”Jos joku kertoo kahvitauolla rasistisen vitsin, pitäisikö työkaverin siihen puuttua?” – virasto luo eettiset linjaukset

Työyhteisön arjessa voi tulla vastaan eettisiä pulmatilanteita.

Valtakunnansyyttäjänvirasto on laatinut kyselyn, jonka avulla se selvittää syyttäjälaitoksen henkilökunnan eettistä toimintaa. Kysely selvittää, miten työntekijät toimivat arjessa, kun ohjeita ja pykäliä ei ole apuna oikean toimintatavan valinnassa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään syyttäjälaitoksen eettisten linjausten valmistelussa.

– Syyttäjälaitoksen toiminta rakentuu sääntöjen, periaatteiden ja arvojen varaan. Vahva eettinen perusta on välttämätön edellytys sille, että meihin luotetaan, pohjustaa valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen tiedotteessa.

Nissisen mukaan kysymykset oikeasta ja väärästä vaativat keskustelua ja näkyväksi tekemistä, jotta arjen eettisissä pulmatilanteissa osataan toimia oikein.

– Jos joku kertoo kahvitauolla rasistisen vitsin, pitäisikö työkaverin siihen puuttua? Entä esimiehen? Muun muassa tämäntyyppisiä asioita kysellään, Nissinen kertoo.

Kyselyn tulokset ja eettiset linjaukset tullaan käsittelemään jokaisessa syyttäjälaitoksen toimipaikassa ja sisällytetään henkilöstön sisäiseen koulutukseen.

Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstölleen tekemä eettinen kysely on ensimmäinen laatuaan oikeushallinnossa.

– Minusta tuntuu, että nyt jos koskaan on oikea hetki tällaiselle kyselylle. Suomalainen yhteiskunta on sellaisessa myllerryksessä, että arvoperustaamme on tälläkin tavalla syytä vaalia, Nissinen toteaa.

Kova sote-laskelma julki — ”Tästä eivät esimerkiksi kuntajohtajat ole puhuneet”

Kuva: Getty Images

Menot kasvavat tuloja enemmän kaikissa maakunnissa sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä laskelmasta.

– Haluamme, että ihmiset huomaisivat, että kun menot siirretään maakuntaan, se oikeasti tarkoittaa jotain. Mielestäni tästä eivät esimerkiksi kuntajohtajat ole puhuneet, sanoo laskelman tekemisestä vastanneen Perlacon Oy:n konsultti Eero Laesterä.

Kuntien talouden sopeutustarve siis siirtyy maakunnille.

Selvityksen mukaan Uudellamaalla sopeutustarve vuoteen 2030 mennessä on suurin, ja se kasvaa 564 eurolla asukasta kohden.

– Uudellemaalle tulee kaikkein eniten kaikkein vanhimpia, Laesterä selittää.

Sopeutumistarve on alhaisin Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Laskelmassa otettiin huomioon sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen menot.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Yrittäjäjärjestö haluaa ravintoloillekin piristysruiskeen, kun alkoholilakia uudistetaan

Kuva: Lehtikuva

Suomen Yrittäjien mielestä alkoholilakiuudistus on järkevää sääntelyn purkua. Järjestön mukaan tulee kuitenkin huolehtia siitä, ettei kaikki hyöty mene Alkolle tai kaupalle. Ravintoloidenkin on saatava piristysruiske uudistuksesta.

Ravintoloille pitäisi Suomen Yrittäjien mielestä antaa mahdollisuus kehittää palvelujaan.

– Se onnistuu, jos sallitaan ravintoloiden myydä juomia asiakkaan mukaan esitystä laajemmin ja pienennetään täysin ylimitoitettua järjestyksenvalvontavelvoitetta, sanoo kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin Suomen Yrittäjistä tiedotteessa.

Lausuntoaika alkoholilain kokonaisuudistuksesta päättyy tänään, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on antanut muutamille lausunnonantajille lisäaikaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ex-puheenjohtaja: Brittien EU-ero ei toteudu — ”Näin kansallinen katuminen toteutetaan”

Kuva: Kari Hulkko

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara ennustaa, ettei Britannia lopulta eroa EU:sta. Maa äänesti kesällä eron puolesta.

”Sopimusneuvottelut tulevat osoittamaan, että Brexit-puoli esitti katteettomia käsityksiä siitä, millä ehdoilla Britannia pääsisi noukkimaan rusinoita pullasta. Golfia harrastavana maana he varmaankin ymmärtävät, ettei ole sellaista golfclubia, jossa ulkopuoliset pelaisivat paremmilla ehdoilla kuin clubin jäsenet”, Soininvaara kirjoittaa verkkosivuillaan.

Soininvaaran mukaan kansallinen katuminen toteutetaan niin, että Britannian hallitus vie neuvotteluissa syntyneen ”katastrofaalisen surkean sopimuksen” uuteen kansanäänestykseen ja kansanäänestyksessä kansa päättää pysyä EU:ssa.

”Tämä on myös oikea vaihe kansanäänestykselle. Ovathan vaihtoehdot silloin tiedossa.”

”Tässä ei ole mitään järkeä” — demarivaikuttaja älähtää asumistuen ongelmista

Jyväskylän Työväenyhdistyksen poliittinen sihteeri Eetu Kinnunen muistuttaa blogikirjoituksessaan muun muassa asumistuen synnyttämistä ongelmista.

Ongelmia syntyy Kinnusen mukaan siitä, että Suomessa on käytössä erilaisia tukia kohtuuhintaiselle asumiselle. Näistä merkittävin on asumistuki, joka määräytyy toteutuneiden asumiskustannusten perusteella.

”Asumistuki nostaa yleistä vuokratasoa ja mahdollistaa vuokranantajille ylisuuret voitot suhteessa kiinteistöjen reaalisiin rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin sekä näistä seuraavaan riskiin. Ilmiö luonnollisesti korostuu suurten toimijoiden kohdalla.”

Kinnusen mielestä vuokramarkkinoita vääristävä asumistuki tulisi remontoida kokonaan. Tällä hetkellä se on monella tapaa epätarkoituksenmukainen kannustaessaan pienituloisia asumaan niin isossa ja kalliissa asunnossa kuin 20 % omavastuuosuus heille sallii, hän kirjoittaa Uudessa Suomessa.

Rahat, jotka voitaisiin käyttää tukea tarvitsevien elämänlaadun pitämiseen esimerkiksi EU:n komission vaatimalla tasolla laitetaan seiniin.

”Erityisesti toimeentulotukea saavilla kannuste etsiä edullisempaa asumisvaihtoehtoa on olematon. Tämä myös aiheuttaa sosiaaliturvajärjestelmälle tarpeettomia rasitteita: rahat, jotka voitaisiin käyttää tukea tarvitsevien elämänlaadun pitämiseen esimerkiksi EU:n komission vaatimalla tasolla laitetaan seiniin. Tässä ei ole mitään järkeä.”

Kinnusen mukaan asumistuen tulisi määräytyä jatkossa asuinpaikkakunnan keskimääräisten asumiskustannusten perusteella, sen tulisi olla aina henkilökohtainen ja ottaa lukuun ruokakunnan huollettavien lasten lukumäärä.

”Tällainen tuki tarkoittaisi tuensaajalle, että mitä edullisemman asumisratkaisun hän kykenee löytämään, sitä suurempi osa tuesta jää omaan käyttöön. Tämä suuntaisi kysyntää edullisempien asuntojen suuntaan ja pienentäisi asuntojen kokonaiskysyntää, millä asumisen hintaa saataisiin alas. Näin myös vuokranantajien voitot alkaisivat vastata investoidun pääoman ja otettujen riskien todellista arvoa.”

Kinnusen mukaan toimiakseen tämä vaatisi joustavan ja vihreiden perustulomallin kaltaisen negatiivisen tuloveron sisältävän sosiaaliturvajärjestelmän, kuten Demarinuorten esittämän Yleisturvan.

”Asumistuen remontointi on vain osaratkaisu laajaan ongelmaan. Se on palikka, joka on valtiovallan ja hallituksen käsissä. Koska Etelärannan etuja valvova hallitus tuskin haluaa leikata kiinteistösijoittajien ja rakennusyhtiöiden voittoja, tähän asiaan korjausta voidaan odottaa aikaisintaan seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.”

Keskustelua aiheesta

Lisää rahaa liikenteeseen, esittää selvitys, joka myös varoittaa Suomea

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomen liikenneverkon vahvistamiseen pitäisi ohjata huomattavasti nykyistä enemmän rahaa, sanotaan Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksessä. Siinä hahmoteltiin vaihtoehtoja liikenneinfran kehittämiseksi.

Selvityksen mukaan järkevintä olisi investoida vahvasti elinkeinoelämän raaka-aine- ja tavarakuljetuksien edellytyksiin sekä laajojen alueiden työmatkaliikenteeseen. Väylänpidon kokonaisrahoitusta pitäisi kasvattaa nykyisestä miljardilla 4,2 miljardiin euroon.

Lisäksi Suomi pitäisi tulevaisuudessa yhdistää nykyistä kiinteämmin Eurooppaan Helsinki–Tallinna-tunnelilla, joka mahdollistaisi kauttakulun Koillisväylälle.

Tutkijat katsovat, että jos Suomi tyytyy vain ylläpitämään nykyistä liikenneinfraansa, se jää Euroopassa peränpitäjäksi. Näin kävisi varsinkin, jos Norja ja Ruotsi yhdistävät kaavailujensa mukaisesti eteläisten osiensa suuret kaupungit yhteiseksi talousalueeksi Tanskan kanssa nopeilla junilla.

Selvityksestä vastasivat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Siinä hahmoteltiin neljä erilaista vaihtoehtoa Suomen liikenneinfran kehittämiseksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta