”Jos joku kertoo kahvitauolla rasistisen vitsin, pitäisikö työkaverin siihen puuttua?” – virasto luo eettiset linjaukset

Työyhteisön arjessa voi tulla vastaan eettisiä pulmatilanteita.

Valtakunnansyyttäjänvirasto on laatinut kyselyn, jonka avulla se selvittää syyttäjälaitoksen henkilökunnan eettistä toimintaa. Kysely selvittää, miten työntekijät toimivat arjessa, kun ohjeita ja pykäliä ei ole apuna oikean toimintatavan valinnassa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään syyttäjälaitoksen eettisten linjausten valmistelussa.

– Syyttäjälaitoksen toiminta rakentuu sääntöjen, periaatteiden ja arvojen varaan. Vahva eettinen perusta on välttämätön edellytys sille, että meihin luotetaan, pohjustaa valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen tiedotteessa.

Nissisen mukaan kysymykset oikeasta ja väärästä vaativat keskustelua ja näkyväksi tekemistä, jotta arjen eettisissä pulmatilanteissa osataan toimia oikein.

– Jos joku kertoo kahvitauolla rasistisen vitsin, pitäisikö työkaverin siihen puuttua? Entä esimiehen? Muun muassa tämäntyyppisiä asioita kysellään, Nissinen kertoo.

Kyselyn tulokset ja eettiset linjaukset tullaan käsittelemään jokaisessa syyttäjälaitoksen toimipaikassa ja sisällytetään henkilöstön sisäiseen koulutukseen.

Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstölleen tekemä eettinen kysely on ensimmäinen laatuaan oikeushallinnossa.

– Minusta tuntuu, että nyt jos koskaan on oikea hetki tällaiselle kyselylle. Suomalainen yhteiskunta on sellaisessa myllerryksessä, että arvoperustaamme on tälläkin tavalla syytä vaalia, Nissinen toteaa.

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta

Kuva: Ilkka Yrjä

Helsingin postikeskuksessa järjestettiin keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä poliittinen mielenilmaus, käytännössä ulosmarssi, joka saattaa viivästyttää myös Demokraatti-lehden vappunumeron jakelua.

Postin mukaan ammattiosaston järjestämä mielenilmaus viivästyttää osittain postinkulkua tänään torstaina.

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta Lehtiluukussa.

linkki: http://www.lehtiluukku.fi/lue/demokraatti-27.4.2017/146062.html

Toimitus pahoittelee lehden tilaajille mahdollisesti koituvaa harmia.

Tilapäinen oleskelulupa tarpeen – Diakonissalaitokselta ratkaisu paperittomien tilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Paperittomille ihmisille pitäisi myöntää tilapäinen oleskelulupa, esittää Helsingin Diakonissalaitos. Lisäksi heillä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet laillistaa Suomessa oleskelunsa työn kautta.

Diakonissalaitoksella arvioidaan, että Suomessa on vastaisuudessa yhä enemmän kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joita ei saada poistetuksi maasta. Paperittomien tilannetta on selvitetty laitoksen Suojattomat-hankkeessa.

Selvityksen perusteella Suomeen jäädään luvattomasti silloin, kun elämä paperittomana on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Monilla paperittomiksi jääneillä on toiveena löytää työpaikka ja sitä kautta oleskelulupa.

– Monilla on (…) osaamista, jonka avulla heillä olisi täysin realistisia mahdollisuuksia työllistyä Suomessa, jos heillä olisi työntekoon oikeus, raportissa arvioidaan.

Paperiton on altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle.

Paperittomien hätämajoituksen tarve on selvityksen mukaan ollut toistaiseksi vähäinen. Monilla on Suomessa sellaisia verkostoja, joiden tuella he pystyvät majoittumaan tilapäisesti.

Sen sijaan omakielistä neuvontaa ja psykososiaalista tukea tarvittaisiin runsaasti. Diakonissalaitoksen mukaan järkevintä on keskittää paperittomien vähäiset palvelut saman katon alle.

Kun paperittomilla ei ole normaaleja mahdollisuuksia järjestää asumistaan ja toimeentuloaan, he ovat vaarassa päätyä pimeille asunto- ja työmarkkinoille. Paperiton on myös altis hyväksikäytölle ja jopa ihmiskaupalle. Epätoivoisessa tilanteessa myös radikalisoitumisen riski kasvaa, todetaan raportissa.

Raportin mukaan on huolestuttavaa, jos paperittomina elävät menettävät kokonaan luottamuksensa suomalaisia viranomaisia kohtaan.

Väkivallan pelko noussut – Yle: Enemmistö uskoo terrori-iskun mahdollisuuteen

Kuva: Lehtikuva
Tukholman terrori-isku lisäsi suomalaisten väkivallan pelkoa.

Yli puolet suomalaisista pitää terrori-iskua Suomeen seuraavan vuoden sisällä joko erittäin tai melko todennäköisenä, selviää Ylen kyselystä.

Melko tai erittäin epätodennäköisenä terrori-iskua pitää lähes puolet vastaajista. Kaksi prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Ylen aiemman kyselyn mukaan Tukholman terrori-isku lisäsi suomalaisten väkivallan ja terrorismin pelkoa. Yli puolet vastaajista kuitenkin uskoo, että Suomen viranomaiset ovat valmistautuneet mahdollisen iskun estämiseen melko tai erittäin hyvin.

Puolet vastaajista ehkäisisi iskun mahdollisuutta syrjäytymisen vastaisella työllä ja tehokkaalla kotouttamispolitiikalla. 40 prosenttia luottaisi esimerkiksi maahanmuuton tiukentamiseen ja rangaistusten koventamiseen.

Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi reilut tuhat ihmistä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

AVAINSANAT

Ohran perimä ratkaistiin – oluet ja viskit kohti scifi-aikaa – kaksi suomalaistutkijaa mukana

Arvostettu tiedelehti Nature nosti ohratutkimuksen kansijutukseen.

Tutkijat kymmenestä eri maasta ovat selvittäneet ohran perimän eli genomin. Torstaina julkaistun tiedelehti Naturen kansijutuksi nostettu tutkimus auttaa kehittämään kestäviä lajikkeita erilaisiin sääoloihin ja maaperiin. Samalla oluiden sekä esimerkiksi viskien kehittäminen ottaa harppauksen kohti scifi-aikaa.

Asiasta kertoo Helsingin Yliopisto.

Kymmenen vuotta kestäneessä kansainvälisessä suurhankkeessa Suomea edustavat tutkijat Alan Schulman ja Jaakko Tanskanen Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta Lukesta.

Viiteperimäksi valittiin yhdysvaltalainen jo aiemmin hyvin tutkittu mallasohralajike Morex, jota viljellään laajasti. Jatkossa muiden lajikkeiden perimää verrataan tähän perimältään hyvin puhtaaseen ja yhtenäiseen linjaan. Tieteelle perimänsä antanut kasvi on tallennettu Gaterslebenin geenipankkiin Saksaan.

– Kasvien perimät ovat usein hyvin suuria, ohralla se on lähes kaksinkertainen ihmisen perimään verrattuna, Biotekniikan instituutin ryhmänjohtaja professori Schulman selittää työn laajuutta.

Ohraa on viljelty jo noin 12 000 vuotta sen hyvien ravintoarvojen ja korkean kuitupitoisuuden ansiosta. Ohran merkitys on yhä hyvin merkittävä sekä elintarvikealalle että rehutuotannolle. Maailman elintarvikejärjestö FAO:n tilastojen mukaan ohra on Suomen viljellyin kasvi ja Euroopassakin toiseksi viljellyin heti vehnän jälkeen.

– Tärkeintä on, että tutkimuksen ansiosta saamme tulevaisuudessa parempia satoja. Perimä auttaa jalostamaan lajikkeita, jotka kestävät esimerkiksi paremmin kuivuutta ilmastonmuutoksesta kärsivillä alueilla sekä lajeja, jotka eivät ole yhtä haavoittuvaisia kasvisairauksille, Schulman sanoo.

Panimoteollisuudelle ja mallasohran jalostukselle tutkimus avaa uusia ovia. Ohran perimässä on monia geenejä, jotka koodaavat tärkkelystä sokereiksi pilkkovia entsyymejä. Nämä tunnetaan amylaaseina ja juuri ne vaikuttavat ohran mallastukseen.

Schulmanin mukaan monet panimot ovat seuranneet kiinnostuneena tutkimusta, sillä nyt eroja eri maltaiden avulla voidaan tutkia helposti. Esimerkiksi erikoisoluiden kehittelyyn perimän selvittäminen antaa aivan uusia mahdollisuuksia.

– Tämä on myös kulttuurisesti merkittävä asia, sillä vanhimmat löydökset oluesta ulottuvat aina 5 000 vuoden taakse.

DNA:n rakenne julkaistiin vuonna jo 1953, mutta viime vuosina geenitutkimuksessa käytetty tekniikka on kehittynyt nopeasti. Ihmisen perimä saatiin selvitettyä vuonna 2003. Kuvaavaa on, että selvitystyö voitaisiin toteuttaa nykypäivänä 10 000 kertaa halvelmmalla.

Kätilöopiston sairaala suljetaan – toimintaa enää korkeintaan puoli vuotta

Kuva: lehtikuva / teemu salonen

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri (HUS) lopettaa Kätilöopiston sairaalan käytön sisäilmaongelmien vuoksi. Tilojen käytöstä luovutaan seuraavan puolen vuoden aikana, HUS kertoo verkkosivullaan.

Sairaalan rakenteista on löytynyt laaja-alaisesti sädesientä sekä laho- ja mikrobivaurioita. Henkilökunnalla on ilmennyt viime vuosina sisäilmaongelmiin viittaavia oireita.

HUS teetti rakennuksen tilasta ulkopuolisen selvityksen, jossa ongelmien laajuus paljastui.