Jopa 70 prosenttia silminnäkijähavainnoista vääriä – tutkimusryhmä tarttuu epäkohtaan

Kuva: Getty Images

Silminnäkijähavainnot ovat usein epäluotettavia, mutta niillä on edelleen merkittävä rooli rikosten ratkaisemisessa. Suomalaistutkimus haluaa määrittää luotettavan tunnistuksen rajat tiedekeskus Heurekan kävijöiden avulla. Osallistava tutkimus alkaa huomenna.

Lukuisia syyttömiä tuomitaan joka vuosi väärien silminnäkijätunnistusten perusteella. Myös Suomessa silminnäkijähavainnot ratkaisevat vuosittain useita rikoksia.

Modernien DNA-analyysien kehittyminen on paljastanut, että valtaosa vääristä tuomioista perustuu ainakin osittain silminnäkijöiden tekemiin virheellisiin tunnistuksiin, Heureka tiedottaa.

Esimerkiksi vuonna 1992 perustetun Innocence Projectin avulla 349 ihmistä on tähän mennessä vapautettu syytteestä Yhdysvalloissa uusien DNA-tutkimusmenetelmien ansiosta. 247 henkilön kohdalla (71 %) väärä tuomio perustui ainakin osittain silminnäkijän tekemään virheelliseen tunnistukseen.

Nyt suomalainen tutkijaryhmä haluaa korjata epäkohdan ja selvittää luotettavan silminnäkijätunnistuksen rajat, joihin voitaisiin jatkossa nojata oikeusprosesseissa ympäri maailman. Havainnoinnin tarkkuutta eri etäisyyksiltä tutkitaan heinäkuun ajan Silminnäkijä-radalla Heurekan tiedepuisto Galileissa, jossa kaikki tiedekeskuskävijät saavat osallistua tutkimuksen tekemiseen.

Åbo Akademin tutkija Thomas Nyman toteaa, että Heurekassa tehtävä silminnäkijätutkimus on äärimmäisen tärkeää, sillä vastaavaa ei ole koskaan aikaisemmin tehty.

– Jo aiempien tulosten perusteella tiedetään, että tunnistustarkkuus huononee 50 metrin jälkeen, mutta tarkkoja raja-arvoja ei ole vielä määritetty. Heurekassa havainnoinnin testirata on yli sata metriä. Tiedekeskuksesta tavoitamme hyvin myös lapset, joiden tekemät tunnistukset ovat meille erityisen arvokkaita.

Heurekan kävijöillä on mahdollista osallistua tutkimuksen tekemiseen eläytymällä silminnnäkijän rooliin heinäkuun ajan. Testissä kävijät pääsevät kokeilemaan omaa havainnointikykyään tunnistamalla ja analysoimalla koehenkilöitä livetilanteessa eri etäisyyksiltä.

Silminnäkijä on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Åbo Akademin tutkimusta, jossa pyritään selvittämään luotettavan silminnäkijätunnistuksen maksimietäisyys.

Keskustelua aiheesta

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsinki-Vantaa tähyilee ”maagiseen rajaan” vuonna 2019

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Helsinki-Vantaalla saavutettiin 13. joulukuuta 2017 noin kello 16 tärkeä raja, kun lentoaseman matkustajamäärä kipusi silloin jo 18 miljoonaan.

– Helsinki-Vantaa kasvaa nyt ripeästi. Lentoaseman läpi kulkee vuosittain yli kolminkertainen määrä matkustajia Suomen väkilukuun verrattuna. Tällä vauhdilla 20 miljoonan maaginen raja menee rikki jo vuonna 2019, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Matkustajamäärien kasvu on ollut Finavian tiedotteen mukaan ennakoitua voimakkaampaa.

Noin puolet Helsinki-Vantaan matkustajista on suomalaisia ja puolet ulkomaalaisia. Suurin kasvu tulee Euroopan ja Aasian välisestä matkustuksesta, erityisesti Kiinan-lennoista. Yhä useampi ulkomainen turisti valitsee matkakohteekseen Suomen ja vierailee joko pääkaupunkiseudulla tai lentää Lappiin.

Haapasaari on tyytyväinen siihen, että Finavian kehitysohjelma on edennyt aikataulussaan.

– Olemme saaneet Helsinki-Vantaalle lisää matkustajatilaa ja lentoliikenteen tarvitsemaa infrastruktuuria suunnitelmien mukaan.

Finavia investoi Helsinki-Vantaan kehittämiseen ja laajentamiseen 900 miljoonaa euroa. Tavoitteena on entisestään vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen merkittävänä solmukohtana. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan tulevaisuudessa palvella 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vakuuttava petkuttaja haali itselleen pankkitunnuksia puhelimitse, kertoo poliisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pankin työntekijänä esiintynyt huijari on onnistunut saamaan ihmisiltä pankkitietoja puhelimitse Savonlinnassa. Tapauksesta varoittaa huijausta tutkiva Itä-Suomen poliisi.

Mies on tiedustellut puhelimessa pankkitunnuksia ja avainlukulistan koodeja. Uhrien kertoman mukaan huijari on esiintynyt todella vakuuttavasti.

Poliisi korostaa, että omia pankkitietoja ei pidä antaa kenellekään puhelimen välityksellä. Esimerkiksi pankit itse eivät tiedustele asiakkaidensa avainlukuja tai pankkitunnuksia puhelimitse.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kovaa vauhtia poliisia karkuun henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui törmättyään rekkaan

Poliisin takaa-ajama henkilöauto törmäsi rekkaan Helsingissä Kehä I:llä sunnuntaiaamuna. Kovaa vauhtia henkilöautolla ajanut keski-ikäinen mies loukkaantui turmassa, jonka jälkeen Kehä I oli suljettuna turmapaikalla idän suuntaan tunteja.

Onnettomuus sattui Pukinmäen liittymän lähellä noin kello 5.30. Rekan kuljettaja ei saanut tilanteessa vammoja.

Poliisi kertoi STT:lle, että takaa-ajo alkoi Kustaa Vaasan tieltä, kun henkilöauton kuljettaja ei ollut noudattanut poliisin pysähtymiskehotusta. Tilanne Kehä I:llä oli vaarallinen, sillä pakenija ajoi karkuun lännen suuntaan itään vievillä kaistoilla.

Kehä I saatiin avattua liikenteelle idän suuntaan vasta aamuyhdeksän tienoilla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

LM: Valtakunnallisessa potilastietojärjestelmässä vasta kolmannes yksityisistä terveydenhuollon palveluntuottajista

Kuva: Thinkstock

Vasta noin kolmannes yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajista on mukana potilastiedon arkistossa. Lännen Median mukaan noin 6 000 yksityistä palveluntuottajaa on liittynyt valtakunnallisen Kanta-palvelun potilastiedon arkiston käyttäjäksi, kun palveluntuottajia on yli 20 000.

Valvira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL patistavat nopeampaan liittymistahtiin. Potilastiedon arkiston käyttöönotto on tehtävä ennemmin tai myöhemmin sote-uudistuksen takia.

Lännen Median mukaan takarajaa liittymiselle on vaikea antaa, koska lakisääteinen takaraja umpeutui jo syyskuussa 2015. THL:n erikoissuunnittelija Päivi Achte kertoo, että yksityisille palveluntuottajille tarkoitetut potilastietojärjestelmät eivät silloin olleet vielä kaikilta osin valmiina.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta