Kolumni

Eemeli Peltonen

Kirjoittaja on järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen.

https://twitter.com/PeltonenEemeli

Johdonmukaista kaupunkipolitiikkaa tarvitaan enemmän kuin koskaan

Pyrkimys koko Suomen asuttuna ja elinvoimaisena pitämiseen on vuosikymmeniä kuulunut suomalaisen yhteiskuntapolitiikan ytimeen. Tavoitetta on pyritty tekemään todeksi keinotekoisella aluepolitiikalla, joka on tarkoittanut esimerkiksi valtion virastojen hajasijoittamista maakuntiin. Samalla kaupunkien ja niiden lähiseutujen merkitystä on vähätelty järjestelmällisesti.

Viimeistään 2000-luvulla on käynyt yhä ilmeisemmäksi, ettei koko Suomea ole enää varaa pitää keinotekoisesti asuttuna. Tiukkoina taloudellisina aikoina voimavarat tulisi kohdentaa sinne, minne väestö näyttäisi luonnollisestikin siirtyvän: kaupunkeihin ja niiden lähiseuduille.

***

Koko 1800-luvun jälkeistä maailmanhistoriaa voidaan luonnehtia kaupunkien ja kaupungistumisen historiaksi. Juuri Euroopassa moni aikaisemmin maatalousvaltainen yhteiskunta loi nahkansa ja muuttui moderniksi teollisuusvaltioksi. Muutos oli nopeaa myös Suomessa, jossa 1960- ja 1970-luvuilla maaseutu autioitui ennennäkemättömällä tavalla erityisesti nuorten ja lapsiperheiden muutettua kaupunkeihin. Työttömyys ja maaseudun henkinen ankeus olivat monelle pääasiallisia muuttopäätöksen syitä.

”Maaseudun nostalgiapuolueet keskusta ja perussuomalaiset voisivat jäädä lyömään siltarumpua opposition penkille.”

Väestö jatkaa Suomessa edelleen keskittymistä kaupunkiseuduille. Tammikuussa julkaistu VTT:n tutkimus Asunnontuotantotarve 2040 paljastaa, että vuoteen 2040 mennessä neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 740 000 uutta asuntoa. Luvussa ei vielä ole edes huomioitu maahanmuuttoa, joka VTT:n mukaan nostaa asunnontuotantotarpeen lähemmäs 800 000 asuntoa.

Tähän VTT:n tutkimukseen tuskin liittyy tiedevilppiä. On ilmeistä, ettei tutkimuksen paljastamaa asunnontuotantotarvetta saavuteta ilman merkittäviä valtiollisia panostuksia. Samalla tukea tarvitsisivat ne monet liikennehankkeet, jotka sitoisivat uudet asutusalueet toimiviksi työssäkäyntialueiksi. Näitä projekteja myös markkinavoimilla olisi todennäköisesti suuri halu edistää.

***

Kaupungistumisen kelloa ei enää voida kääntää taaksepäin. Vähät varat tulisi nyt valtionkin tasolla keskittää sinne, missä hyöty on suurin. Tämä tarkoittaa määrätietoisen kaupunkipolitiikan omaksumista valtiojohdossa. Silti esimerkiksi pääministeripuolue keskustan riveistä kaupunkien merkitystä vähätellään ankarasti. Tässä ei tietenkään ole mitään uutta. Keskustapuolueen vanha kaarti on jo vuosikymmeniä rummuttanut maakuntien puolesta talouden realiteeteista piittaamatta.

”Olisiko SDP:llä rohkeutta heittäytyä kaupunkien puolueeksi ja luopua epärealistisesta koko Suomen asuttuna pitämisen tavoitteesta?”

Suomella ei ole varaa hukata vuottakaan epäonnistuneen aluepolitiikan harjoittamiseen. Viimeistään seuraavalla vaalikaudella valtaan tarvitaan hallitus, joka ymmärtää kaupunkien ja niiden lähiseutujen koko potentiaalin. Eduskuntavaalien jälkeen maahan tulisikin muodostaa kaupunkimyönteisten puolueiden – sosialidemokraattien, kokoomuksen ja vihreiden – varaan rakentuva hallitus. Maaseudun nostalgiapuolueet keskusta ja perussuomalaiset voisivat jäädä lyömään siltarumpua opposition penkille.

***

Sosialidemokraatit ovat Euroopassa pärjänneet hyvin juuri kaupungeissa. Valitettavasti Suomessa SDP:n ote kaupunkilaisäänestäjistä on herpaantunut viime vuosina. Poikkeuksellisen rajua kannatuksen lasku on ollut pääkaupunkiseudulla ja sen ytimessä Helsingissä, jossa vihreät menestyvät jo demareita paremmin.

Kaupunkien takaisinvaltauksen tulisi olla SDP:n vaalistrategian keskeisin tavoite. Helsingin demareiden puheenjohtaja Pilvi Torsti on asian oivaltanut ja avannut ajatteluaan myös tämän lehden palstoilla. Torstia kannattaisi kuunnella puolueessa laajemminkin herkällä korvalla.

Jos sosialidemokratia saa Helsingissä tuulta purjeisiinsa johdonmukaisella kaupunkipolitiikalla, on menestysreseptiä mahdollista jatkaa myös muihin Suomen kaupunkeihin. Se, mikä alkaa Helsingistä, voi jatkua yllättävänkin nopeasti Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Olisiko SDP:llä rohkeutta heittäytyä kaupunkien puolueeksi ja luopua epärealistisesta koko Suomen asuttuna pitämisen tavoitteesta?

https://twitter.com/PeltonenEemeli Eemeli Peltonen

Kirjoittaja on järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen.

Kolumni

Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Perustulokokeilussa mukana oleville on kerrottava vaikutukset sosiaaliturvaetuuksiin

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi perustulokokeilua koskevasta hallituksen esityksestä mietinnön perjantaina. Kokeilulla haetaan vastausta siihen, edistääkö perustulo työllistymistä. Kokeilun toteuttamisesta vastaa Kansaneläkelaitos ja siihen osallistuminen on pakollista.

Perustulokokeilu toteutetaan vuosina 2017 ja 2018. Kokeiluryhmä, yhteensä 2000 henkilöä, valitaan satunnaisotannalla työmarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa saavista. Kokeiluun valituille maksetaan kokeilun aikana perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Perustulo on saajalleen verovapaata tuloa, eivätkä sen määrää vähennä perustulon saajan muut tulot.

Valiokunta pitää merkittävänä, että perustulokokeilulla pyritään löytämään ratkaisuja sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamiseen ja siten alentamaan työllistymisen kynnystä ja poistamaan kannustinloukkuja.

Valiokunta kuitenkin toteaa, ettei hallituksen esityksen perusteluissa lainkaan käsitellä perustulon vaikutusta kokeilussa mukana olevan henkilön sosiaaliturvaan. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että kokeilussa mukana olevalle tiedotetaan selkeästi perustulon mahdollisista vaikutuksista hänen sosiaaliturvaetuuksiinsa. Erityisen tärkeää on tiedottaa vaikutuksesta toimeentulotukeen.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kokeilun vaikutuksia arvioidaan, ei vain työllistymistä kuvaavien määrällisten mittareiden vaan myös laadullisten, subjektiivista hyvinvointia kuvaavien mittareiden avulla. Laadullisella tutkimuksella voidaan muun muassa selvittää, synnyttääkö kokeilu kohderyhmään kuuluvien joukossa muuta kuin työhön ja taloudelliseen toimintaan liittyvää aktiivisuutta, lisääkö se heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa ja edesauttaako se heidän autonomiansa voimistumista.

Kolumni

”Keskityn nyt opiskeluun” — HS: SDP:n Osku Pajamäki jättää politiikan

SDP:n Osku Pajamäki jättää politiikan, kertoo Helsingin Sanomat. Pajamäki on Helsingin sosialidemokraattisen ryhmän johtaja Helsingin valtuustossa.

Päätös tarkoittaa samalla myös sitä, ettei Pajamäki ole ehdolla kevään kuntavaaleissa.

— Politiikasta on tullut repivää, ja sen hyvin hoitaminen vaatii online-reagointia vuoden ja vuorokauden ympäri, Pajamäki sanoo.

Uusi ryhmäjohtaja valitaan 14. joulukuuta.

Pajamäki oli monta kertaa ehdolla eduskuntaan, ensimmäisen kerran vuonna 1995. Lähimmäksi hän pääsi vuonna 2003, jolloin hän oli varasijalla.

Vuosina 1996–2000 Pajamäki oli Demarinuorten puheenjohtaja.

Pajamäen poliittisen nousun katkaisi vuonna 2006 kirjoitettu kirja Ahne sukupolvi – Suurten ikäluokkien perintö. Kirjan jälkeen Pajamäen äänimäärät eduskuntavaaleissa lähtivät laskuun.

Vuoden 2011 kirjassaan Perintö vai perintä hän ehdottaa uutta ”sukupolvisopimusta” ja muun muassa eläkeiän ja eläkemaksujen nostamista.

Pajamäki avaa lähitulevaisuuden suunnitelmiaan HS:ssa.

— Keskityn nyt opiskeluun ja elokuun alusta työhöni Paasitornin toimitusjohtajana.

Helsingin Työväenyhdistyksen valtuusto nimitti lokakuussa Pajamäen Paasitornin johtajaksi.

Kolumni

trumppi
trumppi

Niinistö kertoi lisää Trumpin puhelusta: Vaikutti aidosti siltä, että haluaa tavata

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump esitti toiveen tapaamisesta presidentti Sauli Niinistölle eilisessä puhelinkeskustelussa. Niinistö kertoo Trumpin vaikuttaneen aidosti siltä, että haluaa tavata.

Niinistö kuitenkin toppuuttelee toiveita pikaisesta tapaamisesta, sillä kyse oli hänen mukaansa varmasti myös kohteliaisuudesta.

Presidentin kanslia tiedotti puhelusta jo eilen, ja tänään Niinistö kommentoi sitä tarkemmin toimittajille.

Kaksikko keskusteli muun muassa Suomen ja Yhdysvaltain suhteista, Venäjästä sekä Arktisesta neuvostosta, jonka puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle keväällä.

Trump pyysi presidentti Niinistöä välittämään suomalaisille terveiset, että suomalaiset ovat hienoa kansaa.

trumppi trumppi

Kolumni

Russian Prime Minister visits Finland

LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Sipilä ja Medvedev: Pöydällä uusia isoja investointeja

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tapaaminen Oulussa alkoi yhden jälkeen iltapäivällä.

Tapaamisen annista kerrotaan tiedotustilaisuudessa myöhemmin iltapäivällä. Kyseessä on pääministerien toinen kahdenvälinen tapaaminen.

Sipilän mukaan tapaamisessa Medvedevin kanssa keskustellaan taloudesta ja turvallisuudesta. Tarkoitus on käydä läpi muun muassa Syyrian ja Itämeren tilannetta, mutta myös taloutta.

– Olemme nyt rohkeasti ottaneet agendalle myöskin näitä uusia isoja investointeja, Sipilä sanoi torstaina.

Viime kuussa luovutetussa selvityksessä sanottiin, että Koillisväylän kautta kulkeva Euroopan ja Aasian välinen tietoliikennekaapeli olisi poliittisesti ja teknisesti mahdollista toteuttaa.

Selvityksen teki Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen yhdessä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon kanssa.

– Me aiomme määrätietoisesti edetä nyt asian kanssa, jos saamme korkeammalla tasolla myöskin vihreätä valoa kaikilta mailta, Sipilä sanoi tietoliikennekaapelista.

Sipilän mukaan tavoitteena on, että vauhtiin päästäisiin jo tämän hallituskauden aikana.

Esille mahdollisesti nousevien aiheiden kirjo tämän päivän tapaamisessa on laaja. Yksi esillä ollut asia on arktinen yhteistyö, sillä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle ensi keväänä.

Kaasuputkiasiat nousivat pintaan tällä viikolla, kun venäläinen uutistoimisto Tass kertoi alkuviikosta Venäjän odottavan poliittista tukea Suomelta Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa.

LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO Russian Prime Minister visits Finland

LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kolumni

Turkish flag flying in the air

Turkish flag flying in the air

Turkish flag flying in the air

Suuren valiokunnan sd-ryhmä: EU-jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa jäädytettävä

Eduskunnan suuren valiokunnan sosialidemokraatit tiedottavat tuomitsevansa jyrkästi Turkin ihmisoikeusloukkaukset ja ilmaisevat syvän huolensa maan tulevaisuudesta ja liberaalin demokratian kehityksestä.

– Viime keväänä voimaan tulleen EU-Turkki-sopimuksen myötä muuttoliike Turkin kautta EU-jäsenvaltioihin on hidastunut, mutta sopimuksen yhteensopivuus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden kanssa on kyseenalainen, he toteavat.

– Turkissa oppositioon kohdistuvat vainot ovat kiihtyneet viime viikkoina. Kurdien tärkeimmän poliittisen puolueen HDP:n johtajia ja kansanedustajia sekä kaupunginjohtajia on ollut pidätettynä marraskuun alusta lähtien. Terrorismin vastainen laki tuli Turkissa voimaan heinäkuun epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, minkä jälkeen alkaneilla puhdistuksilla on pyritty tukahduttamaan Erdoganin ja hallituksen vastaiset äänet.

– Yhteensä Turkissa on kesän jälkeen pidätetty ja pantu viralta kymmeniä tuhansia ihmisiä, muun muassa tutkijoita, opettajia ja upseereita.  Myös lehdistönvapautta on rajoitettu voimakkaasti. Turkin ja maan kurdivähemmistön välinen tilanne on kiristynyt äärimmilleen. Kurdialueen taisteluita ja sekasortoa on paennut satoja tuhansia ihmisiä.

”Keskusteluyhteyden ylläpitäminen on tärkeää.”

Suuren valiokunnan sosialidemokraatit toteavat Turkin tilanteen kehittyneen yhä huolestuttavampaan suuntaan.

– Suomi ja muu Eurooppa eivät saa pakolaiskysymyksen ja muuttoliikkeen hallinnan varjolla ummistaa silmiään ja seurata sivusta ihmisoikeuksien rikkomuksia ja ihmisten vainoamista. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen Turkkiin on tärkeää, mutta eurooppalaisten arvojen vastainen toiminta on tuomittava.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan vaatinut, että neuvottelut EU-jäsenyydestä Turkin kanssa on toistaiseksi jäädytettävä.

– Myös suuren valiokunnan sosialidemokraatit kannattavat neuvottelujen jäädyttämistä toistaiseksi. Jäsenyysneuvotteluja, samoin kuin neuvotteluja viisumivapaudesta, voidaan jatkaa sitten kun Turkki on sitoutunut lopettamaan ihmisoikeusrikkomukset ja demokratian sekä sananvapauden tukahduttamisen. Tavoite on pitää Turkki ankkuroituneena Eurooppaan, mutta tässä tilanteessa on annettava selvä signaali siitä, ettei EU voi hyväksyä Turkin toimintaa.

Suuren valiokunnan sosialidemokraatit huomauttavat, että valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia vuodelle 2017 on tänään perjantaina saapunut eduskunnan käsittelyyn.

– On hälyttävää, että vaikuttamisstrategiassa Suomen hallitus ei millään tavoin ota kantaa Turkin erittäin huolestuttavaan ihmisoikeustilanteeseen. Sosialidemokraatit peräänkuuluttavat pääministeri Sipilältä ja Suomen hallitukselta nyt johdonmukaista ja määrätietoista linjaa suhteessa Turkkiin strategian käsittelyn yhteydessä.

Sosialidemokraateista suureen valiokuntaan kuuluvat valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen, Jukka Gustafsson, Timo Harakka ja Sanna Marin.

Turkish flag flying in the air Turkish flag flying in the air

Turkish flag flying in the air