x

Joku meni pahasti lankaan? – valtio vuokrasi pitkään tilat liivijengille

Kuva: Lehtikuva
Moottoripyöräkerhojen Mc Finland ja Bandidos kahakoimassa Helsingin käräjäoikeuden edessä vuonna 1995

Valtio on vuokrannut tilat moottoripyöräkerho Cannonballille Turussa vuosikymmenen ajan, kertoo Turun Sanomat.

Keskusrikospoliisi (KRP) ryhtyy selvittämään, miten liivijengi päätyi Suomen valtion pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi Turussa. Cannonballin tilat ovat sijainneet Tavarakatu 2:ssa runsaat kymmenen vuotta.

Tilat omistava Senaatti-kiinteistöt kiistää tehneensä vuokrasopimuksen liivijengin kanssa. Se ilmoittaa vuokranneensa tilat Turun konepyöräyhdistys ry:lle.

KRP kertoo, että vuokralainen on Cannonballin turkulaisjäsenten hallinnoima bulvaaniyhdistys.

Cannonballin toiminta on ollut KRP:n mukaan erittäin näkyvää Tavarakadulla. Osoitteeseen on muun muassa tehty kotietsintöjä ja kerhotiloista on julkaistu kuvia lehdissä.

Vuonna 2015 Helsingin käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että Cannonball on vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytynyt ryhmä. Lain mukaan tilojen luovuttaminen rikollisryhmän käyttöön on rikos.

 

 

AVAINSANAT

Onnellisuusprofessori Markku Ojanen: ”Katkeroituminen on maailman luonnollisin asia”

Kuva: Jari Soini
Markku Ojasen syksyllä ilmestyvä kirja Vaihtoehtoisia faktoja käsittelee valehtelua.

Mitä enemmän vuosia tulee lisää, sitä enemmän psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen arkailee sanoa valmiita vastauksia onnellisuudesta tai mistään muustakaan. Hänestä nyky-yhteiskunta alkaa korostaa jo liikaa yksilön vastuuta.

— Joskus tuntuu, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa ollenkaan. Kyllä vaikutusmahdollisuudet ovat rajallisempia, mitä pinnalliset oppaat antavat ymmärtää.

Ajatusten muuttaminen on yllättävän vaikeaa. Sihen hupenee helposti vuosia. Ihminen voi kuitenkin tehdä myönteisiä tekoja, ja niistä voi ajan kanssa muotoutua jotain suurempaa.

— On hyvä, jos pystyy suuntaamaan ajatukset positiiviseen suuntaan. Myönnän, etten pysty siihen aina itse. Olen pikkuisen pessimistinen, hän arvioi.

Ihmeellisin ja hienoin asia on se, ettei katkeroidu.

Myös valmiuksien tai halun puuttuminen voivat olla esteenä myönteisen suunnan löytämisessä. Ojanen muistuttaa, että geneettiset erot puhumattakaan elämänkohtaloista ja kokemuksista vaikuttavat onnellisuuden kokemukseen.

— Vaikka olisi kuinka onnellisuusgeenit, elämä voi muuttaa ja päinvastoin, Ojanen tähdentää.

Ojasta ärsyttää nykyinen ajattelutapa siitä, että elämä on juuri sellainen, miksi sen teet. On kohtuutonta esittää tällaisia ajatuksia ihmiselle, joka on kokenut vasta raskaita vastoinkäymisiä.

— Katkeroituminen on maailman luonnollisin asia. Ihmeellisin ja hienoin asia on se, ettei katkeroidu, hän sanoo.

Ikäviin elämänkäänteisiin on Ojasen mukaan vaikea tottua varsinkin silloin, jos tietää paremmasta, tai ne ovat erityisen raskaita. Häpeäminen tai eristäytyminen usein vain pahentavat tilannetta. Ihminen voi tottua myös kielteisiin asioihin. Rinnalla olisi hyvä olla läheinen, joka sanoisi, ettei syytä itseään turhaan.

— On arvokasta, jos saa sen ymmärryksen, että on paljon ihmisiä, jotka ovat samassa veneessä.

Kaikki valehtelevat jonkin verran itselleen. Se on suojautumismekanismi.

Taas myönteisiin huippukokemuksiin tottuminen käy varsin nopeasti ja onnellisuuden tunne latistuu.

— Kaikki valehtelevat jonkin verran itselleen. Se on suojautumismekanismi. Muistikin valikoi asioita ihmiselle itselleen edullisella tavalla.

Ihmiset kahlitsevat itsensä muotiin ja rahaan. Ojanen ei ole koskaan ymmärtänyt muodin tiukkaa rajausta. Miksi vain tietynlaiset ihmiset olisivat oikeanlaisia? Se voi luoda varsinkin nuorille kovia paineita siitä, millainen pitäisi olla. Hyväksyttynä olemisen kokemuksen löytäminen on arvokasta.

— Se on omiaan lisäämään onnellisuuden kokemusta. On tärkeää armahtaa itseään ja muita.

Lue koko Markku Ojasen haastattelu torstain 30.maaliskuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

600–2 000 kilometriä voi olla taas yhtä tuskaa – halkeamia ja reikiä riittää autoilijan ”iloksi”

Kuva: Thinkstock

Lauhan ja vähälumisen talven takia kelirikosta ennakoidaan suureen osaan maata vaikeaa, kertoo Liikennevirasto. Vaikein tilanne lienee Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa, mutta kelirikkoennuste on vaikea myös monin paikoin sisämaata.

Kelirikon vakavuus riippuu kuitenkin suurelta osin kevään säistä. Uhkaavan kelirikon pitäisivät kurissa kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin. Kelirikolle alttiita teitä on maan keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olot ovat sen synnylle otollisia ja sorateitä on paljon.

Kelirikon takia painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä noin 600–2 000 kilometrille.

Lauha talvi on vaurioittanut myös päällystettyjä teitä. Talven jäljiltä päällysteissä on paljon halkeamia ja reikiä sekä muita vaurioita. Pahimmin kärsineillä tieosuuksilla kesänopeudet voidaan palauttaa vasta päällysteen kunnostuksen jälkeen.

Routaongelmat toistuvat vuosittain pääosin samoissa paikoissa.

Rautateille ennakoidaan tänä keväänä vain vähäisiä routavaurioita, ja routanopeusrajoitukset jäänevät noin 30 kilometriin. Loppukevään pakkasjaksot ja sään vaihtelut voivat kuitenkin vielä vaikuttaa routahaittojen määrään.

– Routaongelmat toistuvat vuosittain pääosin samoissa paikoissa. Liikennevirasto pyrkii yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijöiden kanssa minimoimaan roudasta liikenteelle aiheutuvia haittoja, kertoo ratojen kunnossapidon asiantuntija Jouko Nurmilaukas Liikennevirastosta.

Kevään tulviin puolestaan varaudutaan jo Pohjois-Pohjanmaalla. Koska maakunnan eteläosan jokien jäät ovat paksut, Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on aloittanut jääsahaukset muun muassa Lesti-, Kala-, Malis- ja Pyhäjoella.

Sahauksilla pyritään siihen, että jokien jäät pääsisivät purkautumaan hallitusti eivätkä patoutuisi ja muodostaisi jääpatotulvia riskikohteille.

Kevättulvien suuruus ja ajankohta riippuvat sulamisnopeudesta ja sulamisajankohdan sääoloista. Nopea sulaminen runsaine sateineen kasvattaa kevään tulvariskiä.

STT–EEVA NIKKILÄ-KIIPULA

Tarja Halonen Helsingin yliopiston hallitukseen

Kuva: Kari Hulkko

Helsingin yliopiston kollegio vahvisti kokouksessaan 28.3. yliopiston hallituksen uudet ulkopuoliset jäsenet kaudelle 1.1.2018–31.12.2021.

Ulkopuoliset jäsenet ovat Tarja Halonen, Ilona Herlin, Tommi Laitio, Jussi Pajunen, Ilona Riipinen sekä Teija Tiilikainen.

Yliopistokollegio päätti joulukuussa 2016 jatkaa nelivuotisia hallituksen toimikausia. Yliopiston seuraavan hallituksen toimikausi on 1.1.2018–31.12.2021 ja hallituksen jäsenten lukumäärä on 13, joista kuusi on yliopiston ulkopuolisia jäseniä.

Nyt valittujen kuuden ulkopuolisen jäsenen lisäksi syksyllä 2017 yliopiston henkilökunta valitsee vaaleilla kolme professoriedustajaa ja muu henkilökunta kaksi edustajaa hallitukseen. Näistä toinen on opetus- ja tutkimushenkilöstöstä ja toinen tukihenkilöstöstä. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee kaksi opiskelijaedustajaa.

Vuoden 2017 lopussa tai 2018 alussa hallitus järjestäytyy ja valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ulkopuolisten jäsenten keskuudesta.

Tarja Halonen toimi Suomen tasavallan presidenttinä vuosina 2000-2012.

Arabiankieliset jättivät taakseen somalin ja englannin kieltä puhuvat Suomessa

Arabiaa puhuvat ihmiset nousivat viime vuonna Suomen kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi, kertoo Tilastokeskus. Arabiankieliset jättivät taakseen somalin ja englannin kieltä puhuvat. Äidinkielenään arabiaa puhuvia oli Suomessa viime vuoden lopussa vajaat 22 000 ihmistä.

Suomen suurin vieraskielinen ryhmä on venäjänkieliset ja toiseksi suurin vironkieliset. Kaikkiaan Suomessa asui viime vuoden lopussa noin 354 000 äidinkieleltään vieraskielistä ihmistä.

Suomen virallinen väkiluku kasvoi viime vuonna 16 000 ihmisellä. Vuoden lopussa väkiluku oli noin 5 503 000. Suomea, ruotsia ja saamea äidinkielenään puhuvien määrä väheni yli 8 000 ihmisellä, kun taas vieraskielisten määrä kasvoi 24 000:lla.
Suomessa asui vakituisesti viime vuoden lopulla noin 105 000 ihmistä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus. Kaksoiskansalaisista suurin ryhmä on Venäjän kansalaiset.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Tutkijan viinavaroitus Karjalaisessa: Myönteinen kehitys uhkaa katketa

Alkoholikuolemien määrä on kääntynyt Suomessa selvään laskuun, kertoo sanomalehti Karjalainen. Alkoholiperäisiin sairauksiin tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleita on nykyisin noin 75 prosenttia pahimpien vuosien määrästä.

Tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2015, jolloin viinan laskettiin tappaneen noin 1 300 miestä ja lähes 400 naista.

Alkoholikuolemien määrä kasvoi jyrkästi liki koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Vuonna 2008 se kääntyi lievään laskuun. Viime vuosina väheneminen on nopeutunut.

Vuonna 2008 myös alkoholin kulutusmäärät lähtivät laskuun. Syynä pidetään pitkälti hinnannousua, joka johtui veron kiristyksestä.

Jos alkoholin hinta nyt alenee ja saatavuus paranee, myönteinen kehitys saattaa katketa, arvioi tutkijatohtori Lasse Tarkiainen Helsingin yliopistosta.

Keskustelua aiheesta