TE-palvelujen järjestämisvastuun siirto kunnille on siirtymässä eduskuntakäsittelyyn. Pro kertoo tukeneensa pohjoismaiseen työnhakumalliin siirtymistä ja sen tavoitteita: yksilöllisen tuen lisäämistä ja nopeampaa työllistymistä.

Malli vaatii kuitenkin sen mielestä korjaamista, jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat ja asiakkaiden luottamus järjestelmän toimivuuteen palautuu.

Mallin tavoitteena oli työnhakijoiden yksilöllisen tuen lisääminen ja entistä nopeampi työllistyminen, mutta Pron mukaan toisin kävi: kaavamainen malli pakottaa työnhakijat samaan putkeen, eikä ota riittävästi huomioon yksilöllisiä palvelutarpeita.

HÄNEN MUKAANSA jouston puute turhauttaa työnhakijoita, työnantajia ja virkailijoita.

Simola kertoo esimerkkejä. Jo työpaikan saanut joutuu hakemaan kolmea muuta työpaikkaa siltä varalta, että joku niistä alkaisi aiemmin. Syntyy myös tilanteita, joissa työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevat on velvoitettu hakemaan töitä, vaikka tärkeintä olisi saattaa valmiiksi työllistymismahdollisuuksia olennaisesti parantava – ja myös työllistymisen edellytyksenä oleva – tutkinto.

“Lukuisat samanaikaiset toimintatapojen ja lainsäädännön uudistukset ovat vetäneet henkilöstön jaksamisen äärirajoille. Monet työhallinnon ammattilaiset kokevat menettäneensä työnhallinnan työajan kuluessa erilaiseen seurantaan ja toimenpiteiden kirjaamiseen, eikä yksilöllisten ratkaisujen löytämiseen. Aktiivisena toimijana ovat työvoimapalvelujen asiantuntijat eivätkä työnhakijat.”

Pron mukaan tarpeeton työnhaku kuormittaa myös rekrytoivia työpaikkoja. Liiton huolena on, että malliin turhautuminen johtaa tilanteeseen, jossa työnantajat yhä harvemmin ilmoittavat avoimista työpaikoista TE-toimistoille ja epäviralliset työnvälityskanavat valtaavat alaa.