Juha Hurme tuo Kansallisteatterin suurelle näyttämölle vihapuheisen sovinisti-rasisti-patriootin

Kuva: Jari Soini
Jarkko Lahti esittää vihaista Vikiä.

Kansallisteatteri luottaa tänä keväänä suurella näyttämöllään  kotimaisten kantaesitysnäytelmien vetovoimaan.

Kevätkauden avaa suurella näyttämöllä 28.1. Juha Hurmeen uusin näytelmä ”Töppöhörö”, josta ei ainakaan puutu asennetta. Eri asia on sitten, minkälaista. Näytelmän päähenkilö, Jarkko Lahden esittämä Viki, on rasisti, homofoobikko, sovinisti ja taatusti lihansyöjä. Hän uskoo Jumalaan ja Mannerheimiin, ryssää taas ei milloinkaan.

Sattuman kautta hänen elämänpolulleen poikkeaa Alina Tomnikov, jota esittää Alina Tomnikov. Alina yrittää suistaa Vikin tämän itse kiveämältään negatiivisuuden, typeryyden ja itsetuhoisuudeln tieltä jotainn valoisampaa kohti. Siitäkös vasta henkien taisto syntyy!

Edellisestä Kansallisteatteri-ohjauksestaan ”Europaeus” Eino Kalima -palkinnon saaneen Hurmeen näytelmä sukeltaa pelotta suomalaisen miesmyytin pimeisiin kerroksiin. Näytelmän äijänäyt nostattavat sekä sääliä, kauhua että naurua.

Juha Hurmeen persoonallisen teatterinäkemyksen ystäville on luvassa lisää herkkua toukokuussa. Silloin hänen oma Murtovesi-teatterinsa esittää Willensaunassa kolmena iltana luotsaajansa ohjauksia maineikkaiden kirjailijoiden teksteistä. Mukana on niin Shakespearea, Aleksis Kiveä, Maiju Lassilaa kuin nykypolven eturivin näytelmäkirjailijoihin kuuluvaa Ari-Pekka Lahteakin.

Teatteria teatterin maailmasta

Suuren näyttämön helmikuun puolivälissä nähtäväksi tuleva toinen kantaesitys on lähtöisin teatterin oman kotikirjailijan kynästä. Paavo Westerbergin uusi näytelmä ”Mahdolliset maailmat” on teatteria teatterista, perheestä ja sen hajoamisesta sekä elämänvalinnoista. Kahdessa aikatasossa kulkevan näytelmän päähenkilö Antti Tähtinen on 1980-luvun teatterin nuorisotähti, joka pääsee mukaan mestariohjaajan ohjaukseen Brechtin ”Galileo Galileista”. Nykyhetkessä näytelmäkirjailijaksi suuntautunut Tähtinen kieriskelee yhtäaikaa monissa kriiseissä: tilattu näytelmä ei ota valmistuakseen, teatterinjohtaja hengittää niskaan, avioliitto on kaatumassa, tytär on tuomassa julki perheen intiimejä asioita omalla näytelmällään…

Sekä lapsitähteyden että näytelmäkirjailijuuden lainalaisuuksista omien kokemusten pohjalta paljon tietävä Westerberg kertoo teatterin ja teatterilaisten maailmasta hilpeästi, yllättävästi ja moniulotteisesti. Antti Tähtisen osassa nähdään Eero Aho (vanhempana) ja Marja Salo (nuorempana) sekä muissa rooleissa muun muassa Kristiina Halttu, Esko Salminen, Markku Maalismaa, Seppo Pääkkönen, Jukka-Pekka Palo ja Pirjo Luoma-aho.

Antti Pääkkönen (vasemmalla) ja Eero Aho Paavo Westerbergin näytelmässä Mahdolliset maailmat.

Kotimaista läpäisyperiaatteella

Kansallisteatterin pienemmilläkin näyttämöllä on luvassa kotimaisia uutuuksia. Pienellä näyttämöllä saa maaliskuussa ensi-iltansa Ritva Siikalan omakohtaisista teemoista kirjoittama ja ohjaama ”Kaksi matkaa Israeliin”, joka päästää muistot lentoon pitkältä aikajanalta.

Omapohjaan helmiukuussa tuleva Kirsi Porkan ja Marina Meinanderin yhdessä kirjoittama ja ohjaama ”Paha äitipuoli” on tekijöidensä määrittelyn mukaan ”hilpeä ja hetkittäin raadollinen kuvaus yrityksistä muodostaa ydinperhe”.

Willensaunan ensi-iltana huhtikuussa nähdään tuoreen kotimaisen lastenkirjan näyttämöversiointi, kun Jukka Rantanen ohjaa dramatisointinsa Veera Salmen kirjasta ”Mauri ja vähälypuhelin.

Kevään ensi-iltaohjelmiston ainoa ulkomainen kirjailija on englantilais-irlantilainen Martin McDonaghin, jonka  ”Hirttäjät” nähdään tuoreeltaan Suomessa Mika Myllyahon ohjauksena.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.

Kari Heiskanen ohjaa jo toistamiseen Seitsemän veljestä – Kivi-klassikko ensi kesänä Suomenlinnassa

Kuva: Kari Hulkko
Kari Heiskasella on tältä vuosikymmeneltä tuntumaa kansallisten merkkiteosten ohjaamisesta kesäteatteriin, kun hän teki Haavikon Rauta-ajan Pyynikille 2011.Ohjaajan vieressä oikealla tuolloin Ilmarista näytellyt Auvo Vihro.

Ryhmäteatterin isännöimässä Suomenlinnan kesäteatterissa nähdään kesällä 2017 ”Seitsemän veljestä”. Ensi-ilta on  15. kesäkuuta, ja liput tulevat myyntiin maanantaina 27.2.

Veljesten rooleissa ovat näyttelijät Santtu Karvonen (Juhani), Tommi Rantamäki (Tuomas), Eino Heiskanen (Aapo), Eero Ojala (Simeon), Mikko Virtanen (Timo), Miro Lopperi (Lauri) ja Elias Keränen (Eero). Sovituksen on tehnyt Kari Heiskanen, joka myös ohjaa esityksen. Heiskanen on ohjannut Kiven klassikon menestyksellisesti   aiemminkin: vuonna 2002 hän teki Veljekset Lahden kaupunginteatteriin.

Kivi-klassikoiden ystävillä on hyvät muistot Suomenlinnasta kesältä 1993, jolloin Arto af Hällström ohjasi Hyvän Omantunnon Linnakkeeseen ikimuistoisen toteutuksen ”Nummisuutareista”.

Ryhmäteatteri lupailee tulevasta , että ”Heiskasen sovitusja ohjaus on ankarasti Aleksis Kiven eetosta kunnioittava, riehakkaan kiihkeä ja sydämeen käyvä tulkinta suomalaisen kirjallisuuden rakastetuimmasta teoksesta”.

Peer Gyntillä aloitetun Ryhmäteatterin juhlavuoden kolmas ensi-ilta on marraskuussa, jolloin ensi-iltansa saa Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän kirjoittama uusi kotimainen kantaesitys, jossa ovat mukana muun muassa näyttelijät Santtu Karvonen, Minna Suuronen, Robin Svartström, Ulla Tapaninen ja Vesa Vierikko. Esityksen ohjaa Esa Leskinen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Amnesty: Suomi laittaa säilöön lapsia ja perheitä päinvastaisista lupauksista huolimatta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus ja leiri Helsingin Rautatientorilla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää yli 20 maata sotarikoksista. Lisäksi 36 maata rikkoi kansainvälistä oikeutta lähettämällä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan uhataan, järjestö sanoo vuosiraportissaan.

Monissa maissa ajettiin Amnestyn mukaan läpi turvapaikan hakemista rajoittavia sopimuksia ja sananvapautta kaventavia lakeja. Järjestön mielestä poliittinen tahto kriisien ratkaisemiseksi puuttuu ja niitä pakenevia ihmisiä käytetään syntipukkeina.

Suomea järjestö huomauttaa siitä, että lasten ja perheiden säilöönottoa jatketaan päinvastaisista lupauksista huolimatta. Lisäksi Suomea moititaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten palveluiden riittämättömyydestä.

Järjestön vuosiraportissa käsitellään 159 maan tilannetta.

Mitä saamme tänään tietää? – Nasalla jännittävä info illalla

Kuva: Nasa
Aurinkokunnan ulkopuolinen eksoplaneetta taiteilijan silmin.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kertoo tänään uusia tietoja niin sanotuista eksoplaneetoista. Eksoplaneetat ovat aurinkokuntamme ulkopuolisia tähtiä kiertäviä planeettoja.

Nasa järjestää aiheesta tiedotustilaisuuden, jota voi katsoa suorana Nasan verkkosivuilta.

Tiedotustilaisuus alkaa iltakahdeksalta Suomen aikaa.

Viime vuoden toukokuussa Nasa kertoi löytäneensä aurinkokunnan ulkopuolelta liki 1 300 planeettaa, mikä yli kaksinkertaisti Kepler-avaruusteleskoopin kautta löydettyjen eksoplaneettojen määrän.

Nasa arvioi tuolloin, että löydetyistä planeetoista lähes 550 saattaa olla kiviplaneettoja, kuten Maakin. Oletus perustui planeettojen kokoon. Nasan mukaan löydetyistä planeetoista yhdeksän kiertää tähteään elämän esiintymisen kannalta otollisella etäisyydellä.

Pari kuukautta myöhemmin Nasa kertoi löytäneensä avaruusteleskoopin avulla 104 eksoplaneettaa lisää. CNN kertoo, että tutkijoiden mukaan näistä neljä ovat hieman suurempia kuin Maa ja ne saattavat myös olla kiviplaneettoja. Elämän esiintymisen kannalta planeetoista kaksi oli kuitenkin tutkijoiden mukaan liian kuumia. Kaksi muuta planeettaa kiertävät tähteään kuitenkin sopivalla etäisyydellä.

Kepler-teleskooppi laukaistiin omalle aurinkoa kiertävälle radalleen vuonna 2009. Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin vuonna 1992.

 

AVAINSANAT