“Kokonaista kirjoitettua puhetekstiä ei ole säilynyt, liekö senaattorilla sellaista ollutkaan. Nämä sanat ovat silti jääneet historiaan: ‘Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä’.”

Sipilä puhui itse tänään sovinnonpuheen juhlassa Nivalassa, jossa mukana on myös presidentti Sauli Niinistö.

Sipilä sanoo, että vaikka punaisiin kohdistuneet kostotoimet riehuivat pahimmillaan 5.-11. toukokuuta, Kallio ei hyväksynyt kostotoimia.

Sipilä sanookin, että sovintopuhe loi henkisen pohjan kansalliselle eheytyspolitiikalle.

“Sovintopolitiikan yksi käännekohta oli vuoden 1918 kunnallisvaalit, joihin parlamentarismin tielle palanneet sosialidemokraatit pääsivät osallistumaan. He saivat vahvan kannatuksen. Valtuustoissa alettiin yhdessä ratkoa ongelmia. Eheytyminen täydentyi, kun juuri presidentiksi valittu Kallio nimitti maaliskuussa 1937 hallituksen, jossa sisällissodan voittajat ja voitetut istuivat yhdessä.”

Sipilä muisteleekin, että talvisodan syttyessä suomalaiset lähtivät yhtenäisinä, isänmaataan rakastavina suomalaisina, puolustamaan itsenäisyyttä ja kansanvaltaista yhteiskuntajärjestelmää.

“Kallion perintö velvoittaa meitä päättäjiä. Hallituksen tärkein tehtävä on kansallisen eheyden ja vakauden turvaaminen. Nyt vuonna 2018 voi sanoa: meidän on rakennettava sellaista Suomea, jonka jokainen täällä asuva ja elävä tuntee aidosti isänmaakseen.”

Sipilä kutsuu Kallion sovintopuhetta itsenäisen Suomen merkittävimpänä valtiollisena puheena.