ehdokaspaneli

Joko varastat, taistelet tai kaivat – Itä-Ukrainan kaivoksista haetaan hiiltä hengen kaupalla

Kuva: afp/Aleksei Filippov
Näkymä "Kopankaan", pieneen laittomaan hiilikaivokseen Shakhtarskissa, Donetskissa. 

Nämä ovat Itä-Ukrainan kaivosalueella laittomasti hiiltä kaivavan 28-vuotiaan ”Sashan” mukaan vaihtoehtot. Taistelujen repimällä alueella on kymmeniä kaivoskuoppia, joissa hiiltä raavitaan myytäväksi usein alkeellisilla välineillä, kuumuudessa ja pimeydessä. Esimerkiksi Sasha vinssataan alas valurauta-ammeessa kaivokseen miesvoimin. Mukana on käsikäyttöinen kivipora ja kaapelia. Toiset käyttävät apunaan veneitä ja autojen moottoreita vinssaukseen.

Sasha sanoo valitsevansa mieluummin hengenvaarallisen hiilityön kuin liittymisen Itä-Ukrainan kapinallisjoukkoihin. Taisteluissa kapinallisten ja Ukrainan armeijan välillä on kuollut YK:n varovaisen arvion mukaan vajaat 10 000 ihmistä noin kahden ja puolen vuoden aikana.
– Kuukaudessa tällä työllä voi tienata 12 000 ruplaa (180 euroa), kun sotimalla voisi saada 15 000 ruplaa. Mutta täällä on pienempi mahdollisuus tulla tapetuksi, sanoo Sasha.

Kaivosturvallisuus jää sodan jalkoihin

Sashan ja monen muun työ kaivoksessa rikkoo Ukrainan lakeja, sillä viranomaiset eivät ole antaneet lupaa avata kaivoksia ennen kuin sotiminen on ohi. Toisaalta Itä-Ukrainan separatistihallinnon mielestä kaivokset ovat laillisia.

Kaivoksissa kuolleiden määrää ei tiedetä, sillä separatistihallinto pitää tiukasti hallussaan lukuja alueen kuolleista.

Esimerkiksi Luhanskissa toimivan syyttäjän David Katzin mukaan alueen kaivoksissa on ollut vain neljä onnettomuutta. Hän myöntää, etteivät kaivosmiehet ole saaneet tapauksissa korvauksia.

Ukrainassa turvallisuus kaivoksissa on ylipäätään rapakunnossa. Vuodesta 1991 alkavien tilastojen mukaan ainakin 1 000 kaivostyöläistä on kuollut metaanikaasun räjähdyksissä ja muissa kaivosturmissa. Karkeasti laskien se tarkoittaa, että lähes viikoittain kuolee yksi kaivosmies.

Separatistit hyötyvät

Ukrainan kaivosmiesten etuja ajavan liiton aluejohtajan Mykola Volynkon mukaan halpa hiili ja työvoima hyödyttävät separatisteja, joita eivät kiinnosta turvallisuusseikat.

– Ja tiedän omista lähteistäni, että ihmisiä kuolee ja vammautuu jatkuvasti. Heidät lisätään sodassa kaatuneiden ja haavoittuneiden listoille, sanoo Volynko.

Itä-Ukrainassa on arviolta yli 80 laitonta kaivosta. Osa niistä on suljettu tilapäisesti, sillä omistajat eivät ole rekisteröityneet tai maksaneet veroja separatisteille. Vieläkin useampi toimii tappiolla.

”Vasili” omistaa yhden näistä kaivoksista ja kertoo maksavansa 150 000 ruplaa (2 300 euroa) kuukaudessa Donetskin separatisteille. Vasilin mukaan halvalla myymiselle ei ole vaihtoehtoa, kun Ukrainasta on irtauduttu eikä muuallekaan voi myydä.
– Venäläiset veljemme eivät hiiltämme tarvitse — heillä on omasta takaa.
STT-AFP, Shahtarsk

 

 

Trump pelotteli äänestyksen alla: ”Obamacare on kuolema”

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain senaatti äänestää tänään muun muassa paljon huomiota ja kiistoja herättäneestä terveydenhuoltouudistuksesta. Senaatti äänestää entisen presidentin Barack Obaman lippulaivaksi kutsutun Obamacaren kumoamisesta ilman, että korvaavaa terveydenhuollon järjestelmää on olemassa.

Presidentti Donald Trumpin aiemmin ajama uudistuspaketti kaatui viime viikolla senaatissa, kun sille ei löytynyt riittävästi tukea republikaanien omasta leiristä. Republikaaneilla on 52 paikkaa 100-paikkaisessa senaatissa. Demokraatit ovat kertoneet, etteivät he aio äänestää Obamacaren kaatamisen puolesta.

Trump on jylissyt kovasta tappiosta lähtien omilleen, että rivit on saatava kuntoon ja Obamacare on kaadettava.

– Obamacare on kuolema. Se on mennyttä. Nyt on meidän aikamme luoda suurenmoinen terveydenhuoltolaki amerikkalaisille, Trump vaati.

Jos senaatti kumoaa Obamacaren, alkaa tiivis keskustelu, todennäköisesti väittely, siitä, miten Trumpin hallinnon aiemmin esittämää uudistusta muutettaisiin.

Yhdysvaltain kongressin budjettitoimisto laski aiemmin, että Trumpin ehdotus lisäisi sellaisenaan ilman sairausvakuutusta olevien yhdysvaltalaisten määrää 17 miljoonalla ensi vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2026 loppuun mennessä heitä olisi jo 32 miljoonaa, toimisto arvioi.

Senaatin republikaanijohtajat ovat kertoneet tiedostavansa, ettei heidän riveistään välttämättä löydy tarpeeksi kannatusta Obamacaren kaatamiseksi. Tähän mennessä kolmen republikaanin epäillään äänestävän kaatamista vastaan.

Trumpin yksi suurimmista kampanjalupauksista oli vuonna 2010 hyväksytyn terveydenhuoltojärjestelmän romuttaminen.

Taas lähtö yhdelle? – WP: Trump haluaa eroon oikeusministeristään

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja tämän neuvonantajat ovat keskustelleet mahdollisuudesta korvata oikeusministeri Jeff Sessions (kuvassa keskellä), kertovat asiasta perillä olevat lähteet Washington Postille.

Keskusteluissa on myös pohdittu, kuka voisi korvata Sessionsin, jos oikeusministeri eroaa tai erotetaan.

Lehden lähteiden mukaan Sessionsin korvaaminen on nähty osana Trumpin liittolaisten strategiaa, jolla he yrittävät erottaa erikoissyyttäjä Robert Muellerin. Muellerin johtama FBI:n tutkijaryhmä selvittää Trumpin vuoden 2016 presidentinvaalikampanjan yhteyksiä Venäjään. Washington Post kertoi aiemmin, että jotkut Trumpin asianajajista etsisivät keinoja rajoittaa Muellerin tutkintaa.

Trump on jo aiemmin näyttänyt turhautumisensa Sessionsiin. Trump sanoi aikaisemmin New York Times -lehdelle, ettei olisi valinnut Sessionsia ministeriksi, jos olisi tiennyt tämän jääväävän itsensä Venäjä-tutkinnasta.

Aiemmin Sessionsin katsottiin olevan yksi Trumpin läheisimmistä neuvonantajista.

Sessions jääväsi itsensä Venäjä-tutkinnasta maaliskuussa sen jälkeen, kun tapaamiset Venäjän suurlähettilään Sergei Kisljakin kanssa tulivat julki. Lauantaina Washington Post kertoi lähteisiinsä viitaten, että Sessions keskusteli Venäjän suurlähettilään kanssa Trumpin vaalikampanjaan liittyvistä asioista viime vuonna.

Lähteiden mukaan Kisljak kertoi Moskovan esimiehilleen, että hän keskusteli kampanjaan liittyvistä asioista Sessionsin kanssa viime vuoden presidenttikilvan aikana. Lähteiden mukaan kaksikko keskusteli muun muassa Venäjälle poliittisesti tärkeistä asioista.

Sessions on aiemmin myöntänyt tavanneensa Kisljakin kahdesti, mutta hän on useasti kiistänyt keskustelleensa Kisljakin kanssa Trumpin kampanjasta.

Aiemmin Sessionsin katsottiin olevan yksi Trumpin läheisimmistä neuvonantajista.

Israel taipui: metallinpaljastimet poistuvat moskeijan edustalta

Kuva: Lehtikuva

Israel poistaa kiistanalaiset metallinpaljastimet Temppelivuoren al-Aqsan moskeijan sisäänkäynneiltä, kertoo muun muassa Washington Post. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu päätti metallinpaljastimien poistosta maanantaina, ja niitä alettiin poistaa heti varhain tiistaina aamulla.

Israelin viranomaiset asensivat metallinpaljastimet sen jälkeen, kun kolme Israelin arabia salakuljetti aseita moskeijaan ja ampui kaksi israelilaista poliisia. Lisääntyneet turvallisuustoimet Jerusalemin Temppelivuorella ovat lisänneet myös jännitteitä Israelin ja Jordanian välillä.

Jordanian virallisen uutiskanavan mukaan Jordanian kuningas Abdullah II vaati Netanjahua poistamaan nykyisen kriisin aiheuttajat. Päätös metallinpaljastimien poistosta tulikin pian, kun Israel ja Jordania lopettivat diplomaattiset keskustelunsa.

Pakistanissa tuhoisa pommi-isku – ainakin 26 kuollut ja yli 50 loukkaantunut

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Ainakin 26 ihmistä on kuollut ja yli 50 loukkaantunut pommi-iskussa Pakistanin Lahoressa, paikalliset viranomaiset kertovat.

Voimakas pommi räjähti Lahoren eteläosan vilkkaalla vihannestorilla. Alustavien tietojen mukaan kyseessä oli moottoripyörällä tehty itsemurhaisku.

Pakistanin Taleban ilmoittautui iskun tekijäksi.

Lahoren poliisin mukaan kuolleista ainakin kymmenen oli poliiseja.

Salainen yhteistyö voi maksaa autovalmistajille ”kymmeniä miljardeja euroja” – Merkelin toimisto vaatii perusteellista selvittämistä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Mercedes-Benzin autoja valmistetaan Uudessakaupungissa.

Liittokansleri Angela Merkelin toimisto vaatii saksalaisten autonvalmistajien salaisen yhteistyön perusteellista selvittämistä.

Der Spiegel -lehti kertoi perjantaina, että Volkswagen, Audi, Porsche, BMW ja Mercedes-Benzin emoyhtiö Daimler ovat jo 1990-luvulta lähtien tehneet salaista yhteistyötä muun muassa viranomaisten harhauttamiseksi dieselajoneuvojen päästötesteissä.

– On selvää, että kaikki täytyy selvittää vaivoja säästämättä, Merkelin tiedottaja sanoi Berliinissä toimittajille.

Mahdolliset päästöhuijaukset voivat käydä saksalaisyrityksille kalliiksi, sillä kilpailuviranomaiset voivat periä yrityksiltä sakkona jopa kymmenen prosenttia niiden liikevaihdosta. Viime vuoden liikevaihtolukujen perusteella sakko voisi nousta jopa lähes 50 miljardiin euroon.

Volkswagen myönsi vuonna 2015 huijanneensa päästömittauksissa. Skandaalin on arvioitu maksaneen yritykselle kymmeniä miljardeja euroja.

EU-komission kilpailuviranomaiset kertoivat lauantaina tutkivansa tapausta, mutta eivät suostuneet mitenkään spekuloimaan tutkimusten tuloksilla.

BMW kiisti sunnuntaina juonittelusyytteet muiden autofirmojen kanssa. Yhtiön mukaan mitkään sen automalleista eivät riko säädöksiä.

Sopimukset ovat erittäin vakava isku koko saksalaisen autoteollisuuden uskottavuudelle.

Der Spiegelin mukaan yhtiöt olivat muun muassa sopineet asentavansa dieselautoihinsa kustannusten säästämiseksi pienemmän tankin päästöjä vähentävää AdBlue-liuosta kuin olisi ollut tarpeellista. Pienemmän liuostankin myötä autonvalmistajat saattoivat varata enemmän tilaa esimerkiksi autonkäyttäjien matkatavaroille.

Jotta puutteellisesti varustetut autot eivät jäisi kiinni päästötesteissä, autoihin asennettiin tietokoneohjelma, joka tunnisti mahdollisen testitilanteen ja muutti autojen toimintaa tilanteen mukaiseksi.

Päästöhuijausten ohella autofirmat tekivät Der Spiegelin mukaan salaista yhteistyötä myös muilla liiketoiminnan saroilla.

Tiedot päästöhuijausepäilyistä painoivat autonvalmistajien osakekurssit laskuun maanantaina. BMW:n osake menetti arvostaan 2,8 prosenttia, Daimler 2,7 prosenttia ja Volkswagen 1,4 prosenttia.

– Jos nämä tiedot osoittautuvat oikeiksi, tämä maksaa autovalmistajille kymmeniä miljardeja euroja, Nord/LB-pankin analyytikko Frank Schwope sanoi uutistoimisto AFP:lle.

– Kun otetaan huomioon aiempi dieselpäästöhuijausskandaali, tällaiset salaiset sopimukset ovat erittäin vakava isku koko saksalaisen autoteollisuuden uskottavuudelle, autoteollisuuden johtamiseen erikoistunut professori Stefan Bratzel puolestaan sanoi.

Autoteollisuus on Saksan suurin teollisuudenala. Autofirmojen salaisen yhteistyön arvioidaan nousevan näkyväksi teemaksi Saksan syyskuisissa liittopäivävaaleissa. Liittokansleri Merkelin haastajan, sosiaalidemokraattien Martin Schulzin mukaan autofirmojen huijaus on ”jättiläismäinen”, jos Der Spiegelin tiedot pitävät paikkansa.