Lukijaristeily2017

Joko varastat, taistelet tai kaivat – Itä-Ukrainan kaivoksista haetaan hiiltä hengen kaupalla

Kuva: afp/Aleksei Filippov
Näkymä "Kopankaan", pieneen laittomaan hiilikaivokseen Shakhtarskissa, Donetskissa. 

Nämä ovat Itä-Ukrainan kaivosalueella laittomasti hiiltä kaivavan 28-vuotiaan ”Sashan” mukaan vaihtoehtot. Taistelujen repimällä alueella on kymmeniä kaivoskuoppia, joissa hiiltä raavitaan myytäväksi usein alkeellisilla välineillä, kuumuudessa ja pimeydessä. Esimerkiksi Sasha vinssataan alas valurauta-ammeessa kaivokseen miesvoimin. Mukana on käsikäyttöinen kivipora ja kaapelia. Toiset käyttävät apunaan veneitä ja autojen moottoreita vinssaukseen.

Sasha sanoo valitsevansa mieluummin hengenvaarallisen hiilityön kuin liittymisen Itä-Ukrainan kapinallisjoukkoihin. Taisteluissa kapinallisten ja Ukrainan armeijan välillä on kuollut YK:n varovaisen arvion mukaan vajaat 10 000 ihmistä noin kahden ja puolen vuoden aikana.
– Kuukaudessa tällä työllä voi tienata 12 000 ruplaa (180 euroa), kun sotimalla voisi saada 15 000 ruplaa. Mutta täällä on pienempi mahdollisuus tulla tapetuksi, sanoo Sasha.

Kaivosturvallisuus jää sodan jalkoihin

Sashan ja monen muun työ kaivoksessa rikkoo Ukrainan lakeja, sillä viranomaiset eivät ole antaneet lupaa avata kaivoksia ennen kuin sotiminen on ohi. Toisaalta Itä-Ukrainan separatistihallinnon mielestä kaivokset ovat laillisia.

Kaivoksissa kuolleiden määrää ei tiedetä, sillä separatistihallinto pitää tiukasti hallussaan lukuja alueen kuolleista.

Esimerkiksi Luhanskissa toimivan syyttäjän David Katzin mukaan alueen kaivoksissa on ollut vain neljä onnettomuutta. Hän myöntää, etteivät kaivosmiehet ole saaneet tapauksissa korvauksia.

Ukrainassa turvallisuus kaivoksissa on ylipäätään rapakunnossa. Vuodesta 1991 alkavien tilastojen mukaan ainakin 1 000 kaivostyöläistä on kuollut metaanikaasun räjähdyksissä ja muissa kaivosturmissa. Karkeasti laskien se tarkoittaa, että lähes viikoittain kuolee yksi kaivosmies.

Separatistit hyötyvät

Ukrainan kaivosmiesten etuja ajavan liiton aluejohtajan Mykola Volynkon mukaan halpa hiili ja työvoima hyödyttävät separatisteja, joita eivät kiinnosta turvallisuusseikat.

– Ja tiedän omista lähteistäni, että ihmisiä kuolee ja vammautuu jatkuvasti. Heidät lisätään sodassa kaatuneiden ja haavoittuneiden listoille, sanoo Volynko.

Itä-Ukrainassa on arviolta yli 80 laitonta kaivosta. Osa niistä on suljettu tilapäisesti, sillä omistajat eivät ole rekisteröityneet tai maksaneet veroja separatisteille. Vieläkin useampi toimii tappiolla.

”Vasili” omistaa yhden näistä kaivoksista ja kertoo maksavansa 150 000 ruplaa (2 300 euroa) kuukaudessa Donetskin separatisteille. Vasilin mukaan halvalla myymiselle ei ole vaihtoehtoa, kun Ukrainasta on irtauduttu eikä muuallekaan voi myydä.
– Venäläiset veljemme eivät hiiltämme tarvitse — heillä on omasta takaa.
STT-AFP, Shahtarsk

 

 

G7-maiden huippukokous alkaa tänään Italiassa – Trump ja Macron mukana ensimmäistä kertaa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Italialaiset sotilaat vartioivat pääsyä rannalle G7-kokouksen mediakeskuksen lähellä Sisiliassa.

Johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän huippukokous alkaa Italian Sisiliassa tänään.

Siihen osallistuvat ensi kertaa myös Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Britannian pääministerin Theresa Mayn on puolestaan kerrottu lyhentävän matkaansa Italiassa Manchesterin terrori-iskun takia. Viranomaisten mukaan May palannee Britanniaan jo tänä iltana.

Keskustelua aiheesta

Washington Post: FBI:n Venäjä-tutkinnan kohteena Trumpin vävy

Kuva: Lehtikuva-AFP
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vävynsä ja neuvonantajansa Jared Kushnerin kanssa Roomassa 24. toukokuuta.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vävy ja neuvonantaja Jared Kushner on liittovaltion poliisin FBI:n Venäjä-tutkinnan kohteena, kertoo Washington Post lähteisiinsä vedoten.

Lehden mukaan Kushner on tutkinnan kohteena venäläisten kanssa pitämiensä tapaamisten määrän ja luonteen takia.

Lehden mukaan Kushner piti joulukuussa tapaamisia Venäjän suurlähettilään ja venäläisen pankkiirin kanssa.

Tutkinnassa on kyse Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin ja Trumpin kampanjan yhteyksistä Venäjään. Lehti kertoi viime viikolla, että yksi Trumpin nykyisistä neuvonantajista on tutkinnan alaisena.

Kushnerin joulukuisten tapaamisten aikaan Trump oli jo voittanut presidentinvaalit. Yhteydenpitoa ja tapaamisia ei kuitenkaan tuolloin tuotu julkisuuteen.

Kushner tapasi joulukuun alussa Venäjän suurlähettilään Sergei Kisljakin New Yorkissa ja myöhemmin Kushner lähetti avustajansa tapaamaan Kisljakia uudelleen.

Trumpin entinen neuvonantaja Michael Flynn oli myös mukana joulukuun alun tapaamisessa. Flynn keskusteli myös puhelimessa suurlähettilään kanssa myöhemmin samassa kuussa.

FBI on edelleen kiinnostunut Flynnistä sekä Manafortista.

Kushner tapasi joulukuussa myös Yhdysvaltain pakotteiden kohteena olleen venäläisen rahoituslaitoksen Vnesekonombakin johtajan Sergei Gorkovin.

Lisäksi FBI on edelleen kiinnostunut Trumpin entisestä neuvonantajasta Flynnistä sekä entisestä kampanjapäälliköstä Paul Manafortista, lehti kirjoittaa.

Turvallisuusneuvonantajana toiminut Flynn joutui eroamaan helmikuussa, kun kävi ilmi, että hän oli valehdellut yhteyksistään Venäjän suurlähettilääseen. Myös Manafort irtisanoutui tehtävästään, kun media kertoi hänen Venäjä-kytköksistään.

Washington Postin tietojen mukaan Kushner on kuitenkin toistaiseksi ainoa tutkinnassa merkittävässä roolissa oleva henkilö, joka edelleen työskentelee Valkoisessa talossa.

Lehden tiedossa ei kuitenkaan ole, että Kushner olisi varsinaisesti tutkinnan pääepäilty tai että häntä olisi syytetty minkäänlaisista vääryyksistä.

Britannia jatkaa tiedonjakamista USA:n kanssa – yhteistyö oli jäissä vuotojen vuoksi

Britannian pääministeri Theresa May ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump helatorstaina Brysselissä. Vasemmalla Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan.

Britannian viranomaiset jatkavat jälleen hetkeksi jäädytettyä tiedustelu- ja tutkintatiedon jakamista Yhdysvaltain viranomaisten kanssa Manchesterin terrori-iskuun liittyen, maan kansallinen poliisikomitea on vahvistanut. Asiasta uutisoi Guardian.

Tietojen jakaminen keskeytettiin, koska Yhdysvaltain viranomaiset vuotivat vastoin brittikollegoidensa toiveita Manchesterin terrori-iskun tutkintaa koskevia tietoja medialle.

Esimerkiksi Britannian sisäministeri Amber Rudd hiillosti Yhdysvaltain kotimaan turvallisuudesta vastaavaa virastoa ja muita tiedusteluviranomaisia sen jälkeen, kun muun muassa iskun epäillyn tekijän nimi vuoti amerikkalaismedialle ennen kuin brittiviranomaiset olivat halukkaita tuomaan tietoja julkisuuteen.

Tietovuodot jatkuivat tämän jälkeen, kun New York Times julkaisi ilmeisesti tutkijoiden räjähdyspaikalta ottamia kuvia.

Britannian pääministeri Theresa May otti vuodon puheeksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa johtajien tapaamisessa eilen ja painotti tietojen luottamuksellisuutta.

Trump luonnehti vuotoa syvästi huolestuttavaksi ja uhkasi vuotajaa tai vuotajia syytteillä.

Manchesterissa uusi pidätys – iskuun liittyen otettu kiinni kaikkiaan kymmenen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Terrori-iskun uhreja muistettiin St. Annin aukiolla Manchesterissa.

Britanniassa poliisi on tehnyt uuden pidätyksen liittyen Manchesterin terrori-iskuun. Asiasta kertoo poliisi Twitterissä.

Tiedotteen mukaan poliisi pidätti miehen varhain perjantaiaamuna paikallista aikaa Moss Siden alueella Manchesterissa.

Poliisin mukaan se on tehnyt tähän mennessä iskuun liittyen kaikkiaan kymmenen pidätystä, mutta yksi mies ja yksi nainen on tähän mennessä päästetty vapaaksi ilman syytteitä.

Poliisin mukaan kaikkiaan kahdeksan miestä on nyt pidätettynä kuulusteluja varten.

Iskun tekijäksi epäillyn 22-vuotiaan Salman Abedin isä Ramadan Abedi ja veli on puolestaan pidätetty Libyassa.

Maanantaina tehdyssä iskussa kuoli 22 ihmistä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja muistutti Trumpia läntisistä arvoista

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Eric Feferberg
Donald Trump Nato-kokouksessa Brysselissä 25. toukokuuta.

Erimielisyyksiä ei peitelty, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja EU-johtajat tapasivat Brysselissä.
Valtionpäämiehet tulevat yleensä ulos huipputapaamisista korostaen yhteistyötä ja hyviä suhteita.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk myönsi lyhyessä lausunnossaan, että ilmasto- ja kauppakysymykset pysyivät avoimina. Hän kertoi myös, ettei ole aivan varma, onko hänellä ja presidentti Trumpilla samanlainen näkemys Venäjästä.

– Mutta mitä tulee konfliktiin Ukrainassa, näytti siltä, että olemme samoilla linjoilla, Tusk sanoi.

Tusk on arvioinut aiemmin, että Yhdysvaltain uusi hallinto laittaa EU:n vaikeaan tilanteeseen, koska se näyttää kyseenalaistavan 70 vuotta kestäneen ulkopolitiikan linjan.

Arvot ja periaatteet ensin, on se mitä meidän pitäisi sanoa.

Trump on arvostellut EU:ta suoraan ja ymmärtänyt Britannian eropäätöstä. Hän on tehnyt myös hyvin selväksi, että maa ajaa kauppapolitiikassa omaa etuaan.

Torstaina Tusk kertoi sanoneensa Trumpille, että läntiset arvot kuten vapaus, ihmisoikeudet ja ihmisyyden kunnioitus antavat pohjan Yhdysvaltain ja EU:n yhteistyölle.

– Arvot ja periaatteet ensin, on se mitä meidän pitäisi sanoa.

Trumpin vastausta ei kuultu, sillä tämä ei järjestänyt tiedotustilaisuutta.

Trumpin hallinnolta odotetaan edelleen kantoja niin Pariisin ilmastosopimukseen kuin maan lähtökohtiin kauppaneuvotteluissa.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi torstaina, että USA ja EU jatkavat keskustelua kaupasta. EU-komission ja Yhdysvaltojen delegaatioiden on tarkoitus tavata muutaman viikon sisällä.

Tsäkättävien helikopterien melu peitti torstaina Brysselin, kun Trumpin lisäksi kaupunkiin saapuivat kaikki muutkin Nato-maiden johtajat Kanadan Justin Trudeausta, Angela Merkeliin, Emmanuel Macroniin ja Turkin Recep Tayyip Erdoganiin.

Tapaamista leimasi jännitys siitä, onnistuuko Trump pitämään kielenkantansa kurissa, sillä onhan hän aiemmin moittinut Natoa aikansa eläneeksi. Sittemmin hän on tosin kehunutkin sotilasliittoa.

Symbolisena eleenä Nato-johtajat sopivat, että sotilasliitto osallistuu järjestönä Yhdysvaltain johtamaan Isisin vastaiseen koalitioon. Kaikki Naton jäsenmaat ovat jo mukana koalitiossa, mutta järjestön ilmoittautuminen mukaan on ele sitoutumisesta Yhdysvaltain vetämään työhön.

Tilanne ei ole reilua veronmaksajille Yhdysvalloissa

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toivoi ennen sotilasliiton päämiestapaamista, että päätös välittää selkeän viestin Naton sitoutumisesta terrorismin vastaiseen taisteluun.

Päätös ei hänen mukaansa tarkoita sitä, että Nato sitoutuisi taisteluoperaatioihin.

Trump muistutti Nato-maita reilusta taakanjaosta. Naton uuden päämajan pihamaalla, WTC-iskujen muistomerkin vieressä Trump toivoi kumppaneita kantamaan osuutensa puolustusmenoista.

– Tilanne ei ole reilua veronmaksajille Yhdysvalloissa, Trump sanoi viitaten tavoitteeseen kahden prosentin puolustusmenoista suhteessa bkt:hen.

Vastauksena toistuviin muistutuksiin Nato-maiden odotettiin sitoutuvan torstaina siihen, että kukin maa valmistelee vuoden loppuun mennessä suunnitelman tavoitteen täyttämisestä.

Nato-kumppaneilla oli heilläkin muistutus Trumpille.

Naton Stoltenberg muistutti WTC-iskujen muistomerkin vierellä siitä, että Naton puolustuslauseke, artikla 5, on otettu käyttöön vain kerran, Trumpin kotikaupunkiin New Yorkiin kohdistuneen iskun jälkeen.

STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta