x

Juha Hurme tuo Kansallisteatterin suurelle näyttämölle vihapuheisen sovinisti-rasisti-patriootin

Kuva: Jari Soini
Jarkko Lahti esittää vihaista Vikiä.

Kansallisteatteri luottaa tänä keväänä suurella näyttämöllään  kotimaisten kantaesitysnäytelmien vetovoimaan.

Kevätkauden avaa suurella näyttämöllä 28.1. Juha Hurmeen uusin näytelmä ”Töppöhörö”, josta ei ainakaan puutu asennetta. Eri asia on sitten, minkälaista. Näytelmän päähenkilö, Jarkko Lahden esittämä Viki, on rasisti, homofoobikko, sovinisti ja taatusti lihansyöjä. Hän uskoo Jumalaan ja Mannerheimiin, ryssää taas ei milloinkaan.

Sattuman kautta hänen elämänpolulleen poikkeaa Alina Tomnikov, jota esittää Alina Tomnikov. Alina yrittää suistaa Vikin tämän itse kiveämältään negatiivisuuden, typeryyden ja itsetuhoisuudeln tieltä jotainn valoisampaa kohti. Siitäkös vasta henkien taisto syntyy!

Edellisestä Kansallisteatteri-ohjauksestaan ”Europaeus” Eino Kalima -palkinnon saaneen Hurmeen näytelmä sukeltaa pelotta suomalaisen miesmyytin pimeisiin kerroksiin. Näytelmän äijänäyt nostattavat sekä sääliä, kauhua että naurua.

Juha Hurmeen persoonallisen teatterinäkemyksen ystäville on luvassa lisää herkkua toukokuussa. Silloin hänen oma Murtovesi-teatterinsa esittää Willensaunassa kolmena iltana luotsaajansa ohjauksia maineikkaiden kirjailijoiden teksteistä. Mukana on niin Shakespearea, Aleksis Kiveä, Maiju Lassilaa kuin nykypolven eturivin näytelmäkirjailijoihin kuuluvaa Ari-Pekka Lahteakin.

Teatteria teatterin maailmasta

Suuren näyttämön helmikuun puolivälissä nähtäväksi tuleva toinen kantaesitys on lähtöisin teatterin oman kotikirjailijan kynästä. Paavo Westerbergin uusi näytelmä ”Mahdolliset maailmat” on teatteria teatterista, perheestä ja sen hajoamisesta sekä elämänvalinnoista. Kahdessa aikatasossa kulkevan näytelmän päähenkilö Antti Tähtinen on 1980-luvun teatterin nuorisotähti, joka pääsee mukaan mestariohjaajan ohjaukseen Brechtin ”Galileo Galileista”. Nykyhetkessä näytelmäkirjailijaksi suuntautunut Tähtinen kieriskelee yhtäaikaa monissa kriiseissä: tilattu näytelmä ei ota valmistuakseen, teatterinjohtaja hengittää niskaan, avioliitto on kaatumassa, tytär on tuomassa julki perheen intiimejä asioita omalla näytelmällään…

Sekä lapsitähteyden että näytelmäkirjailijuuden lainalaisuuksista omien kokemusten pohjalta paljon tietävä Westerberg kertoo teatterin ja teatterilaisten maailmasta hilpeästi, yllättävästi ja moniulotteisesti. Antti Tähtisen osassa nähdään Eero Aho (vanhempana) ja Marja Salo (nuorempana) sekä muissa rooleissa muun muassa Kristiina Halttu, Esko Salminen, Markku Maalismaa, Seppo Pääkkönen, Jukka-Pekka Palo ja Pirjo Luoma-aho.

Antti Pääkkönen (vasemmalla) ja Eero Aho Paavo Westerbergin näytelmässä Mahdolliset maailmat.

Kotimaista läpäisyperiaatteella

Kansallisteatterin pienemmilläkin näyttämöllä on luvassa kotimaisia uutuuksia. Pienellä näyttämöllä saa maaliskuussa ensi-iltansa Ritva Siikalan omakohtaisista teemoista kirjoittama ja ohjaama ”Kaksi matkaa Israeliin”, joka päästää muistot lentoon pitkältä aikajanalta.

Omapohjaan helmiukuussa tuleva Kirsi Porkan ja Marina Meinanderin yhdessä kirjoittama ja ohjaama ”Paha äitipuoli” on tekijöidensä määrittelyn mukaan ”hilpeä ja hetkittäin raadollinen kuvaus yrityksistä muodostaa ydinperhe”.

Willensaunan ensi-iltana huhtikuussa nähdään tuoreen kotimaisen lastenkirjan näyttämöversiointi, kun Jukka Rantanen ohjaa dramatisointinsa Veera Salmen kirjasta ”Mauri ja vähälypuhelin.

Kevään ensi-iltaohjelmiston ainoa ulkomainen kirjailija on englantilais-irlantilainen Martin McDonaghin, jonka  ”Hirttäjät” nähdään tuoreeltaan Suomessa Mika Myllyahon ohjauksena.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Professori Jaakko Hämeen-Anttilan varoitus: ”Kuluisi aika paljon rahaa Putinin varalta”

Kuva: Jari Soini

Professori Jaakko Hämeen-Anttila ei liputa sähköisen äänestämisen puolesta.

”Mitä sillä voitetaan? Nopeutta tulosten laskemiseen? Jo nykyisessä vaalijärjestelmässä lähes lopulliset tulokset tiedetään pari tuntia vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen. Säästöjä? Ihmisten työaikaa toki säästyisi, mutta aika paljon rahaa kuluisi järjestelmien kehittämiseen, kokeiluihin ja jatkuviin ohjelmistomuutoksiin hakkeroijien ja Putinin varalta.”

Hämeen-Anttila kirjoittaa Helsingin Sanomissa.

”Olisi toki hyvä saada äänestysprosentti nousemaan, mutta en ole aivan varma, ovatko ne, jotka nyt eivät vaivaudu parinsadan metrin päähän äänestämään välttämättä niitä, joitten äänen haluaisi kuuluvan eniten.”

Professorin mukaan harva äänestäjä asuu sellaisellakaan syrjäseudulla, jossa ”joutuu lykkimään potkukelkkaansa kilometrien päähän päästäkseen äänestämään”.

Hämeen-Anttila ottaa esille myös yllättävän näkökulman.

”Jos vaalit joskus jalkautetaan ihmisten koteihin sähköisellä äänestämisellä, monissa kodeissa nousee riitoja siitä, miksi perheen aikuiset lapset tai se hiljaisempi puoliso haluaa äänestää salassa. Mitä salailemista heillä on? ”Meillä on, [voimasana], aina äänestetty kokoomusta/keskustaa/sosiaalidemokraatteja/..!””

Professorin mukaan harvakin perhe, jossa dominoiva perheenjäsen käyttää muiden äänioikeutta, on jo liikaa.

”Nyt se hiljainen puoliso tai aikuinen lapsi voi vaivihkaa vaalikopissa piirtää aivan itse haluamansa numeron paperilappuun eikä kukaan saa olla kurkkimassa hänen olkansa yli.”

Keskustelua aiheesta

Juha Sipilälle uusi puolustaja: Anneli Jäätteenmäki – ”Kritiikki passiivisuudesta tuntuu perustuva tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen”

Kuva: Lehtikuva

Entinen pääministeri, keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki asettuu puolustamaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) ja tämän johtamaa porvarihallitusta, jota on syytetty EU-linjausten epäselvyydestä.

Jäätteenmäki kirjoittaa asiasta blogissaan.

”Viime viikolla oppositio kritisoi demareiden johdolla hallituksen ja erityisesti pääministeri Sipilän keskitietä korostavia EU-näkemyksiä passiivisiksi ja näköalattomiksi. Vaadittiin selkeämpää ulostuloa EU-yhteistyön syventämisen puolesta.”

Jäätteenmäki pitää hyvänä, että oppositio kirittää hallitusta Suomen EU-politiikan linjanvedoissa. Selkeä ja jäsennelty vaihtoehtoinen visio jäi kuitenkin ex-pääministerin mielestä uupumaan.

”Jäin miettimään, mikä hallituksen ja opposition ero EU-linjassa loppujen lopuksi on. Pintaa raaputtamalla tuntuu, että linjaerot ovat hiusten halkomista ja kritiikki ohuella pohjalla.”

Jäätteenmäen mukaan hallituksen ajama keskitien EU-linja on aktiivinen lähestymistapa ennen kaikkea olemassa olevan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon ja sovittujen sääntöjen noudattamiseen.

”Suomi pyrkii pysymään EU:n politiikan ytimissä kaikilla osa-alueilla, mutta EU:n jatkuva instituutioiden ja toimivallan muuttaminen ei voi olla itseisarvo.”

Jäätteenmäki kirjoittaa, että oppositiopuolueiden kritiikki hallituksen passiivisuudesta EU-politiikan suhteen tuntuu perustuvan tahattomaan tai tahalliseen väärinymmärtämiseen.

”Onko ainoastaan institutionaalisten muutosten vaatiminen aktiivisuutta? Onko aktiivisuus ainoastaan liittovaltioon tähtäävän kehityksen edistämistä? Mielestäni ei.”

Suomessa vietettiin keväistä päivää, mutta Norjassa vasta lämmintä oli

Puuskittainen kova tuuli puhaltaa Pohjanmaalla ja on leviämässä kaakkoon ja eteläisempään Suomeen illan aikana, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Puuskittainen tuuli puhalsi Kokkolan seudulla iltapäivällä 24–25 metriä sekunnissa ja merellä melkein 29 metriä sekunnissa. Voimakas matalapaine liikkuu nopeasti itään kaakon kulmalle.

Päivystävän meteorologin mukaan kovimpien puuskien odotetaan osuvan iltaan. Kova tuuli on aiheuttanut lukuisia sähkökatkoksia. Illan aikana ainakin 25 000 asiakasta on ollut ilman sähköjä. Esimerkiksi Elenian asiakkaista sähköttä on ollut tuhansia Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Itä-Hämeessä ja Pirkanmaalla.

Merialueille on annettu kovan tuulen varoituksia. Varoitukset koskevat Merenkurkkua, Perämeren eteläosaa, Selkämeren etelä- ja pohjoisosaa, Saaristomerta, Pohjois-Itämeren itä- ja länsiosaa, Ahvenanmerta, koko Suomenlahtea sekä Saimaan eteläosaa.
Ajokeli on illalla huono Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.

Länsinaapurit kellivät jo kesäisessä säässä

Meteorologin mukaan tänään mittarin lämpölukemat olivat Jomalassa Ahvenanmaalla 17,4 astetta, joka on kymmenyksen päässä maaliskuun lämpöennätyksestä. 17,5 plusasteen lämpöennätys mitattiin päivälleen tasan 10 vuotta sitten Helsinki-Vantaalla.
Ruotsin puolella puolestaan on mittailtu korkeita lukemia, ja Norjassa on ollut melkein 22 astetta, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Huomenna kylmenee muutamaksi päiväksi

Huomenna sää kylmenee ja samalla tuuli heikkenee, kertoo päivystävä meteorologi. Lähinnä maan itä- ja pohjoisosissa tule heikkoja lumikuuroja. Lämpötilat ovat nollan tuntumassa, mutta lännessä on laajalti melko poutaista ja lämpöasteita on pari astetta. Meteorologin mukaan tuuli tekee sen, että huominen ei tunnu niin lämpimältä.

Torstaina sää saattaa etelässä lämmetä, jos ilma virtaa lännen suunnasta, mutta idässä ja pohjoisessa pysytellään tuolloinkin nollan tuntumassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ydinaseista väännetään taas – yllättävä maa asettui neuvottelujen aloittamista vastaan

Kuva: Lehtikuva

Yli sadan maan edustajat aloittivat maanantaina neuvottelut ydinaseiden kieltosopimuksesta YK:ssa. Neuvottelut alkoivat, vaikka monet tiedetyt tai epäillyt ydinasevallat äänestivät lokakuussa YK:n yleiskokouksen komiteassa neuvottelujen aloittamista vastaan.

Vastaan äänestivät Britannia, Ranska, Israel, Venäjä ja Yhdysvallat. Äänestämästä pidättäytyivät Kiina, Intia ja Pakistan.
Hankkeen innokkaimpiin puoltajiin ovat kuuluneet Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Meksiko, Brasilia ja Etelä-Afrikka.

Jopa Japani, jota vastaan ydinaseita käytettiin vuonna 1945, äänesti neuvottelujen aloittamista vastaan. Sen mielestä yksimielisyyden puute neuvotteluista voi heikentää ydinaseriisunnan eteenpäinmenoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta