”Joskus pitää uskaltaa ottaa vastuu toisesta” – Tutkijat varoittavat: Valinnanvapaus voi johtaa jopa heitteillejättöön

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Ensimmäiset luonnokset sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyvästä valinnanvapausmallista on julkistettu. Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön ja Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkijat Jari Pirhonen ja Jutta Pulkki varoittavat valinnanvapauden ylilyönneistä.

– Vapaus ja valinnanvapaus ovat erinomaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia arvoja, ja sosiaali- ja terveyspalveluissakin niillä on sijansa, mutta vapauteen liittyvä vastuu ja palvelujen käyttäjien haavoittuva tilanne ovat toisinaan kestämätön yhtälö, Pirhonen muistuttaa.

Ruotsissa valinnanvapauden lisäämisessä vanhuspalveluissa pyrittiin samoihin päämääriin kuin Suomessa, eli palvelujen saatavuuden parantamiseen. Tutkijoiden mukaan käytäntö on kuitenkin osoittanut, että palveluja käyttävät entistä enemmän ne, joilla siihen on varaa. Myös palvelujen keskittymisestä varakkaammille alueille on näyttöä.

– Alueelliset ja sosioekonomiset erot eri palveluissa ovat meillä selviä, ja näitä eroja sote-uudistuksella lähdettiin alun perin kaventamaan. Nyt on kuitenkin vaarana, että erot vain lisääntyvät, Pulkki toteaa.

Erilaiset mahdollisuudet tehdä valintoja lisäävät väestöryhmien välisiä eroja. Valinnanvapauteen liitetään itsemääräämisoikeus ja oletus, että ihmiset kykenevät ja haluavat tehdä itseään koskevia päätöksiä.

Me olemme toisistamme täydellisen riippuvaisia syntymästä kuolemaan.

Tutkijat muistuttavat, että vanhojen ihmisten kohdalla tämä voi pahimmillaan johtaa heitteillejätön kaltaisiin tilanteisiin. Pirhonen antaa esimerkin palvelutalon ruokatilanteesta, johon hän osallistui tehdessään osallistuvaa havainnointitutkimusta:

”Erään huonokuntoisen asukkaan syöttämiseen minulta meni usein 45 minuuttia, vaikka olen koulutettu hoitaja. Henkilökunnalla ei ollut aikaa käyttää kolmea varttia yhden ihmisen syöttämiseen. Hoitaja saattoikin syöttää hetken ja todeta, että tämä ihminen ei enää jaksa tai halua syödä ja vei ruoan pois. Vastuu ravitsemuksesta siirrettiin ei-ammattimaisiin käsiin itsemääräämiseen vetoamalla. Itsemääräämistä käytettiin suoranaisen heitteillejätön perusteluna.”

Pirhonen sanoo, että tilanne on ääriesimerkki, mutta muistuttaa osuvasti siitä, että palvelujärjestelmän ensisijainen tehtävä ei ole valinnanvapauden tukeminen. Se on heikossa asemassa olevista ihmisistä huolehtiminen.

– Joskus pitää uskaltaa ottaa toisesta vastuu valinnanvapauden korostamisen sijaan.

Tutkijoiden perussanoma on se, että vapauteen kuuluu aina vastuu. He herättelevät kysymään, että jos ihminen ei syystä tai toisesta pysty enää kantamaan vastuuta, missä määrin hänelle kannattaa tarjota valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Me olemme toisistamme täydellisen riippuvaisia syntymästä kuolemaan. Aikuisuuden itseriittoisina vuosina tämä fakta meiltä helposti unohtuu, mutta viimeistään vanhuus pudottaa suomut silmiltä. Eivätkä vanhat ihmiset ole suinkaan ainoa väestöryhmä, joka tarvitsee toisten apua, tutkijat muistuttavat.

Pirhonen ja Pulkki päätyvät tuoreessa tutkimuksessaan esittämään sosiaali- ja terveydenhuollolle arvopohjaksi inhimillisen avuntarpeen ja riippuvuuden tunnustamista.

Feldt-Ranta patistaa perhevapaauudistukseen – ihmettelee ministerin ”melkoista välinpitämättömyyttä”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta vaatii vauhtia perhevapaauudistukseen.

– Nykyinen perhevapaajärjestelmä on monimutkainen ja vanhanaikainen. Se ei tue työn ja perheen yhteensovittamista, kannusta isiä osallistumaan lastenhoitoon tai huomioi kaikkia perheitä tasapuolisesti. Malli ei myöskään edistä, vaan pikemminkin on jarruna, hallituksen tavoitteelle kasvattaa työllisyysastetta, Feldt-Ranta toteaa.

– Hallitus ei kuitenkaan aio tehdä perhevapaiden uudistamiseksi mitään. Asiasta vastaava ministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoi viikonlopun Helsingin Sanomissa, ettei ole edes tutustunut laajaa kannatusta saaneeseen palkansaajakeskusjärjestö SAK:n esittämään kustannusneutraaliin malliin. Melkoista välinpitämättömyyttä omalla ydinvastuualueella hallituksen ministeriltä, ihmettelee Feldt-Ranta.

Feldt-Ranta toteaa, että mikäli hallitus viittaa perhevapaiden uudistamiselle huhtikuun kehysriihessä kintaalla, eikä aloita edes perhevapaamallien selvittämistä, häviää hallitukselta loppukin uskottavuus sen itse asettaman työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Demarinuoret aikoo aloittaa nimien keräämisen perhevapaiden uudistamista ajavaan kansalaisaloitteeseen, ellei hallitus ryhdy asiassa toimiin puoliväliriihessään huhtikuussa.

Demarinuorten mielestä perhevapaita on jaettava nykyistä tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Heidän esittämässä 6+6+6-mallissa perhevapaat jaetaan siten, että äidille korvamerkitään kuusi kuukautta, isälle kuusi kuukautta ja kolmannen jakson käytöstä päättää perhe. Demarinuorten lisäksi esimerkiksi korkeasti koulutettujen etujärjestö Akava kannattaa mallia.

Myös palkansaajakeskusjärjestö SAK joustavoittaisi etuuksia ja antaisi kullekin perheelle sopivan perhevapaiden käytön vanhempien ja perheiden itse koottaviksi. 

– SAK:n ehdottaman perhevapaamallin kustannukset eivät eroa nykyjärjestelmän kustannuksista eikä mallin toteuttaminen myöskään kasvata työnantajien velvoitteita, Feldt-Ranta muistuttaa.

Keskustelua aiheesta

LM: Ex-natsijohtaja Holappa vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi

Uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen entinen johtaja Esa Henrik Holappa lähtee ehdolle kuntavaaleihin Oulussa vihreiden listalta, kertoo Lännen Media. Holappa liittyi puolueeseen ennen vuodenvaihdetta viime joulukuussa.

– Olen seurannut vihreitä viimeisen vuoden ajan ja heidän kannanottojaan sekä maahanmuuttopolitiikasta, talousasioista että työttömyydestä, Holappa kertoo Lännen Medialle syistään liittyä puolueeseen.

Natsiaatteesta luopunut Holappa on puhunut julkisuudessa paljon siitä, miten hän haluaa toimia ääriajattelua vastaan.

Holappa sanoo Lännen Medialle, että vihreät, humanistiset arvot ovat lähellä hänen nykyistä maailmankuvaansa.

Rakennusliiton Suokas tiukkana yleissitovuudesta: ”Se ei Suomesta poistu ilman tappelua”

Kuva: Getty Images
Työehtosopimusten yleissitovuutta ei saa pois suomalaisesta työmarkkinakäytännöstä ilman taistelua, toteaa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Riku Suokas blogikirjoituksessaan.
– Se ei Suomesta poistu ilman tappelua, jossa kaadutaan, jos kaadutaan, saappaat jalassa. Yleissitovuus on turvannut puoli vuosisataa suomalaisten työssä käynnin edellytykset, mahdollisuuden tulla palkalla toimeen. Ei tätä anneta sovinnolla pois, Suokas kirjoittaa.

Suokas toteaa, että Suomessa on yli kaksi miljoonaa liittoihin kuuluvaa palkansaajaa.

– Eivät he luovu toimeentulostaan vain sen takia, että poliittisessa vallassa olevat tai poliitikkoja käskyttävät miljonäärit näin vaativat. Yleissitovuus ei ole yhtä tärkeä kaikille. Taistelu yleissitovuudesta ei kuitenkaan jättäisi ketään sen ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjien mielestä Suomen yleissitovuusjärjestelmä on uudistettava niin, että sen piiriin kuuluu vain palkan vähimmäisehdot.

– Jos paikallinen sopiminen vapautetaan työnantajien ja erityisesti Suomen Yrittäjien haluamalla tavalla, suomalaisen työtä tekevän tulevaisuus on ohrainen. Kymmenien prosenttien palkkojen alennus ja jatkuva kilpailu työpaikoista ulkomailta puskevan halpatyövoiman kanssa, Suokas kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta

Ilmoitus äänioikeudesta tulee nyt kirjekuoressa

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Äänioikeutetut saavat Väestörekisterikeskukselta lähiviikkoina postissa ilmoituksen äänioikeudesta kuntavaaleissa.

Aiemmasta poiketen ilmoituskortti lähetetään kirjekuoressa, jonka ikkunasta näkyy sekä lähettäjän (maistraatti) että äänioikeutetun nimi ja osoite. Kuoren päällä lukee: Ilmoitus äänioikeudesta vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Ilmoituskorttiin on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka. Liitteenä on myös luettelo äänioikeutetun oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista. Ilmoituskortissa on lisäksi ohjeita äänestämisestä ja tietoa valtuuston tehtävistä.

Kuntavaalit toimitetaan 9. huhtikuuta 2017. Vaalipäivänä saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa.

Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.

Keskustelua aiheesta

Metalliliiton toimialoilla on käytetty kiky-luovuutta – kuudennes työpaikoista ei pidentänyt työaikaa

Kuva: Kari Hulkko

Noin kuudesosa Metalliliiton toimialojen työpaikoista jätti tekemättä kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen. Työajan pidennys jätettiin tekemättä varsinkin pienemmillä työpaikoilla, ilmenee Metalliliiton tekemästä selvityksestä. Kyselyn mukaan monilla työpaikoilla myös sovittiin samassa yhteydessä palkankorotuksista.

Kyselyn mukaan kuitenkin 77 prosenttia työpaikoista pidensi työaikaa 24 tunnilla. Asiasta sovittiin melkein poikkeuksetta työpaikoilla paikallisesti.
Työajan pidennyksessä oli yleisintä se, että käyttöön otettiin yksi arkipyhä, yleisimmin helatorstai. Samalla usein vähennettiin niin sanottuja pekkaspäiviä.

Metalliliitto tutki Kikyn soveltamista metallialojen työpaikoilla. Lopuissa työpaikoista (8%) pitäydyttiin perälaudassa.

Kuudesosassa työpaikoista työaikaa ei pidennetty lainkaan ja tämän lisäksi osassa työpaikoista (7%) sovittiin vähäisemmästä työajan pidennyksestä. Yleisin pidennysaika tällöin oli 16 tuntia.

Kyselystä selviää, että paikallinen sopiminen on yleinen ja vakiintunut käytäntö Metallin työpaikoilla. Yleisimmin sovitaan paikallisesti erilaisista työaikaan ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvistä asioista.

Kikyn kohdalla on käytetty erityistä luovuutta, kun ratkaisuja on haettu tietynlaisessa pakkotilanteessa, sanovat tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja kyselytutkimuksen tehnyt tutkija Jukka Saviluoto Metalliliiton tutkimusyksiköstä.

Työajan pidennyksessä oli yleisintä se, että käyttöön otettiin yksi arkipyhä, yleisimmin helatorstai. Samalla usein vähennettiin ns. pekkaspäiviä.

Metalliliiton kilpailukykysopimusta koskeva kysely lähetettiin tammikuussa 1 111 pääluottamusmiehelle. Kyselyn vastausprosentti oli 67,8. Kyselyyn vastanneiden pääluottamusmiesten työpaikoilla (noin 753) työskentelee kaikkiaan 64 prosenttia metallialojen työntekijöistä.