Jopa 40 000 yhdistyksellä alkavat olla viime hetket käsillä — vasta 2000 ilmoittanut jatkostaan

Yhdistysrekisteriä ylläpitävä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa toimintansa lopettaneita yhdistyksiä rekisteristä tammikuussa 2017. Poistouhan alla on noin 40 000 yhdistystä eri puolilta Suomea.

Tähän mennessä jatkosta on ilmoittanut vasta noin 2 000 yhdistystä.

Mikäli poistettavien listalla oleva yhdistys jatkaa toimintaansa, sen pitää tehdä kirjallinen ilmoitus PRH:lle 12.1.2017 mennessä. Ne yhdistykset, joilta ei kehotuksesta huolimatta saada ilmoitusta, poistetaan tammikuussa 2017 yhdistysrekisteristä.

PRH:n käynnistämä poistomenettely perustuu heinäkuussa voimaan tulleeseen yhdistyslakiin. Lain yhtenä tavoitteena on lisätä yhdistysrekisterin ajantasaisuutta ja mahdollistaa toimimattomien yhdistysten poistaminen rekisteristä.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

K&K: Ahtisaaren CMI rakensi kulisseissa rauhaa Fatahin ja Hamasin välille

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Abbas Momani
Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas puhui Fatahin tilaisuudessa Ramallahissa uudenvuoden aattona.

Presidentti Martti Ahtisaaren johtama kriisinhallintajärjestö Crisis Management Initiative (CMI) on toiminut rauhanvälittäjänä palestiinalaisjärjestö Fatahin ja äärijärjestö Hamasin välillä, kertoo Kirkko ja kaupunki -lehti.

Lehden mukaan Sveitsin ulkoministeriö ja CMI ovat rahoittaneet lähes 85 000 eurolla Genevessä viime joulukuussa pidettyä kokousta, jossa Hamas neuvotteli Fatahin kanssa uuden yhtenäishallituksen muodostamisesta Palestiinan itsehallintoon.

Vuosikymmenen ajan tukkanuottasilla olleet Fatah sekä Hamas näyttävät päässeen sopuun keskenään. Osapuolet ilmoittivat tiistaina tehneensä sopimuksen, jolla he muodostavat yhteisen hallituksen palestiinalaisalueille.

CMI:n ja Sveitsin ulkoministeriön roolista kertoi ensimmäisenä sveitsiläinen sanomalehti Basler Zeitung sekä siihen pohjautuen Jerusalem Post.

Keskustelua aiheesta

Risikko: Viranomaisilta kadoksissa yli 4000 turvapaikanhakijaa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen viranomaisten tutkasta kadonneiden turvapaikanhakijoiden määrä on noussut yli 4 000:een. Asiasta kertoo STT:lle sisäministeri Paula Risikko (kok.).

Risikon mukaan ei ole tiedossa, moniko vuodesta 2015 lähtien vastaanottojärjestelmästä kadonneista on jäänyt Suomeen. Osa heistä on hävinnyt jo, kun turvapaikkaprosessi on vielä ollut kesken.

Risikon mukaan vastaanottokeskuksissa on yhä lähes 12 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Hän pitää todennäköisenä, että suurin osa heistä valittaa päätöksestään oikeuteen.

Kadonneiden suuresta määrästä kerrotaan myös laittoman maassaolon ehkäisemiseksi laaditussa sisäministeriön toimenpidesuunnitelmassa, joka julkistettiin viime kuussa. Sen mukaan kaikista kadonneista yli puolet hävisi viranomaisten tietämättömiin viime vuonna.

Tämä on iso määrä, ja varmasti suurin osa heistä valittaa.

Kadonneiden osuus turvapaikanhakijoista, jotka eivät enää ole vastaanoton piirissä, on asiakirjan mukaan lähes viidennes. Kadonneiden määrä on kasvanut yli kahdella sadalla joulukuun puolivälin jälkeen.

Risikon mukaan vastaanottokeskuksissa on yhä lähes 12 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Ensimmäistä päätöstään odottaa lisäksi tuhansia ihmisiä. Ministeri pitää todennäköisenä, että suurin osa heistä ei tyydy saamaansa päätökseen.

– Tämä on iso määrä, ja varmasti suurin osa heistä valittaa. Se on nähtävissä jo nyt, Risikko kertoo STT:lle.

Arhinmäki täsmentää: ”Jos olisin joskus kiistänyt alkoholin osuuden, joku voisi lukea tuon päivityksen muunakin kuin puhtaana läppänä”

Kuva: Lehtikuva

Paavo Arhinmäki täsmentää eilisestä Facebook-päivityksestään syntynyttä keskustelua. Vasemmistoliiton kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja viittasi torstaina kolmen vuoden takaisiin tapahtumiin talviolympialaisissa.

”Moni on vuosien aikana pohtinut syytä väsähtämiseeni Sotshissa. No tänään selvisi, että minulla on uniapnea. Case closed”, hän kirjoitti.

Päivityksessä käsiteltiin osin muitakin asioita.

”Kuulemma painon pudottaminen auttaa tähän(kin) sairauteen. Siksi vedin vain kaksi burgeria Social Foodissa. Testasin molemmat vegaaniset vaihtoehdot, portobellon ja papupihvin. Hyväksi todettu.”

Demokraatti uutisoi Arhinmäen päivityksestä.

Tänään perjantaina Arhinmäki täsmentää Twitterissä tietävänsä, että poliitikon pitää olla vakavahenkinen ja ilmiselvät vitsitkään eivät sovi politiikkaan.

”Siksi en koskaan harjoita huumoria”, hän kirjoittaa.

”Jos olisin joskus kiistänyt alkoholin osuuden, joku voisi lukea tuon päivityksen muunakin kuin puhtaana läppänä (kaikilta osin).”

”Itse asiassa koko tekstin mm. laihduttamisella kaksi hampurilaista syöden voi joku lukea sarkastisena, ironisena tai satiirisena.”

Arhinmäki täydentää vielä eilisestä päivityksestä niin ikään uutisoineelle Iltalehdelle, ettei hän tarkoittanut, että Sotshin sammahtaminen olisi johtunut uniapneasta.

Hän kuitenkin vahvistaa Facebook-päivityksestään sen, että hänellä on uniapnea. Samalla hän sanoo, että alkoholilla oli vaikutusta sammahtamiseen.

— Sotshin väsähtäminen ei siis johtunut uniapneasta.

AVAINSANAT

Lista: Nämä asiat ovat paremmin, kun uusi avioliittolaki astuu voimaan

Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan 1.3.2017. Seta ja Sateenkaariperheet listaavat tiedotteessaan viisi tulevaa muutosta, jotka edistävät yhdenvertaisuutta.

1. Kenenkään ei tarvitse tulla kaapista kertoessaan parisuhdestatuksestaan, ellei itse halua. Rekisteröidyt parisuhteet voi muuttaa avioliitoiksi tai jättää ne voimaan.

2. Isien oikeudet vahvistuvat. Miespareilla ja yksin lastaan hoitavilla miehillä on jatkossa oikeus perhevapaisiin.

3. Aviopuolisot voivat valita maksutta yhteisen sukunimen. Aiemmin uuden sukunimen hakemisesta perittiin päätösmaksu.

4. Vanhemmuus avautuu useammalle. Avioparit voivat ottaa yhteisen adoptiolapsen. Samaa sukupuolta olevalle parille tulee adoptiovanhemmuuden osalta mahdollisuus itse valita, kumpi isyysrahan käyttää.

5.  Sosiaaliturva muuttuu yhdenvertaisemmaksi ja ennustettavammaksi, kun samaa sukupuolta olevat avoparit ryhdytään huomioimaan avopareina.

Seta ja Sateenkaariperheet tiedottavat tasa-arvoisen avioliittolain mukanaan tuomista muutoksista sivuillaan sekä somessa.

”Puolustanut aktiivisesti lapsen oikeuksia” – Kurttila palkittiin

Kuva: Jari Soini

Ensi- ja turvakotien liitto on myöntänyt vuoden 2016 Hyvä teko lapselle -tunnustuspalkinnon lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle.

Liitto perustelee valintaansa sillä, että Kurttila puolustanut erittäin aktiivisesti lapsen oikeuksia. Hän on myös monipuolisesti tuonut esille sen, mitä tapahtuu, jos yhteiskunta yhä edelleen eriarvoistuu.

Ensi- ja turvakotien liitto antaa kiitosta Kurttialle siitä, että hän on kannanotoissaan toistuvasti vaatinut kuntien ja valtion päättäjiä arvioimaan nykyistä paremmin ja ennakoivammin sitä, miten päätökset vaikuttavat lapsiin. Hän on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että tutkimustieto sivuutetaan lasten hyvinvointia koskevissa päätöksissä.

– Ei riitä, että lapsivaikutuksia arvioidaan, vaan arvioinnin esiin nostamiin ongelmiin on myös reagoitava lapsen edun toteutumiseksi, liitto muistuttaa.

On arvioitava nykyistä paremmin, miten päätökset vaikuttavat lapsiin.

Liitto kiittää sitä, että Kurttila on nostanut myönteisellä tavalla esille turvapaikanhakijalasten oikeudet. Etenkin yksin maahan tulleet lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.

– Yksin maahan tulleet alaikäiset ovat suuressa riskissä syrjäytyä, jäädä vaille tarvitsemiaan palveluita ja koulutuspaikkaa. Hän on kantanut vakavaa huolta myös perheiden yhdistämisen tiukentamisesta.

Kurttila on työskennellyt lapsiasiavaltuutettuna vuodesta 2015. Sitä ennen hän toimi muun muassa Suomen vanhempainliiton toiminnanjohtajana ja pääsihteerinä valtion nuorisoasiain neuvottelukunnassa opetusministeriössä. Kurttila pyrkii SDP:n puoluesihteeriksi.

Hyvä teko lapselle -palkintoa on jaettu vuodesta 1985 toiminnasta lasten hyväksi.

Ensi- ja turvakotien liitto ry on valtakunnallinen lastensuojelun asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö. Liitto toimii erityisesti haavoittuvissa ja vaikeissa olosuhteissa elävien lasten ja perheiden auttamiseksi. Vuonna 2016 autettiin uuteen alkuun yli 11 600 lasta ja aikuista.