x

Kolumni

Eemeli Peltonen

Kirjoittaja on järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen.

https://twitter.com/PeltonenEemeli

Johdonmukaista kaupunkipolitiikkaa tarvitaan enemmän kuin koskaan

Pyrkimys koko Suomen asuttuna ja elinvoimaisena pitämiseen on vuosikymmeniä kuulunut suomalaisen yhteiskuntapolitiikan ytimeen. Tavoitetta on pyritty tekemään todeksi keinotekoisella aluepolitiikalla, joka on tarkoittanut esimerkiksi valtion virastojen hajasijoittamista maakuntiin. Samalla kaupunkien ja niiden lähiseutujen merkitystä on vähätelty järjestelmällisesti.

Viimeistään 2000-luvulla on käynyt yhä ilmeisemmäksi, ettei koko Suomea ole enää varaa pitää keinotekoisesti asuttuna. Tiukkoina taloudellisina aikoina voimavarat tulisi kohdentaa sinne, minne väestö näyttäisi luonnollisestikin siirtyvän: kaupunkeihin ja niiden lähiseuduille.

***

Koko 1800-luvun jälkeistä maailmanhistoriaa voidaan luonnehtia kaupunkien ja kaupungistumisen historiaksi. Juuri Euroopassa moni aikaisemmin maatalousvaltainen yhteiskunta loi nahkansa ja muuttui moderniksi teollisuusvaltioksi. Muutos oli nopeaa myös Suomessa, jossa 1960- ja 1970-luvuilla maaseutu autioitui ennennäkemättömällä tavalla erityisesti nuorten ja lapsiperheiden muutettua kaupunkeihin. Työttömyys ja maaseudun henkinen ankeus olivat monelle pääasiallisia muuttopäätöksen syitä.

”Maaseudun nostalgiapuolueet keskusta ja perussuomalaiset voisivat jäädä lyömään siltarumpua opposition penkille.”

Väestö jatkaa Suomessa edelleen keskittymistä kaupunkiseuduille. Tammikuussa julkaistu VTT:n tutkimus Asunnontuotantotarve 2040 paljastaa, että vuoteen 2040 mennessä neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 740 000 uutta asuntoa. Luvussa ei vielä ole edes huomioitu maahanmuuttoa, joka VTT:n mukaan nostaa asunnontuotantotarpeen lähemmäs 800 000 asuntoa.

Tähän VTT:n tutkimukseen tuskin liittyy tiedevilppiä. On ilmeistä, ettei tutkimuksen paljastamaa asunnontuotantotarvetta saavuteta ilman merkittäviä valtiollisia panostuksia. Samalla tukea tarvitsisivat ne monet liikennehankkeet, jotka sitoisivat uudet asutusalueet toimiviksi työssäkäyntialueiksi. Näitä projekteja myös markkinavoimilla olisi todennäköisesti suuri halu edistää.

***

Kaupungistumisen kelloa ei enää voida kääntää taaksepäin. Vähät varat tulisi nyt valtionkin tasolla keskittää sinne, missä hyöty on suurin. Tämä tarkoittaa määrätietoisen kaupunkipolitiikan omaksumista valtiojohdossa. Silti esimerkiksi pääministeripuolue keskustan riveistä kaupunkien merkitystä vähätellään ankarasti. Tässä ei tietenkään ole mitään uutta. Keskustapuolueen vanha kaarti on jo vuosikymmeniä rummuttanut maakuntien puolesta talouden realiteeteista piittaamatta.

”Olisiko SDP:llä rohkeutta heittäytyä kaupunkien puolueeksi ja luopua epärealistisesta koko Suomen asuttuna pitämisen tavoitteesta?”

Suomella ei ole varaa hukata vuottakaan epäonnistuneen aluepolitiikan harjoittamiseen. Viimeistään seuraavalla vaalikaudella valtaan tarvitaan hallitus, joka ymmärtää kaupunkien ja niiden lähiseutujen koko potentiaalin. Eduskuntavaalien jälkeen maahan tulisikin muodostaa kaupunkimyönteisten puolueiden – sosialidemokraattien, kokoomuksen ja vihreiden – varaan rakentuva hallitus. Maaseudun nostalgiapuolueet keskusta ja perussuomalaiset voisivat jäädä lyömään siltarumpua opposition penkille.

***

Sosialidemokraatit ovat Euroopassa pärjänneet hyvin juuri kaupungeissa. Valitettavasti Suomessa SDP:n ote kaupunkilaisäänestäjistä on herpaantunut viime vuosina. Poikkeuksellisen rajua kannatuksen lasku on ollut pääkaupunkiseudulla ja sen ytimessä Helsingissä, jossa vihreät menestyvät jo demareita paremmin.

Kaupunkien takaisinvaltauksen tulisi olla SDP:n vaalistrategian keskeisin tavoite. Helsingin demareiden puheenjohtaja Pilvi Torsti on asian oivaltanut ja avannut ajatteluaan myös tämän lehden palstoilla. Torstia kannattaisi kuunnella puolueessa laajemminkin herkällä korvalla.

Jos sosialidemokratia saa Helsingissä tuulta purjeisiinsa johdonmukaisella kaupunkipolitiikalla, on menestysreseptiä mahdollista jatkaa myös muihin Suomen kaupunkeihin. Se, mikä alkaa Helsingistä, voi jatkua yllättävänkin nopeasti Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Olisiko SDP:llä rohkeutta heittäytyä kaupunkien puolueeksi ja luopua epärealistisesta koko Suomen asuttuna pitämisen tavoitteesta?

https://twitter.com/PeltonenEemeli Eemeli Peltonen

Kirjoittaja on järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen.

Kolumni

Kovat tuulenpuuskat tekivät tuhoa – pahimmillaan 20 000 oli ilman sähköä

Kova tuuli on aiheuttanut harmia eri puolilla maata. Sunnuntaina puuskittainen tuuli muun muassa katkoi sähköjä ja kaatoi puita.

Illalla junaliikenne jouduttiin keskeyttämään Kouvolan ja Mikkelin välillä puun kaaduttua radalle.

Kaatuneet puut häiritsivät liikennettä myös Viitostiellä Etelä-Savossa Juvan kohdalla.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko kertoo, että kovimmat tuulilukemat mitattiin Kittilässä, jossa tuuli puhalsi 28 metriä sekunnissa.

Kokon mukaan tuulenpuuskat yltyivät 20–25 metriin sekunnissa useilla paikkakunnilla Etelä- ja Keski-Suomessa.

Energiateollisuuden sähkökatkoseurannan mukaan pahimmillaan sähköt olivat poikki sunnuntai-iltana yli 20 000 asiakkaalta.

Sähkökatkokartan mukaan häiriöitä oli etenkin maan kaakkoisosassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Sosialidemokraatit jäivät 10 prosenttiyksikön päähän CDU:sta Saarlandin osavaltiovaaleissa Saksassa

Saksassa liittokansleri Angela Merkelin johtama kristillisdemokraattinen CDU on voittanut selvästi Saarlandin osavaltiovaalit, kertoo yleisradioyhtiö ZDF.

Sen mukaan CDU olisi saamassa äänistä 40 prosenttia ja sosiaalidemokraattien SPD 30 prosenttia.

Saarland on pieni, noin miljoonan asukkaan osavaltio läntisessä Saksassa Ranskan rajalla. Se on CDU:n perinteistä kannatusaluetta.

Saksassa järjestetään alkusyksystä liittopäivävaalit, joissa SPD:n on odotettu haastavan CDU:n valta-aseman.

SPD:n odotukset Saarlandin vaaleissakin olivat suuret, mutta ne eivät realisoituneet tulokseen.

SPD on ollut koko maan kattavissa kannatusmittauksissa nosteessa sen jälkeen, kun puolue valitsi johtajakseen entisen Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin.

Kolumni

Keskusta-oikeisto näytti voittavan Bulgarian parlamenttivaalit

Bulgarian entisen pääministerin Boiko Borisovin keskusta-oikeistolainen GERB-puolue näytti sunnuntai-iltana voittavan maan ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Ovensuukyselyiden mukaan EU-myönteinen GERB oli saamassa äänistä noin 32 prosenttia ja Venäjä-mielisempi sosialistipuolue noin 28 prosenttia.

Kolmospaikasta kisasivat kansallismielinen Yhdistyneet patriootit ja maan turkkilaisvähemmistöä edustava MDL.

Hallituksen muodostamisesta ennustetaan hankalaa, koska pääpuolueet tuskin mahtuvat samaan hallitukseen, MDL ja patriootit vielä vähemmän.

Bulgaria ajautui ennenaikaisiin vaaleihin, kun Borisov hajotti hallituksensa hänen tukemansa ehdokkaan hävittyä presidentinvaalit sosialistien ehdokkaalle viime vuoden lopulla.

Parlamenttivaalit olivat Bulgariassa kolmannet neljän vuoden sisällä.

Kolumni

Hallitusneuvottelut päättyivät umpikujaan Pohjois-Irlannissa

Hallitusneuvottelut päättyivät umpikujaan Pohjois-Irlannissa

Pohjois-Irlannin kolme viikkoa kestäneet hallitusneuvottelut eivät johda tulokseen.

Katolisia tasavaltalaisia edustava Sinn Fein -puolue ilmoitti sunnuntai-iltana neuvottelujen päätyneen umpikujaan, vaikka virallinen takaraja tuloksen saamiseen onkin vasta maanantaina.

Läheisiä suhteita Britanniaan kannattava Demokraattinen unionistipuolue DUP voitti niukasti Pohjois-Irlannin alueparlamenttivaalit kuun alussa.

Se sai kuitenkin vain yhden parlamenttipaikan enemmän kuin Sinn Fein, ja ensimmäistä kertaa maakunnan historiassa unionistipuolueet menettivät enemmistönsä alueparlamentissa.

Jos sopua ei saada aikaiseksi maanantain takarajaan mennessä, koko alueparlamentti voidaan hajottaa ja alue ottaa Britannian suoraan hallintaan. Toinen vaihtoehto on uusien vaalien järjestäminen.

Hallitusneuvottelut päättyivät umpikujaan Pohjois-Irlannissa

Kolumni

Ei Saa MYYDÄ

Map kartta Maarianhamina Ahvenanmaa *** Local Caption *** 188 to 4.10.2013 dem s 8 31.7.2015 s. 4

Ahvenanmaalla mitattiin tänään 15,9 lämpöastetta

Lämpötila nousi sunnuntaina maan lounaisosissa poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin, kertoo Ilmatieteen laitos.

Ahvenanmaan Jomalassa mitattiin peräti 15,9 lämpöastetta, mikä oli päivän korkein mittaustulos Suomessa.

Maaliskuun lämpötilaennätystä sunnuntain mittaustulos ei kuitenkaan hätyyttele, sillä maaliskuussa 2007 Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin 17,5 asteen lämpötila.

Myös Manner-Suomessa mitattiin sunnuntaina korkeita lämpötiloja. Kaarinassa elohopea nousi 13,3 asteeseen ja Salossa 12,6 asteeseen.

Lämpötilat nousivat sunnuntaina plussan puolelle koko maassa Lappia myöten. Esimerkiksi Rovaniemellä mitattiin sunnuntaina seitsemän ja Enontekiöllä kaksi plusastetta.

Sää kylmenee uuden viikon alkamisen myötä, kun Suomen yli kulkee maanantaina syvä matalapaineen keskus.

Ei Saa MYYDÄ

Map kartta Maarianhamina Ahvenanmaa *** Local Caption *** 188 to 4.10.2013 dem s 8 31.7.2015 s. 4