Turva – Hymy

”Joku olisi jatkuvasti pillittämässä, että Suomi se vain käyttää liikaa metsiä” – Metsäteollisuus vetoaa meppeihin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Metsäteollisuus pelkää, että EU:n kiistellyistä hiilinielulaskelmista tulee sille mainehaitta vuosikausiksi eteenpäin.

EU-pöydissä päätetään metsien hiilinielun laskentatavasta syksyn aikana. Euroopan parlamentti äänestää kannastaan näillä näkymin ensi viikolla.

Suomen hallituksen tavoitteena on lisätä metsien hakkuita voimakkaasti lähivuosina, minkä takia uusiin laskentasääntöihin suhtaudutaan epäillen. Suomi haluaa myös vapaammin päättää metsäpolitiikastaan.

Suomelle kuten muillekin metsäisille maille saattaa käydä niin, että metsät kääntyvät EU:n laskelmissa laskennalliseksi päästöksi, koska tulevia hakkuita voitaisiin ryhtyä vertaamaan tiettyyn historialliseen ajanjaksoon, esimerkiksi vuosiin 1990–2009 kuten komissio on ehdottanut.

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että liikaa metsiään hakkaavat maat joutuisivat ostamaan muilta mailta hiilinielukiintiöitä. Laskun kuittaisi valtio, mutta teollisuudessa epäillään, että kustannukset valuisivat lopulta myös yrityksille.

Valtaosa osaa katsoa, että tämä on kansallisesti erittäin tärkeä kysymys.

Metsäteollisuuden energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom toivoo, että laskentasäännöistä saadaan järkevät, jotta ala ei joudu seuraavaa vuosikymmentä selittelemään.

– Jos kävisi niin, että Suomi joutuisi ostamaan muilta mailta kiintiöitä, joku olisi jatkuvasti pillittämässä, että Suomi se vain käyttää liikaa metsiä ja hoitelee rahalla, Fagerblom sanoi Brysselissä, jossa teollisuus lobbasi keskiviikkona metsäkantojaan.

Teollisuus toivoo, että laskennassa ei käytettäisi historiallista vertailua lainkaan. Näin kaikki maat olisivat samalla viivalla, eikä satunnainen ajanjakso menneisyydessä määrittelisi tulevaa metsänkäyttöä.

Etujärjestö vetoaa suomalaismeppeihin, jotta he äänestäisivät yhtenäisesti, kun asiasta todennäköisesti ensi viikolla äänestetään.

– Valtaosa heistä osaa katsoa, että tämä on kansallisesti erittäin tärkeä kysymys. Valitettavasti kaikki eivät, toimitusjohtaja Timo Jaatinen arvioi.

Lopullisesti asia ratkeaa vasta parlamentin, komission ja neuvoston neuvotteluissa.

STT–ANNIINA LUOTONEN

Euroopan komissio mätkäisi amerikkalaisyhtiölle 997 miljoonan euron sakon

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Euroopan komissio määrää puolijohdevalmistaja Qualcommin maksamaan 997 miljoonan euron sakon määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Yhtiön  päätuotteita ovat satelliittipaikannusjärjestelmät, matkapuhelinten komponentit, sekä tiedonsiirtostandardien kehittäminen.

Amerikkalaisyhtiön sakko on suuri, mutta suurempiakin on nähty.

Viime kesänä komissio määräsi Googlelle 2,42 miljardin euron sakon EU:n kilpailusääntöjen rikkomisesta. Google oli komission mukaan käyttänyt väärin määräävää asemaansa hakukonemarkkinoilla ja suosinut lainvastaisesti omaa hintavertailupalveluaan.

Terrafame kasvatti liikevaihtoaan – liikevoitto putosi

Kuva: LEHTIKUVA / Kimmo Rauatmaa

Kaivosyhtiö Terrafamen loka-joulukuun liikevoitto putosi 10,9 miljoonaan euroon edellisvuoden 12,2 miljoonasta eurosta. Loka-joulukuun liikevaihto kasvoi 66,4 miljoonaan edellisvuoden 47,6 miljoonasta eurosta.

Yhtiö tuotti loka-joulukuussa nikkeliä 5 840 tonnia ja sinkkiä 13 772 tonnia. Sinkin tuotannossa tehtiin uusi kvartaaliennätys.

Vuoden 2016 loka-joulukuussa nikkeliä tuotettiin 5 506 tonnia ja sinkkiä 12 242 tonnia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Nordea nosti kasvuennustettaan – taustalla pirteä kulutus

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Nordea nostaa ennustettaan Suomen talouskasvusta. Talous kasvaa pankin mukaan tänä vuonna kolme prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Molemmat ennusteet ovat prosenttiyksikön verran korkeampia kuin Nordean viime syksynä esittämät arviot.
Talouskasvua pitää Nordean mukaan yllä ennen muuta pirteä kulutus, jota vauhdittavat suuret palkankorotukset ja vahvistuva työllisyyskehitys. Myös hitaana pysyvä inflaatio, korkeana pysyvä luottamus ja säästämisen väheneminen lisäävät kulutusta.

Investoinnit kasvavat Nordean mukaan aiemmin ennakoitua enemmän, koska vientikysynnän kasvu jatkuu hyvänä ja korkotaso pysyy matalana ennustejakson loppuun saakka. Ensimmäinen koronnosto nähdään vasta vuoden 2019 lopulla, Nordeassa arvioidaan.

Pidemmän aikavälin kasvun turvaamiseksi on Nordean mielestä satsattava työmarkkinauudistusten jatkoon, koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyön saamiseen kasvu-uralle.

Ilmeisin riski Suomen taloudelle Nordean mukaan on työmarkkinoiden heikko kohtaanto, joka voi estää työllisyyden paranemisen. Kohtaanto-ongelma uhkaa Nordean mukaan hidastaa kulutuksen kasvua ja vähentää kannustimia investointeihin.

– Pidemmällä aikavälillä Suomi kohtaa uusia haasteita. Työllisyysaste on saatava pohjoismaiselle tasolle, ekonomisti Tuuli Koivu sanoo Nordean tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta

Konkurssien määrä väheni viime vuonna yli 10 prosentilla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Vuosaaren satama.

Konkurssien määrä väheni viime vuonna yli kymmenellä prosentilla vuoteen 2016 verrattuna, kertoo Tilastokeskus.

Suomessa pantiin viime vuonna vireille 2 160 konkurssia, mikä oli 10,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli vajaat 12 000, mikä noin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Konkurssien määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan kaikilla päätoimialoilla.

Rahoitusalan työriidan sovittelua jatketaan tänään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Rahoitusalan työriitaan ei saatu ratkaisua tiistain neuvotteluissa, ilmoitti valtakunnansovittelija Minna Helle iltakymmenen jälkeen. Sovittelu jatkuu keskiviikkona iltapäivällä.

Helteen mukaan osapuolten keskeiset kiistakysymykset olivat tiistain neuvottelujen jälkeen yhä avoinna.

Työriidan taustalla on kiista viikonlopputyön tekemisen ehdoista rahoitusalalla. Myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Voimassa on kuitenkin ammattiliittojen ylityökielto.