Politiikka

”Jokainen alkoholipitoisuusprosentin kymmenys lisää kulutusta 27 miljoonalla keskiolutpullolla” – THL:n pääjohtaja jyrähtää kansanedustajille

Lehtikuva
Lehtikuva
Lehtikuva

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n pääjohtaja Juhani Eskola varoittaa kansanedustajia tällä viikolla käsittelyyn tulevan alkoholilain kansanterveyttä ja kansantaloutta vahingoittavista ehdotuksista. Hän perää poliitikoilta arvoihin perustuvaa, itsenäistä ja valistunutta päätöstä, joka osoittaa johtajuutta.

– Asiantuntijat tuottavat päätöksentekoon tietopohjan, poliitikot tuovat käsittelyyn arvot, Eskola kirjoittaa blogissaan.

Tutkimusten valossa ei Eskolan mukaan ole minkäänlaista epäselvyyttä siitä, että ehdotetut lakimuutokset lisäisivät suomalaisten alkoholinkäyttöä.

– Selkeästi haitallisin on ehdotus nostaa päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden yläraja 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.

Haittoja vähättelevän puheen prosentin osista ei pidä Eskolan mukaan antaa hämätä. Tällä kertaa prosentin osilla on hänen mukaansa merkitystä.

– Jokainen alkoholipitoisuusprosentin kymmenys, jonka nykyisin kaupassa myytävät alkoholijuomat vahvenevat, merkitsee 27 miljoonan keskiolutpullon verran lisää alkoholinkulutusta.

Mistä leikataan kaikki ne miljoonat, joita alkoholin aiheuttamien lisääntyvien kustannusten kattaminen vaatii?

– Vahvenemista voidaan odottaa tapahtuvan useiden prosentin kymmenysten edestä, koska alkoholilaki merkitsisi loppua nykytilanteelle. Tällä hetkellä saatavuus ja hinta yhdessä ohjaavat asiakasta valitsemaan keskioluen nelosoluen sijaan. Vahvenemisen lisäksi alkoholilaki lisäisi kulutusta myös siksi, että laajeneva valikoima, ostamisen helppous ja oletettavasti halventuva nelosolut lisäisivät kysyntää, hän jatkaa.

Kulutuksen kasvaminen lisäisi Eskolan mukaan myös haittoja millä olisi kestävyysvajeen kannalta kaksinkertainen vaikutus.

– Kulutuksen kasvu lisää erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, ja samalla se vähentää kustannusten maksajien määrää sairastavuuden, kuolleisuuden ja työkyky- sekä työtehovaikutusten kautta.

Alkoholinkulutuksesta johtuvien haittojen kustannusten tiedetään jo nykyisellään olevan ainakin 2 miljardia euroa vuodessa. Eskolan mukaan arvio on tehty alakanttiin, koska mukaan lasketaan vain kustannukset, jotka rekistereissä on kirjattu alkoholin aiheuttamiksi.

– Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen johtavassa masennuksessa tai kalliin ja pitkäaikaisen sairasloman aiheuttamassa tapaturmassa kirjaus harvoin tehdään. Kirjattuihin tapauksiin kuuluu vuosittain noin 32 000 vuodehoitojaksoa. Erillistutkimusten perusteella tiedetään, että viikonloppuisin jopa puolet sairaaloiden päivystyksiin tulevista tapaturmapotilaista on humalassa, ja esimerkiksi Kuopiossa alkoholi oli taustalla lähes viidenneksessä tehohoitopäivistä.

– Mistä leikataan kaikki ne miljoonat, joita alkoholin aiheuttamien lisääntyvien kustannusten kattaminen vaatii? Eikö lisäkulujen synnyttämisestä olisi hyvä pidättäytyä ja käyttää kyseiset veroeurot vaikkapa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tai lasten päivähoidon ja vanhustenhoidon laadun parantamiseen, Eskola kysyy blogissaan.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat