x

”Jos joku kertoo kahvitauolla rasistisen vitsin, pitäisikö työkaverin siihen puuttua?” – virasto luo eettiset linjaukset

Työyhteisön arjessa voi tulla vastaan eettisiä pulmatilanteita.

Valtakunnansyyttäjänvirasto on laatinut kyselyn, jonka avulla se selvittää syyttäjälaitoksen henkilökunnan eettistä toimintaa. Kysely selvittää, miten työntekijät toimivat arjessa, kun ohjeita ja pykäliä ei ole apuna oikean toimintatavan valinnassa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään syyttäjälaitoksen eettisten linjausten valmistelussa.

– Syyttäjälaitoksen toiminta rakentuu sääntöjen, periaatteiden ja arvojen varaan. Vahva eettinen perusta on välttämätön edellytys sille, että meihin luotetaan, pohjustaa valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen tiedotteessa.

Nissisen mukaan kysymykset oikeasta ja väärästä vaativat keskustelua ja näkyväksi tekemistä, jotta arjen eettisissä pulmatilanteissa osataan toimia oikein.

– Jos joku kertoo kahvitauolla rasistisen vitsin, pitäisikö työkaverin siihen puuttua? Entä esimiehen? Muun muassa tämäntyyppisiä asioita kysellään, Nissinen kertoo.

Kyselyn tulokset ja eettiset linjaukset tullaan käsittelemään jokaisessa syyttäjälaitoksen toimipaikassa ja sisällytetään henkilöstön sisäiseen koulutukseen.

Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstölleen tekemä eettinen kysely on ensimmäinen laatuaan oikeushallinnossa.

– Minusta tuntuu, että nyt jos koskaan on oikea hetki tällaiselle kyselylle. Suomalainen yhteiskunta on sellaisessa myllerryksessä, että arvoperustaamme on tälläkin tavalla syytä vaalia, Nissinen toteaa.

Työväenliikkeen kirjasto ja Työsuojelurahasto sopivat yhteistyöstä

Kuva: Kari Hulkko

Työväenliikkeen kirjasto toimii Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden loppuraporttien ja tutkimusjulkaisujen lainaavana päätekirjastona. Osapuolet ovat tehneet asiasta yhteistyösopimuksen.

Yhteistyösopimuksen mukaisesti Työväenliikkeen kirjasto luetteloi Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden loppuraportit kirjaston Helka-tietokantaan. Loppuraportit löytyvät pääsääntöisesti myös digitaalisena Helda-tietokannasta, jonne rahaston rahoittamille digitaalisille loppuraporteille perustetaan oma kokoelma.

Työväenliikkeen kirjasto sitoutuu säilyttämään Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden loppuraportteja kirjaston kokoelmissa 20 vuoden ajan vuoden 2016 julkaisuista alkaen.

Helsingissä Sörnäisten rantatie 25:ssä sijaitsevassa Työväenliikkeen kirjastossa voi käydä tutustumassa ja lainaamassa Työsuojelurahaston rahoittamia loppuraportteja.

Kuka mokasi Turussa? – saamelaisten vanhoja itkuvirsiä roskalavalle räntäsateeseen

Kuva: Thinkstock
Muutto ei mennyt putkeen Turussa. Arkistokuva.

Turun yliopiston arkistomateriaalia on päätynyt erehdyksessä räntäsateeseen roskalavalle muuton yhteydessä. Turun Sanomat kertoo, että syynä materiaalin vahingoittumiseen on mitä ilmeisimmin muuttopalvelun ja yliopiston välinen tietokatkos.

Videoita, kasetteja ja kelanauhoja oli tarkoitus siirtää välivarastoon ja puhdistettavaksi, mutta niitä olikin heitelty roskalavalle ja pitkin pihaa, jossa niistä ainakin osa turmeltui.
Kulttuurientutkimuksen kokoelmissa oli muun muassa uskontotieteen ja kansantieteen vanhaa tutkimusaineistoa, kuten kansainvälisesti merkittävää saamelaisperinteen materiaalia ja itkuvirsiä.

Nauhoitukset ja muut tallenteet ehtivät olla tunteja sateessa.

– On äärimmäisen todennäköistä, että kylmyys ja kosteus ovat vaurioittaneet niitä pahasti, kertoo uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki lehdelle.
Asian jälkiselvittely vienee pitkään. Mahlamäki kuvaa tapahtunutta pöyristyttäväksi.

 

 

AVAINSANAT

”Käyttö on ollut pitkäaikaista” – Helsingin opetusviraston epäilty miljoonapetos hakee röyhkeydessään vertaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Remontoitavan Helsingin opetusviraston sisäänkäynti tammikuussa 2017.

Helsingin opetusvirasto irtisanoi tiistaina turvallisuuspäällikkö Hannu Suoniemen. Suoniemi on aiemmin työskennellyt viraston tietohallintopäällikkönä.

Poliisi epäilee Suoniemeä miljoonapetoksesta. Helsingin opetustoimen johtajan Liisa Pohjolaisen mukaan irtisanominen liittyy kuitenkin lähinnä epäilyihin hankintalain rikkomisesta.

– Suoniemi on pilkkonut hankintoja alle 30 000 euron osiin. Summa, joka meillä nyt on tiedossa, on noin 4,2 miljoonaa euroa. Tämä tapahtui vuosina 2012–2016, kertoo Pohjolainen.

Hankintalain mukaan alle 30 000 euron julkista tavarahankintaa ei tarvitse kilpailuttaa.

Suoniemen lisäksi Helsingin opetusvirasto irtisanoi kolme muutakin työntekijää. Lisäksi kolme työntekijää sai kirjallisen varoituksen.

Syynä on Pohjolaisen mukaan se, että työntekijät ovat vieneet kotiinsa ja omaan käyttöönsä tarvikkeita, jotka on hankittu opetusviraston rahoilla. Joukossa on muun muassa taulutelevisioita ja kameroita.

– Kyse on joidenkin kohdalla tuhansista euroista, joidenkin kohdalla yli 10 000 eurosta. Käyttö on ollut pitkäaikaista, kertoo Pohjolainen.

Opetusviraston mukaan Suoniemeä ja muita työntekijöitä on kuultu ennen irtisanomisia ja varoituksen antamisia.

”Törkeä petos on se pääasia. ”

Hannu Suoniemi vangittiin tammikuussa epäiltynä törkeästä petoksesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Poliisi epäilee, että Suoniemi on vuosien mittaan hankkinut itselleen jopa useita miljoonia euroja taloudellista hyötyä opetustoimen tietoteknisistä hankinnoista. Rikosepäilyt ajoittuvat vuosiin 2006–2016.

Juttua tutkiva Helsingin poliisi ei kerro tutkinnan yksityiskohdista. Tutkinnanjohtaja Urpo Mäkelän mukaan epäillyt hankintalain rikkomiset liittyvät petosepäilyihin.

– Tutkinnan sisällöstä en valitettavasti voi tässä vaiheessa kertoa enempää, sanoo Mäkelä.

– Törkeä petos on se pääasia. Muuten en tässä vaiheessa ota rikosnimikkeisiin kantaa, sanoo rikostarkastaja Ismo Siltamäki.

Elina Korkee–STT

Vain houkka luulee, että paksu jää kantaa – tähän vuodenaikaan

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
- Varo! Älä nyt sinä enää tunge tänne, koska kantosiivilläkin on hankalaa tämä homma. Kyhmyjoutsenilla oli liukasta toissa päivänä Helsingin Lauttasaaressa.

Suomen rannikolla Vaasan korkeudelta etelään jäät eivät enää paksuunnu, kertoo Ilmatieteen laitos. Maan eteläosan rannikolla jäässä voi olla suuriakin avopaikkoja, eikä jään paksuuskaan takaa turvallisuutta.

Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa jääasiantuntija Jouni Vainio muistuttaa, että tumma jää on aina arveluttavaa, mutta myös kirkkaan valkoinen jää voi yllättää jäällä liikkujan.

– Enää ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei. Jään paksuus ei takaa turvallisuutta, sillä jää voi olla heikompaa kohvajäätä tai jo haurasta ja puikkoista kevätjäätä, Vainio sanoo.

Suomenlahden heikentyvästä jäätilanteesta muistuttaa myös Suomenlahden merivartiosto.
Ilmatieteen laitoksen mukaan maan pohjoisosan rannikolla jäätä on vielä paksusti ja jäätalvi jatkuu vielä.

 

Keskustelua aiheesta

Tutkimus osoittaa: Leimautuminen estää suoran puhumisen turvapaikkapolitiikasta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijat ovat rakentaneet mielenosoitusleirin Helsingin Rautatientorille.

Mielipidetutkimukseen vastanneita suomalaisia huolestuttaa turvapaikkatilanteessa eniten koko yhteiskuntaa leimaava polarisaatiokehitys. Leimautumisen mahdollisuus nähdään hyvin suurena, oli mielipide mikä tahansa.

Ihmiset kokevat, että omaa mielipidettä ei voi esittää suoraan. Lisäksi mahdollisuudet asialliseen ja tietopohjaiseen keskusteluun esimerkiksi turvapaikkapolitiikasta koetaan heikoiksi.

Asia käy ilmi sisäministeriön ja Vaasan yliopiston mielipidetutkimuksesta.

Mielipidetutkimuksessa esikotouttaminen muodostui teemaksi, joka sai laajaa kannatusta läpi aineiston. Kansalaisfoorumeiden ideoista lähes puolet keskittyi esikotouttamiseen tai suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen.

Esikotouttamisella tarkoitetaan kotouttamista silloin, kun henkilö on kirjattu turvapaikanhakijaksi ja hän odottaa turvapaikkapäätöstä.

Näkemyksenä korostui lisäksi se, että Suomen tulisi panostaa nykyistä enemmän kehitysapuun ja hyödyntää paremmin kiintiöpakolaisjärjestelmää. Turvapaikanhakujärjestelmää toivotaan kehitettävän siihen suuntaan, että juuri kipeimmin apua tarvitsevat saisivat sitä varmimmin.

Myös turvallisuuteen liittyvät kysymykset huolestuttivat suomalaisia. Erityisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin laittomasti maassa oleskeleviin suhtauduttiin kriittisesti.

Aineisto tutkimukseen kerättiin sähköisellä kansalaiskyselyllä ja kansalaisfoorumeissa. Sähköiseen kansalaiskyselyyn osallistui 1 047 suomalaista. Kansalaisfoorumeita järjestettiin viidellä paikkakunnalla, ja niihin osallistui yhteensä 123 suomalaista.