoma on globaaliyhteiskunnan, mutta myös ja uudelleen tämän päivän Suomen keskeinen asia.

Olisiko liikaa vaadittu, että puolueen johtajat, niin eduskunnassa kuin kenttäorganisaatiossa alkaisivat yhdessä palauttaa sosialidemokratiaa todellisten mahdollisuuksien kokoiseksi.

Ulf Sundqvist

Kirjoittaja on entinen SDP:n puheenjohtaja ja puoluesihteeri sekä pitkäaikainen kansanedustaja ja ministeri.

Kolumni

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Bottaksen taidot maailman huippua

Valtteri Bottas on Suomen urheilun kirkkain ja maailmalla tunnetuin sporttitähti juuri nyt. Ensin Itävallan F1-osakilpailussa paalupaikka ja sitten voitto itse kisassa. Jo toinen tällä kaudella ja kaikkiaan kuudennen kerran bodiumilla.

Bottas on luonteeltaan rauhallisesti ajatteleva ja eritoten tiimityötä tekevä formulakuski. Sanoa voi samalla, että hän on olympiauimari Emilia Pikkaraisen vanhempien unelmavävy. Huippu-urheilupariskunta ymmärtää miten olla ja elää valokeilassa. Valtterilla on kaikki edellytykset voittaa maailmanmestaruus jo tällä sesongilla – eli jatkaa Keke Rosbergin, Mika Häkkisen ja Kimi Räikkösen MM-tittelivauhtia.

Tällä hetkellä MM-taistoa johtaa Saksan Sebastian Vettel, mutta Valtteri on enää 15 pistettä Mersun tähtikuljettajan Lewis Hamiltonin takana. Tunnelma tihenee. Kimi Räikkönenkin ahdistelee kärkipäätä, muttei niin vakavasti. Autotallien välinen kisa on kahden kauppa (Mersu-Ferrari) ja kolmannen (Red Bull) korvapuusti.

TUL:n liittojuhlat 1946 ja SVUL:n suurkisat 1947 olivat esimerkillisiä liikunnan ja urheiluaatteen nostattajia kymmenetuhansine osanottajineen. Sittemmin nämä massatapahtumat hiipuivat. Valitettavasti.

Nyt on menneenä viikonvaihteena tuotu uusi kirjo vähemmän harrastettuja lajeja TV:ssä näkyväksi. Se oli mielenkiintoinen kavalkadi 30 lajista, joilla on tuhansia osallistujia ja seuraajia. Joukossa myös perinnelajeja.

Tehdyistä ennätyksistä jäi mieleen Ari-Pekka Liukkosen sähäkkä 50 metrin pyrähdys altaassa. Aika 21,58 oli paitsi Suomen ennätys niin myös kauden 5. paras maailmassa. A-P on ollut maailman kärkeä kolkuttelemassa jo pitkään, mutta arvokisojen alkuerissä on taaplattu. Pyrähdys altaan mitalla on niin vaudikasta ja tiheää jalkapotkua sekä käsien viuhdontaa, että sadasosilla on valtava merkitys. Toivottavasti parin viikon päästä Budapestin arvokisauinneissa vedot osuvat kohdalleen.

Olemme kansainvälisesti jalkapallon kehitysmaa taas kerran.

Koripalloguru Henrik Dettmann on sitä mieltä, että ulkomaalaisista pelaajista Suomen sarjoissa on hyötyä suomalaisen koripallon kehitykselle. Näyttöjäkin on. Koris on kehittynyt.

Jalkapallossa meidän sarjoissamme pelaa runsasmääräisesti niinikään ulkomaisia keskitason, jos senkään, pelaajia. Tulos on laiha. Olemme kansainvälisesti jalkapallon kehitysmaa taas kerran.

Eli mistä kiikastaa? Kaikilla lajeilla on johtonsa, joiden ensisijainen tehtävä on edistää lajiaan. Onko nyt koriksessa sitten viisaampia ja osaavampia johtajia ja valmentajia kuin futiksessa? Miettimisen arvoinen kysymys. Myös lentis ja salibandy tuottavat parempaa satoa kuin futis.

Tapanani on kysyä lajien päättäjiltä, mitä on tehty kehittymisen eteen. Palloliiton ex-varapuheenjohtaja, kansanedustaja (sd.) ja urheilun sekä kulttuurin läpitunkema Jukka Gustafsson totesi, että  jalkapallossa harjoitusmahdollisuudet ovat kunnossa läpivuotiselle treenaamiselle. Mutta hän arveli laajan lajikirjomme hajaannuttavan harrastajia liiaksi. Siksi meillä pulpahtaa vain silloin tällöin Litmasia ja Hyypiäitä huipulle eikä koskaan kerralla koko kentällistä kykyjä.

Hän yhtyi myös esilleottamaani puutteeseen, ettei Suomessa ole vieläkään yhtäkään sellaista yleisöystävällistä peliareenaa jollaisia jääkiekollamme on jo reilusti yli 200. Kummola ja kumppanit ovat taitaneet lobbauksen kuviot.

Mikä merkitys urheilulla onkaan ihmisten keskeisessä ystävyydessä yli rajojen.

Jamaikan Usain Bolt on urheilukenttien ihailtu kuningas, joka on ilmoittanut nyt uransa päättymisestä. Olipa sykähdyttävä hetki Tshekin Ostravassa, missä häntä juhlittiin rakastettuna vieraana. Vaikkei pikamenijä ollutkaan vielä huippuvireessä, niin 15 000 katsojaa nousi seisomaan rakastetun ja uskollisen sankarin vierailua kunnioittaakseen.

Haastattelut, puheet, katsojien plakaatit, aplodit, musiikki ja iloisesti räiskyvä ilotulitus muistuttivat meitä kaikkia siitä, mikä merkitys urheilulla onkaan ihmisten keskeisessä ystävyydessä yli rajojen.

Urheilun liekki ei sammu koskaan.

Maailman valioiden kamppailuja on huikea seurata. Mutta, olisipa vaikkapa timanttiliiganäyttämöllä muitakin suomalaisia kuin Tero Pitkämäki, niin se sykähdyttäisi.

Voimme myös iloita lentisnaistemme menestyksestä Euroopassa.

Kyllä se siitä….

Kauko-Aatos Leväaho

Kirjoittaja on Demokraatin urheilukolumnisti.

Kolumni

Sanna Marin

Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja.

Translaki on uudistettava

Sosialidemokraattisen liikkeen tehtävä on edistää tavallisten ihmisten oikeuksia ja asemaa yhteiskunnassa, on kyse sitten työntekijöiden oikeuksista, vammaisten oikeuksista, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, kielivähemmistöjen oikeuksista tai pakolaisten asemasta. Vähemmistöjen oikeuksia koskevat kysymykset ovat tärkeitä, vaikka ne eivät koskettaisi henkilökohtaisesti omaa elämää.

Nykyinen translaki ei ole ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta kestävä. Translain perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviin epäkohtiin ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu sekä YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen erityisraportoija.

Myös yli sataa maata ja kymmentämiljoonaa lääkäriä edustava Maailman lääkäriliitto on todennut, ettei transsukupuolisuus ole sairaus tai häiriö ja, että jokaisella on oikeus määrittää oma sukupuolensa. Lähes 60 kansallista lääkäriliittoa on sitoutunut lopettamaan käyttäytymistä muokkaavat toimet ja pakkohoidot.

Suomi edellyttää sukupuoltaan korjaavilta muun muassa sterilisaatiota sekä psykiatrisen diagnoosin transsukupuolisuudesta.

Translain muutosta valmisteltiin jo edellisellä hallituskaudella silloisen peruspalveluministerin Susanna Huovisen johdolla.

Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet toimimaan sen eteen, että jokaisella on oikeus saada juridinen sukupuolensa vahvistettua vastaamaan omaa sukupuoli-identiteettiään. SDP:n puoluekokous on linjannut, että tähän liittyviä vaatimuksia ja menettelyä on kevennettävä ja itsemääräämisoikeutta on edistettävä.

Translain muutosta valmisteltiin jo edellisellä hallituskaudella silloisen peruspalveluministerin Susanna Huovisen johdolla. Sosiaali- ja terveysministeriön asiaa käsitellyt työryhmä on esittänyt translain muuttamista jo toukokuussa 2015.

Julkisen vallan on turvattava perus­oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Translain sisältämä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja maamme muiden kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

Transhenkilöiden oikeus perus- ja ihmisoikeuksina turvattuihin henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityiselämän suojaan edellyttää lainsäädännön pikaista uudistamista itsemääräämisoikeutta vahvistavaan suuntaan.

Sanna Marin

Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja.