”Joku olisi jatkuvasti pillittämässä, että Suomi se vain käyttää liikaa metsiä” – Metsäteollisuus vetoaa meppeihin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Metsäteollisuus pelkää, että EU:n kiistellyistä hiilinielulaskelmista tulee sille mainehaitta vuosikausiksi eteenpäin.

EU-pöydissä päätetään metsien hiilinielun laskentatavasta syksyn aikana. Euroopan parlamentti äänestää kannastaan näillä näkymin ensi viikolla.

Suomen hallituksen tavoitteena on lisätä metsien hakkuita voimakkaasti lähivuosina, minkä takia uusiin laskentasääntöihin suhtaudutaan epäillen. Suomi haluaa myös vapaammin päättää metsäpolitiikastaan.

Suomelle kuten muillekin metsäisille maille saattaa käydä niin, että metsät kääntyvät EU:n laskelmissa laskennalliseksi päästöksi, koska tulevia hakkuita voitaisiin ryhtyä vertaamaan tiettyyn historialliseen ajanjaksoon, esimerkiksi vuosiin 1990–2009 kuten komissio on ehdottanut.

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että liikaa metsiään hakkaavat maat joutuisivat ostamaan muilta mailta hiilinielukiintiöitä. Laskun kuittaisi valtio, mutta teollisuudessa epäillään, että kustannukset valuisivat lopulta myös yrityksille.

Valtaosa osaa katsoa, että tämä on kansallisesti erittäin tärkeä kysymys.

Metsäteollisuuden energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom toivoo, että laskentasäännöistä saadaan järkevät, jotta ala ei joudu seuraavaa vuosikymmentä selittelemään.

– Jos kävisi niin, että Suomi joutuisi ostamaan muilta mailta kiintiöitä, joku olisi jatkuvasti pillittämässä, että Suomi se vain käyttää liikaa metsiä ja hoitelee rahalla, Fagerblom sanoi Brysselissä, jossa teollisuus lobbasi keskiviikkona metsäkantojaan.

Teollisuus toivoo, että laskennassa ei käytettäisi historiallista vertailua lainkaan. Näin kaikki maat olisivat samalla viivalla, eikä satunnainen ajanjakso menneisyydessä määrittelisi tulevaa metsänkäyttöä.

Etujärjestö vetoaa suomalaismeppeihin, jotta he äänestäisivät yhtenäisesti, kun asiasta todennäköisesti ensi viikolla äänestetään.

– Valtaosa heistä osaa katsoa, että tämä on kansallisesti erittäin tärkeä kysymys. Valitettavasti kaikki eivät, toimitusjohtaja Timo Jaatinen arvioi.

Lopullisesti asia ratkeaa vasta parlamentin, komission ja neuvoston neuvotteluissa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

Luulitko, että nämäkin hedelmät  liikkuvat käsipelillä varastosta kauppaan?  Ehei, tuhat rekkaa päivässä hoitaa S-ryhmän valtavaa logistiikkakeskusta Sipoossa

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Nämäkin hedelmät tulevat Sipoosta ainakin tulevaisuudessa. Kuva Kannelmäen Prismasta.

Tavara liikkuu vinhasti S-ryhmän uuden Sipoon logistiikkakeskuksen hihnoilla eräänlaisten tarjottimien päällä. Merkinnät tuotteiden ohjaamiseksi oikeaan osoitteeseen ovat tarjottimessa, eivät tuotteessa.

– Siten hoidetaan ohjaus, että tuote menee oikeaan myymälään, kertoo S-ryhmän logistiikkayhtiön Inex Partnersin toimitusjohtaja Jari Pousi.

Hänen mukaansa muuten tuotteiden ohjaaminen olisi vaikeata. Jokainen tavarantoimittaja joutuisi merkitsemään itse jokaisen kollin automatisoitua varastoa varten.

– Tässä automaatioratkaisussa toimittajan ei tarvitse tehdä mitään omille merkinnöilleen.

Päivittäistavaroista huolehtivan logistiikkakeskuksen käyttöönotto Sipoossa on edennyt noin puoliväliin. Pitkälle automatisoidun keskuksen käyttöönotto alkoi viime vuoden kesäkuussa, ja täydessä toiminnassa sen on määrä olla ensi vuoden lopussa.

– Kun keskus on valmis, on laskettu, että alueella käy vajaat tuhat rekkaa päivässä, Pousi kertoo.
Päivittäistavarakeskus on valtava. Alueella on jo vuonna 2013 valmistunut pienempi käyttötavaroita käsittelevä varasto. Tontin laajuus on peräti lähes 100 hehtaaria.

Logistiikkakeskus aloitti kuivatavaroilla. Elokuussa mukaan tulivat hedelmät ja vihannekset. Viimeiseksi keskukseen tulevat pakasteet ensi elokuussa.

– Täällä voidaan kypsyttää kerrallaan 65 miljoonaa kiloa banaaneja, Pousi esittelee pitkää hallia.

Automaatio miellyttää työntekijää

Sipoon päivittäistavarakeskuksen pääkäyttäjä Ville Saari kertoo, että työ varastossa on muuttunut paljon verrattuna hänen aiempaan työhönsä S-ryhmän vanhassa logistiikkakeskuksessa Espoon Kilossa.

– Se, että ihminen valvoo automatiikkaa, on miellyttävää, Saari sanoo.
Automatiikka hoitaa pakkausten nostelun.

Sipoossa on töissä myös naisia.

– Toivottavasti heitä tulisi enemmänkin.

Antti Autio, STT

Ruotsin viisi jäänmurtajaa halutaan korvata uusilla

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Jäänmurtaja Kontio murtaa jäätä vuonna 2013.

Ruotsin viisi jäänmurtajaa pitäisi vaihtaa uusiin vuoteen 2030, ehdotetaan talvimerenkulkua koskevassa selvityksessä. Hallitukselle ja Ruotsin merenkulkulaitokselle jätetyssä ehdotuksessa todetaan, että Ruotsin murtajista neljä on otettu käyttöön 1970-luvulla. Vain yksi niistä pystyy tekemään jäähän 31 metriä leveän väylän, mikä on muodostumassa alan yleiseksi standardiksi.

Leveämpää väylää tarvitaan jotta suuremmat alukset pääsisivät esimerkiksi Luulajaan, raportissa sanotaan.
Todennäköistä on, että myös Ruotsin puolustusvoimat ja rannikkovartiosto voisivat tarvita uusia aluksia.
Arvio on, että uudet murtajat maksaisivat reilut sata miljoonaa euroa kappale.

AVAINSANAT

Yli puolet avoimista työpaikoista vaikeasti täytettäviä

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Avoimia työpaikkoja oli heinä-syyskuussa 34 300, eli 12 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla, kertoo Tilastokeskus. Määrä kasvoi erityisesti teollisuudessa.

Tarjolla olleista avoimista työpaikoista vajaa viidennes oli osa-aikaisia, reilu kolmannes määräaikaisia ja yli puolet vaikeasti täytettäviä. Osa avoimista paikoista kuuluu useampaan alaryhmään.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi pääosin Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Länsi-Suomen suuralueilla.

Ensiasuntojen ostajat taas liikkeellä – kauppa piristynyt isoissa kaupungeissa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,1 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Hintakehityksessä on selkeä ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Hypo arvioi, että pääkaupunkiseudulla hinnat nousevat huomattavasti ripeämmin, noin 2,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

Hypo ennustaa yhä kaupungistumisen jatkuvan ja keskisuurten kaupunkien käyvän pudotuspeliä. Helsingin, Tampereen ja Turun muodostama kasvukolmio nykäisee Hypon mukaan nousukaudella eroa muuhun Suomeen.

Kasvukolmion alueelle haluavat myös nuoret, sillä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa tehdään jo yli puolet ensikotien kaupasta.

Ensiasunnon ostajien määrä romahti finanssikriisissä ja sen jälkeisessä taantumassa, mutta nyt ensiasuntojen kauppa on piristynyt suurissa kaupungeissa.

Hypon mukaan Suomessa ei ole asuntokuplaa. Tukholmassa asuntojen hinnat laskivat lokakuussa peräti 3,5 prosenttia, ja pahimpana vaihtoehtona olisi raju pankkeihin leviävä romahdus.

Penna Urrila EK:n talouspolitiikan johtajaksi

Kuva: elinkeinoelaman-keskusliitto / Nina Dodd
Penna Urrila.

Penna Urrila on valittu Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n talouspolitiikasta vastaavaksi johtajaksi ja pääekonomistiksi. Hän aloittaa tehtävässään 1. maaliskuuta 2018. Aiemmin Urrila on toiminut EK:ssa johtavana ekonomistina sekä talouden analyysista ja yrityskyselyistä vastaavan Talous ja tutkimus -ryhmän vetäjänä.

Talouspolitiikka-vastuualueen johtajana Urrila on johtoryhmän jäsen ja vastaa EK:n veroryhmästä, palkkatilastoista sekä Talous ja tutkimus -ryhmästä.

– Suomen talous on juuri jättämässä taakseen pitkän vaikean jakson. EK on avainasemassa vaikuttamassa siihen, että Suomi kehittyy muuttuvassa maailmassa avoimena eturivin yhteiskuntana, jossa yrityksillä ja kansalaisilla on hyvät menestymisen edellytykset, toteaa Penna Urrila.

EK:n talouspolitiikan vastuualueen nykyinen johtaja ja pääekonomisti Jussi Mustonen jatkaa EK:ssa vuoden 2018 loppuun saakka.