Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Jos olisin tiennyt millainen show tästä tulee, en olisi ikipäivänä perustanut yritystä” – Hallituksen uudistus kannustaa työttömiä yrittäjiksi, mutta aktiivimalli lyö kiilaa väliin

Olen viimeisen kolmen kuukauden aikana tullut siihen tulokseen, että tämä kovalla tohinalla tehty aktiivimalli ei todellakaan ole mikään aktiivimalli, vantaalainen työtön Joni Hildén toteaa.

TOPI JUGA

Demokraatti

– Se kannustaa jäämään kotiin ja olemaan yrittämättä yhtään mitään, hän puhahtaa.

Demokraatti kertoi maaliskuussa Hildénistä, joka innostui kokeilemaan yrittäjyyttä hallituksen työttömien aktiivimallin astuttua vuodenvaihteesta voimaan.

Vuoden alusta lukien työttömille on osana työllistämistoimia tarjottu yrittäjyysstarttirahan rinnalla toistakin porkkanaa yritystoimintaan ryhtymiseksi. Työnhakija voi ryhtyä nyt myös yrittäjäksi työttömyysetuudella tuettuna. Yritystoimintaa voi harjoittaa tuettuna neljän kuukauden ajan.

Porkkanana mallissa toimii se, että yrityksen käynnistäminen ei neljän ensimmäisen kuukauden ajalta vähennä työttömyysetuutta. Jos ja kun yritystoiminnasta saadaan tuloja, sovitellaan ne puolestaan yhteen työttömyysturvan kanssa. Alkavan yritystoiminnan tulot voidaan arvioida eläkemaksujen (YEL-vakuutuksen), ennakkoverolipun tai asiakkaan oman arvion perusteella.

Neljästä tuetusta yrityskuukaudesta lähes kaksi oli jo tuhraantunut taisteluun byrokratiaviidakossa.

Hildén kertoi maaliskuussa Demokraatille, että työttömyysetuusyrittäjän todellisuus ei kuitenkaan vastannut norminpurkutalkoiden mukaisia esityksiä. Seurasi hakemus- ja käsittelyrumba, jonka aikana hänelle tuli miltei kahden kuukauden katkos etuuksien saamisessa. Luvatut tuet tulivat vasta pitkän odottelun jälkeen, sillä ensin TE-toimisto ja sitten myös Kela selvittivät Hildénin yritystoimintaa.

Lisää aiheesta

Maaliskuun lopulla neljästä tuetusta yrityskuukaudesta lähes kaksi oli jo tuhraantunut taisteluun byrokratiaviidakossa.

– Yritystoiminta kärsi, kun jouduin miettimään, millä maksaa laskut ja syö, kun rahaa ei ollut, Hildén kertaa.

Kun selvitykset yrittäjyyden luonteesta oli sekä Kelassa että TE-toimistoissa tehty, virkailijat antoivat ymmärtää, että jatkossa etuuksia saisi nostettua ohjelman lupauksen mukaisesti jouhevasti.

Seuraavaksi luvassa oli omanlaisensa pääsiäispassio.

Todellisuus näyttäytyi kuitenkin Hildénille toisenlaisena. Seuraavaksi luvassa oli omanlaisensa pääsiäispassio.

–Hakemukseni vaati jälleen virkailijan käsittelyä ja taas piti lähettää selvityksiä Kelaan tuloistani ja menoistani, vaikka toimeksiantoja ei kuluneen kuukauden aikana ollut, Hildén ihmettelee.

– Pääsiäinen meni taas miettiessä, että löytyisikö joku leivänmuru, millä täyttää vatsan. Rahat tulivat vasta 5. huhtikuuta.

Järjestelmä toimii siten, että Kela selvittää asiakkaiden tulopuolen, TE-toimistot puolestaan tulkitsevat yrityksen luonnetta, eli onko se pää- vai sivutoimista. Tuetussa yrittäjyydelle on kuitenkin keskeistä juuri se, että yrityksen kannattavuutta pitäisi voida kokeilla 4 kuukauden ajan. Kyseisellä ajalla sen ei pitäisi vaikuttaa etuuksien maksuun, onko yrittäjyys pää- vai sivutoimista.

Pääsiäisen jälkeen Hildénille luvattiinkin, että rahat menevät automaattiseen maksuun. Mikäli näin ei kävisi, pitäisi Hildénin soittaa.

– No, eiväthän ne menneet, mutta se oli tietysti jo odotettavissa, hän huokaa turhautuneena.

Toukokuun etuuksien hakemisen määräaikaa oli aikaistettu normaalista, jotta työttömyysetuudet löytäisivät perille ennen vappua. Hildén kertoo ajatelleensa olevan hienoa, että rahat ehtivät vapuksi. Hakemus ei kuitenkaan mennyt esitetyn vastaisesti automaattimaksuun.

– Tein hakemuksen ja vielä soitin perään. Henkilö, jonka kanssa puhuin puhelimessa lupasi kiirehtiä hakemusta. Toivoin, että päätös oltaisiin tehty ajoissa, jotta rahat olisivat ehtineet vapuksi.

Rahat tulivat, yllätys yllätys, vasta vapun jälkeen.

Näin ei kuitenkaan käynyt.

– Rahat tulivat, yllätys yllätys, vasta vapun jälkeen 2. toukokuuta. Kiusantekoako tämä on? Siltä se ainakin vaikuttaa, Hildén ihmettelee.

Hildéniä odotti kuitenkin vielä toinenkin yllätys. Hänen aktiivisuusehtonsa eivät olleet virkamiesten mukaan täyttyneet, ja aktiivimallin leikkuri osui häneen, vaikka hän oli laskuttanut toiminimellään aktiivisuusehdon täyttämisen verran tuloja. Tällä kertaa leikkauksen syynä oli TE-toimiston virkailijan tekemä tulkintaerehdys, joka sinällään kielii myös järjestelmän monimutkaisuudesta.

Lisäksi erhe kuitenkin tuo esiin aktiivimallin ja yrittäjyyteen kannustamisen välisen ristiriidan.

Vaikka olisi ryhtynyt tuettuun yrittäjyyteen, joka ei ensimmäiseen neljään kuukauteen leikkaa etuuksia ilman yrityksestä saatavia tuloja, aktiivimalli ei kuitenkaan anna armoa.

Kun yritystoimintaa käynnistää, usein etenkin ensimmäisinä kuukausina tuloja voi olla vaikea saada. Yritystoiminnan käynnistämisessä on lisäksi menotarpeita. Tuetulla yrittäjyydellä yritetäänkin helpottaa juuri tätä: Yrittämisen riskiä pyritään madaltamaan ja yrityksen perustava työtön saakin työttömyysetuuksia ensimmäisen 4 kuukauden ajalta vaikka yrityksen perustaakin.

Työttömien aktiivimalli ei kuitenkaan yritystoiminnan käynnistämisen haasteita tunnista. Mikäli tuore yrittäjä ei tulorajoja yritystoiminnallaan täytä, työttömyysetuuksia leikataan. Näin käy, vaikka yrityksen käynnistämisen yhteydessä osoittaisi aktiivisuutta miten paljon hyvänsä.

Tämäkö se oli tämän aktiivimallin tarkoitus?

Hildéniltä ei linjaukselle ymmärrystä tule. Hän kertoo vaikuttavan siltä, että mikäli aktivoitumista ei edes yrittäisi, etuuden saisi pienempänä tekemättä mitään ja ennen kaikkea ajallaan.

– Tämäkö se oli tämän aktiivimallin tarkoitus? Rangaistaan niitä ihmisiä, jotka yrittävät aktivoitua? Jos olisin tiennyt millainen show tästä tulee, en olisi ikipäivänä perustanut yritystä.

Hän huomauttaa, että muutamankin päivän viive rahojen saamisessa on valitettavasti suuri silloin, kun tuloja on hyvin vähän.

– Kannustaako tämä sitten siihen, että hakeudut töihin tai perustat yritystä tai menet kurssille? No ei todellakaan kannusta, Hildén lataa.

Hildén kertoo ymmärtävänsä, että kaikki maksut eivät voi mennä automaatin kautta. Selvityksiäkin on tehtävä.

– Mutta systeemi on saatava toimimaan niin, että joka kuukausi päivärahansa hakevat eivät joutuisi siihen käsittelyjonoon, vaan leima papereihin voitaisiin lyödä samana päivänä kuin hakemus on lähetetty ja rahat tulisivat kuin muillekin työttömille.

– Voisin melkein väittää, että tämä sotii myös yhdenvertaisuuslakia vastaan, kun ne, jotka yrittävät aktivoitua, ovat huonommassa asemassa niihin nähden, jotka eivät yritä aktivoitua.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE