tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Juha Hurme tuo Kansallisteatterin suurelle näyttämölle vihapuheisen sovinisti-rasisti-patriootin

Kuva: Jari Soini
Jarkko Lahti esittää vihaista Vikiä.

Kansallisteatteri luottaa tänä keväänä suurella näyttämöllään  kotimaisten kantaesitysnäytelmien vetovoimaan.

Kevätkauden avaa suurella näyttämöllä 28.1. Juha Hurmeen uusin näytelmä ”Töppöhörö”, josta ei ainakaan puutu asennetta. Eri asia on sitten, minkälaista. Näytelmän päähenkilö, Jarkko Lahden esittämä Viki, on rasisti, homofoobikko, sovinisti ja taatusti lihansyöjä. Hän uskoo Jumalaan ja Mannerheimiin, ryssää taas ei milloinkaan.

Sattuman kautta hänen elämänpolulleen poikkeaa Alina Tomnikov, jota esittää Alina Tomnikov. Alina yrittää suistaa Vikin tämän itse kiveämältään negatiivisuuden, typeryyden ja itsetuhoisuudeln tieltä jotainn valoisampaa kohti. Siitäkös vasta henkien taisto syntyy!

Edellisestä Kansallisteatteri-ohjauksestaan ”Europaeus” Eino Kalima -palkinnon saaneen Hurmeen näytelmä sukeltaa pelotta suomalaisen miesmyytin pimeisiin kerroksiin. Näytelmän äijänäyt nostattavat sekä sääliä, kauhua että naurua.

Juha Hurmeen persoonallisen teatterinäkemyksen ystäville on luvassa lisää herkkua toukokuussa. Silloin hänen oma Murtovesi-teatterinsa esittää Willensaunassa kolmena iltana luotsaajansa ohjauksia maineikkaiden kirjailijoiden teksteistä. Mukana on niin Shakespearea, Aleksis Kiveä, Maiju Lassilaa kuin nykypolven eturivin näytelmäkirjailijoihin kuuluvaa Ari-Pekka Lahteakin.

Teatteria teatterin maailmasta

Suuren näyttämön helmikuun puolivälissä nähtäväksi tuleva toinen kantaesitys on lähtöisin teatterin oman kotikirjailijan kynästä. Paavo Westerbergin uusi näytelmä ”Mahdolliset maailmat” on teatteria teatterista, perheestä ja sen hajoamisesta sekä elämänvalinnoista. Kahdessa aikatasossa kulkevan näytelmän päähenkilö Antti Tähtinen on 1980-luvun teatterin nuorisotähti, joka pääsee mukaan mestariohjaajan ohjaukseen Brechtin ”Galileo Galileista”. Nykyhetkessä näytelmäkirjailijaksi suuntautunut Tähtinen kieriskelee yhtäaikaa monissa kriiseissä: tilattu näytelmä ei ota valmistuakseen, teatterinjohtaja hengittää niskaan, avioliitto on kaatumassa, tytär on tuomassa julki perheen intiimejä asioita omalla näytelmällään…

Sekä lapsitähteyden että näytelmäkirjailijuuden lainalaisuuksista omien kokemusten pohjalta paljon tietävä Westerberg kertoo teatterin ja teatterilaisten maailmasta hilpeästi, yllättävästi ja moniulotteisesti. Antti Tähtisen osassa nähdään Eero Aho (vanhempana) ja Marja Salo (nuorempana) sekä muissa rooleissa muun muassa Kristiina Halttu, Esko Salminen, Markku Maalismaa, Seppo Pääkkönen, Jukka-Pekka Palo ja Pirjo Luoma-aho.

Antti Pääkkönen (vasemmalla) ja Eero Aho Paavo Westerbergin näytelmässä Mahdolliset maailmat.

Kotimaista läpäisyperiaatteella

Kansallisteatterin pienemmilläkin näyttämöllä on luvassa kotimaisia uutuuksia. Pienellä näyttämöllä saa maaliskuussa ensi-iltansa Ritva Siikalan omakohtaisista teemoista kirjoittama ja ohjaama ”Kaksi matkaa Israeliin”, joka päästää muistot lentoon pitkältä aikajanalta.

Omapohjaan helmiukuussa tuleva Kirsi Porkan ja Marina Meinanderin yhdessä kirjoittama ja ohjaama ”Paha äitipuoli” on tekijöidensä määrittelyn mukaan ”hilpeä ja hetkittäin raadollinen kuvaus yrityksistä muodostaa ydinperhe”.

Willensaunan ensi-iltana huhtikuussa nähdään tuoreen kotimaisen lastenkirjan näyttämöversiointi, kun Jukka Rantanen ohjaa dramatisointinsa Veera Salmen kirjasta ”Mauri ja vähälypuhelin.

Kevään ensi-iltaohjelmiston ainoa ulkomainen kirjailija on englantilais-irlantilainen Martin McDonaghin, jonka  ”Hirttäjät” nähdään tuoreeltaan Suomessa Mika Myllyahon ohjauksena.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Trump tviittasi Kim Jong-unille kiitokset, kun tämä ei iskenytkään Guamiin

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Kiitos, Kim Jong-il!

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiittelee Pohjois-Korean päätöstä pidättäytyä ohjushyökkäyksestä. Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kerrottiin aiemmin lykänneen ohjusiskua Guamin saarelle, jossa sijaitsee Yhdysvaltain sotilastukikohta.

Trump kirjoittaa Twitterissä pitävänsä Kimin päätöstä hyvin viisaana. Hänen mukaansa vaihtoehto olisi ollut katastrofaalinen.

STT-AFP, Washington

SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Touko Aalto tapasivat – ”Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tavannut vihreiden kesällä valitun uuden puheenjohtajan Touko Aallon.

Rinne on jakanut sosiaalisen median tileillään hauskan kuvan kohtaamisesta.

SDP:n puheenjohtaja kuvailee miesten tapaamisen antia mainioksi.

”Kävimme läpi tulevaa syksyä. Mukava tapaaminen ja hyvää keskustelua!”

Myös Aalto jakanut kuvan Twitterissä. Hän kommentoi tapaamista viittaamalla puhelinkeskusteluunsa pääministeri Juha Sipilän kanssa aiemmin kesällä.

”Hyvä ja rakentava keskustelu jälleen. Tällä kertaa Antti Rinteen kanssa. Kumpikaan ei ollut matkalla maalikauppaan.”

Keskustelua aiheesta

”Kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia” – Terveydenhoitajaliitto huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Terveydenhoitajaliitto on hyvin huolissaan rokotevastaisuuden leviämisestä Suomessa.

– Rokotevastaisuus on kansanterveyden kannalta hyvin vakava asia ja sitä tulee tutkia tarkemmin, jotta voidaan kehittää vaikuttavampia keinoja kansalaisiin vaikuttamiseksi, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki sanoo.

– Haluamme myös Terveydenhoitajaliitossa tukea terveydenhoitajien täydennyskoulusta ja olemmekin mukana järjestämässä tänä syksynä rokotekoulutuksia eri puolilla Suomea.

Keskustelu rokotevastaisuudesta nousi julkisuuteen aikaisemmin, kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) patisti Helsingin Sanomien haastattelussa neuvolan työntekijöitä kantamaan vastuuta niillä alueilla, joissa rokotekattavuus on jo laskenut hälyttävästi.

Saarikko kertoi haastattelussa keskustelleensa myös rokottamisen pakkokeinoista virkamiesten kanssa, mutta ei hän ei halua turvautua niihin perustuslain takaaman itsemääräämisoikeuden vuoksi. Saarikko kertoikin uskovansa edelleen valistukseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) toivoi aikaisemmin tänään, että sosiaali- ja terveysministeriö tekisi tilanteesta kunnollisen selvityksen.

– Faktat tulee suhteuttaa olemassa olevaan tilanteeseen, jonka jälkeen asiasta voidaan keskustella ja päättää jatkotoimista.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta.

Terveydenhoitajilla on tärkeä tehtävä väestön rokottamisessa ja siihen motivoinnissa kertomalla tutkimustietoon perustuvaa faktatietoa rokotusten hyödyllisyydestä, vaikuttavuudesta ja sivuvaikutuksista sekä rokottamattomuuden riskeistä.

Kaikkiin faktatieto ei vain kerta kaikkiaan pure. Niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa on kasvava määrä vanhempia, jotka epäröivät rokotusten ottamista ja kokevat ne turvattomiksi ja tarpeettomiksi.

Tauteja ei myöskään pidetä ongelmana, koska vanhemmat eivät ole nähneet lähipiirissä tai itse kokeneet vakavia tartuntatauteja.

Epidemiat eivät ole päässeet leviämään muiden hyvän rokotesuojan ansiosta, mutta niiden vaara on kuitenkin olemassa, mikäli osa väestöstä ryhtyy vastuuttomasti vastustamaan rokotuksia eikä riittävää laumaimmuniteettia saavuteta.

Muun muassa tuhkarokkoa vastaan annettavan MPR-rokotteen rokotuskattavuuden tulisi olla 95 prosenttia, jotta laumasuoja toimisi.

Syksyllä käynnistyvät uutena valtakunnalliseen rokotusohjelmaan liitetyt vesirokkorokotukset kaikille vesirokon sairastamattomille, 1 ½ – 11-vuotiaille lapsille ikäkausitarkastusten yhteydessä.

– Se tulee lisäämään entisestään kiireisten terveydenhoitajien työmäärää. Terveydenhoitajille tuleekin järjestää riittävästi aikaa rokottamiseen ja vanhempien kanssa keskusteluun rokotusasioista, toteaa Terveydenhoitajaliiton kehittämispäällikkö Aija Saarinen.

Terveydenhoitajat ovat keskeinen terveydenhuollon toimija rokotusasioissa ja saavat siihen vahvan perusosaamisen koulutuksessaan.

Ministereiden  herkkupöydästä ei tietoakaan – vääntö valtion rahoista alkoi Valtioneuvoston linnassa

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
Ministeri Sampo Terho (uv), Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja Petteri Orpo (kok.) valtiovarainministeriön ja ministeriöiden välisissä budjettineuvotteluissa valtioneuvoston linnassa Helsingissä keskiviikkona 16. elokuuta 2017.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) neuvottelupöydässä väki vaihtuu tiuhaan tänään ja huomenna, kun ministeriöt käyvät yksi kerrallaan kertomassa toiveitaan ensi vuoden budjetista.
Neuvottelut pääsivät vauhtiin aamulla Valtioneuvoston linnassa Helsingin keskustassa. Kullekin ministeriölle on varattu puolen tunnin tai tunnin tapaamisaika Orpon kanssa. Oman budjettikeskustelunsa käy myös presidentin kanslia.

Aamupäivällä Orpon luokse kokouspöytään astelivat muun muassa ministerit Sampo Terho (uv.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Neuvotteluhuoneen pöytä ei näyttänyt notkuvan herkuista, vaan mappien ja paperinivaskojen rinnalla oli lähinnä kivennäisvesipulloja.

Antelias ei ole myöskään liikkumavara valtion budjetissa, ainakin jos on uskominen rahaministeri Orpoa. Orpon mukaan Suomen talouden kasvu on väkevää ja laaja-alaista, mutta siitä huolimatta jakovaraa uusiin menoihin ei ole.

– Verotulojen kasvu ei riitä, vaan meidän pitää pitää kiinni julkisen talouden kurista, sanoi Orpo viime viikolla.

Loppukiri kuun lopussa

Hallitus käy varsinaiset neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista elokuun viimeisinä päivinä niin kutsutussa budjettiriihessä. Silloin ministerit käyvät loppukirin väännön siitä, miten valtion rahat jaetaan.

Valtiovarainministeriön ja eri ministeriöiden budjettilinjausten välinen ero on runsaat 200 miljoonaa euroa.

– Runsaat 200 miljoonaa on ehkä hieman normaalia enemmän, mutta yksittäiset tekijät voivat vaikuttaa tähän, sanoi budjettineuvos Johanna von Knorring valtiovarainministeriöstä STT:lle viime viikolla.

Koko budjetti on reilun 55 miljardin euron suuruinen.

Verot merkittävä kysymys

Valtiovarainministeriö antoi esityksensä budjettineuvottelujen pohjaksi viime viikolla. Ministeriö esittää muun muassa, että autoveron alentamista jatketaan, tupakkaveroa kiristetään ja asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta pienennetään. Keskustelua käydään varmasti myös solidaarisuusverosta.

Vääntöä odotetaan myös pakolaiskiintiön mahdollisesta nostosta ja yritystuista.

Yksi merkittävimmistä kokonaisuuksista on veropaketti. Valtiovarainministeri Orpo ei avannut verokokonaisuutta talousarvioesityksissä, vaan sanoi, että asia käsitellään kokonaisuutena riihessä.

Keskustelu virinnee myös valtion omaisuuden osinko- ja myyntituloista, joihin on ensi vuodeksi ladattu 2,4 miljardin euron odotukset.

Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi julkistetaan 19. syyskuuta.

Matias Åberg, Saara Tunturi, STT

 

 

Teemu Laajasalosta Helsingin uusi piispa – murskavoitto vaalin ensimmäisellä kierroksella

Kuva: Lehtikuva

Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo on valittu Helsingin hiippakunnan seuraavaksi piispaksi.

Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat kolmen ehdokkaan kesken seuraavasti: Teemu Laajasalo sai yhteensä 795 ääntä, Jaana Hallamaa 388 ääntä ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä.

Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1788.

Tulokset vahvistetaan illan tuomiokapitulin istunnossa.

Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11.2017.

Keskustelua aiheesta