– Helsingin tavoitteena on olla kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri- ja tapahtumakaupunki. Kiinnostava yöelämä on olennainen osa kaupungin vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä, Razmyar tiivisti.

Kansainväliset alustajat kehuivat avoimesti Helsingin brändiä ja pitivät sitä hyvin kehityskelpoisena.

Tilaisuuteen oli saatu paikalle Razmyarin mukaan kaikki Helsingin osaajat. Mukana oli ihmisiä ainakin ravintola- ja matkailualalta, poliisista ja Helsingin seudun liikenteestä.

– Oli upeaa saada koolle laaja joukko toimijoita, jotka ovat todellisia yöelämän asiantuntijoita. Seminaarin viesti oli varsin yhtenäinen: yöpormestarille on Helsingissä tilausta.

Razmyarin mukaan kaupunkielämässä on tapahtunut valtava murros viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ihmiset viihtyvät tapahtumissa ja kaipaavat elämää kaupunkiin kaikkina vuoden aikoina ja lähes ympäri vuorokauden.

– Amsterdamin ja Berliinin esimerkit osoittavat, että yöpormestari tuo todellisia hyötyjä kaupungin yöelämään. Alkoholista johtuvia haittoja on onnistuttu vähentämään, vähemmistöjen ja naisten ääntä on kuultu yöelämän kehittämisessä ja kaupungin, yritysten ja kaupunkiaktiivien toiveita on pystytty sovittamaan yhteen kaikkia tyydyttävällä tavalla.

Mirik Milan ja Lutz Leichsenring ovat olleet konsultoimassa useita suurkaupunkeja yöpormestarin tehtävistä ja hyödyistä. Maailman suurkaupungeista useat ovat perustaneet yöpormestarin tehtävän, mutta eri kaupunkien konseptit eroavat toisistaan.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio pitää tärkeänä, että erilaiset yöelämän toimijat saatiin ensimmäistä kertaa yhteisen pöydän ääreen.

– Kaupunki ei ole meidän virkamiesten omaisuutta vaan alusta ihmisten, yritysten ja yhteisöjen tekemiselle. Yöelämän kehittämisessä kaupungin tehtävä on tukea, auttaa ja raivata esteitä. Siksi on tärkeää käydä vuoropuhelua viranomaisten ja matkailu-, tapahtuma- ja ravintola-alan toimijoiden välillä, Laitio sanoo.

Vaikka yötalouden hyöytyihin on havahduttu vasta viime aikoina, on maailmalla night economy tunnistettu jo merkittäväksi kilpailukykytekijäksi.

– Kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa riittää kuluttajia myös vuorokauden toisena puolikkaana, toteaa Helsingin kilpailukyvystä ja kansainvälisistä asioista vastaavan yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

– Houkutellakseen matkailijoita ja kansainvälisiä osaajia on Helsingin kyettävä tarjoamaan mielekästä tekemistä myös vapaa-ajalla. Yöelämä on merkittävässä roolissa, kun mitataan kaupunkien houkuttelevuutta erityisesti nuorten parissa.

Razmyarin mukaan seuraavaksi katsotaan mitä tapaamisen pohjalta syntyy, sitten lähdetään tekemään.

– Olen itse sanonut, että kaupungin pitää olla ennen kaikkea alusta. Me ei voida aina edes määritellä agendaa eikä välttämättä edes tiedetä mikä on olennaista ja tärkein juttu tällä hetkellä. Tämä on se porukka, joka sen tietää, Razmyar sanoo.

Tällä hetkellä kaupungin mietinnässä on Suvilahden ja Teurastamon alueiden kehittäminen. Isojen tapahtumien ulkopuolella esimerkiksi Suvilahti on kokoonsa nähden vähäisellä käytöllä.

– Jos miettii keskiötä, jossa tapahtuu ja jossa on baareja ja ravintoloita, meillä on fokuksessa keskusta ja Kallio, mutta meiltä puuttuu muu Helsinki. Mielestäni oli tosi hyvä pointti, että sen sijaan että suunnitelemme liikaa, pitää antaa ruohonjuuritason nousta sieltä. Se voi olla alueelle hyvin merkittävää.

Rahoitus on maailmalla ollut yhdistelmä julkista ja yksityistä rahaa. Razmyar kokee tukemisen kaupungin velvollisuudeksi.

– Muistaakseni Amsterdamissa poliitikot olivat sanoneet, että kun saatte yksityiseltä puolelta mitä tahansa saattekin, niin sitten me tuplaamme sen. Se on ollut heidän tapansa. Näen, että meillä on velvollisuus tukea. Rahallisen tuen lisäksi on kyse paljon mindsetistä ja sen muuttamisesta, Razmyar sanoo.