Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

”Jos kuvitellaan, että olemme menossa kanveesiin, se on turha luulo” – STTK:n Palola odottaa kireähköä työmarkkinasyksyä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kuvailee syksyn työmarkkinailmapiiriä osittain kireäksi. Sitä ei ole yhtään helpottanut Metsäteollisuus ry:n viimeviikkoinen ratkaisu irtautua työehtosopimusten tekemisestä.

Marja Luumi

Demokraatti

Metsäteollisuus ry:n päätös siirtää alan työehtosopimukset yritysten sorvattavaksi ei sinänsä sisällöltään tullut Palolalle suurena yllätyksenä. Tämän ilmoituksen ajankohta ihmetyttää häntä hiukan.

Palolalle on selvää, että Metsäteollisuus haluaa vahvistaa työnantajan direktio-oikeutta paikallisessa sopimisessa eli lisätä isäntävaltaa.

– Jokainen on lukenut oman Linnansa ja Päätalonsa ja tietää, mitä isäntävalta aikoinaan tarkoitti, hän huomautti STTK:n mediasyksyn avauksessa keskiviikkona.

Hänen mukaansa on ennenaikaista arvioida, leviääkö ”tauti” muillekin toimialoille. Palolasta on joka tapauksessa selvää, että ay-liikkeen pitää terävöittää omaa toimintaansa.

– Mutta onkohan Metsäteollisuudessa mietitty tätä päätöstä ihan loppuun saakka? Jos kuvitellaan, että me olemme menossa kanveesiin, se on ihan turha luulo. Päin vastoin, nyt järjestäytymisen merkitys kasvaa entisestään.

Työnantajien tavoite on ollut pitkään, että työehtosopimusten lukumäärää pitäisi karsia. Palola pitää tässä katsannossa Metsäteollisuuden ratkaisua mielenkiintoisena.

– Jos sopimuksia aletaan tehdä talokohtaisesti, kyllä niiden määrä moninkertaistuu. Mitkä ovat yritysten resurssit tehdä sopimuksia, se jää nähtäväksi.

”Missä sovitaan työehdoista, siellä sovitaan myös työrauhasta.”

Hän tietää omakohtaisesti, etteivät kaikki metsäteollisuuden yritykset suinkaan halua neuvotteluja kontolleen. Se tietäisi pienemmissä yrityksissä rutkasti lisätöitä ja se on pois yrityksen pyörittämisestä.

– Monet ovat viestittäneet, että ”tehkää ihmeessä sopimukset valmiiksi, me höyläämme ne täällä päässä sitten”.

Palola painottaa, että missä sovitaan työehdoista, siellä sovitaan myös työrauhasta. Neuvottelujen siirtäminen yritystasolle saattaa hänen mielestään johtaa tuulisempaan työmarkkinailmastoon.

Edunvalvontajohtaja Katarina Murron mukaan on silti ennenaikaista arvioida, lisääntyvätkö työtaistelut. Joka tapauksessa työrauhavelvoite päättyy, kun metsäteollisuuden sopimukset päättyvät vuosina 2021–2022.

– Me pidämme järkevänä, että yritykset tekisivät edelleen yrityskohtaisia työehtosopimuksia ammattiliittojen kanssa eikä suoraan henkilöstön kanssa. On mielenkiintoista nähdä, mikä on yritysten halukkuus.

Murto epäilee myös, että nykyisen sovittelujärjestelmän resurssit eivät riitä pyörittämään työriitoja, jos ne lisääntyvät dramaattisesti.

– Ja mitä se tarkoittaisi yleiselle linjalle? Ei varmasti tule olemaan niin sanottua päänavausta, jota sovellettaisiin kaikkiin pöytiin.

”Jos työttömyysturvasta livettiin, mikä on seuraava?”

Hallitus asetti kesällä 2019 työllisyystyöryhmät miettimään keinoja työllisyysasteen nostamiseksi. Mukana ovat myös työmarkkinakeskusjärjestöt. Koronapandemia keskeytti niiden työn keväällä.

– STTK analysoi jo keväällä, että 75 prosentin työllisyysastetta ei saavuteta tämän vaalikauden aikana. Mutta olimme samaa mieltä hallituksen kanssa, että toimenpiteistä on hyvä päästä neuvottelemaan, Palola toteaa.

Neuvottelut ovat jälleen alkamassa, mutta Palolan mukaan neuvottelujen osittain kireä ja tulehtunut keskusteluilmapiiri johtuu osaltaan siitä, että Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK muutti kesällä kantansa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. EK:n mielestä ansiosidonnainen työttömyysturva ei saa olla sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen.Tämä ärsytti palkansaajapuolta.

– Olemme puolustaneet yhdessä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. EK:n linjanmuutos tuli yllätyksenä ja ilmoittamatta. Jos työttömyysturvasta livettiin, mikä on sitten seuraava, Palola kysyy.

”Mten ikääntyneen asemaa voidaan vahvistaa, mikäli putki poistuu?”

Hallituksen toimeksiannoista järjestöille Palola pitää tärkeimpänä, miten parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Tätä pohtivan työryhmän määräaika päättyy marraskuun lopussa.

Hallituksen toimeksiannon mukaan ikääntyneiden työllisyyden pitäisi lisääntyä vähintään 10 000 työllisellä vuosikymmenen loppuun mennessä.

Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden eli niin sanotun eläkeputken alaikäraja nousi jo tämän vuoden alussa 61 vuodesta 62 vuoteen. Nyt erityisesti työnantajapuoli haluaisi eroon koko eläkeputkesta.

– Tämä on meille äärimmäisen vaikea kysymys. Saan henkilökohtaista sähköpostia ennätyksellisen paljon ennen kaikkea huolestuneilta yli 55-vuotiailta pienipalkkaisilta naisilta, Palola kertoo.

Hän vastaa kysymykseen, onko eläkeputken poistolle vaihtoehtoa, jotta päästäisiin 10 000 uuteen työlliseen.

– Hyvin vaikea niitä on löytää.

Edunvalvontajohtaja Murto pitää kysymysmerkkinä sitäkin, riittääkö edes eläkeputken poistaminen tavoitteen saavuttamiseen.

Palolan mukaan neuvotteluissa STTK:lle on tärkeää, miten ikääntyneen asemaa voidaan vahvistaa, mikäli putki poistuu.

Keskusjärjestö esittää muun muassa subjektiivista oikeutta osa-aikatyöhön terveyden ja työkyvyn perusteella sekä työkykyä ja työssä pysymistä edistäviä toimia. Näitä ovat muun muassa osaamisen kehittäminen, muutosturvan parantaminen ja tehostetut työvoimapalvelut. STTK esittää myös määräaikaista työnantajan sivukulujen poistamista, kun yritys työllistää yli 55-vuotiaan työttömän.

Palkansaajakeskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava pyrkivät myös hakemaan yhteiset tavoitteet, kun neuvottelupöytään istutaan.

– Meidän lähtökohtamme ei ole käydä mitään eläkeneuvotteluja vaan ne käydään aikanaan, nyt on kyse työllisyyteen liittyvistä työttömyysturvan lisäpäivistä, Palola painottaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Marja Luumi

Työmarkkinat
26.10.2020
”Uho tuntuu jatkuvan, tämä on aivan absurdi ajatus” – Paperiliiton Vanhala ihmettelee Metsäteollisuuden Hollménin puheita ”tyhjältä paperilta” lähtemisestä
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE