Juha Sipilä maailman johtajien seurassa – Shimon Peres haudataan tänään

Kuva: afp/nicholas kamm
Presidentti Barack Obama heilutti Air Force One -koneensa ovella Marylandissa Suomen aikaa jo eilen, kun hän lensi Jerusalemiin Shimon Peresin hautajaisiin. Maailman johtajat kokoontuvat rintarinnan rauhannobelistin muistoa kunnioittamaan.

Israelin entinen presidentti Shimon Peres haudataan tänään. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistuu hautajaisiin Suomen edustajana.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Peresin hautajaisiin osallistuvat muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama, Ranskan presidentti Francois Hollande, Saksan liittopresidentti Joachim Gauck sekä Britannian prinssi Charles.

Kaikkiaan noin 70 maan edustajia odotetaan saapuvaksi Jerusalemissa järjestettäviin hautajaisiin.

Turvallisuustoimet kaupungissa ovat päivän aikana mittavat. Arviolta 8 000 poliisia on määrätty valvomaan hautajaisia, ja useita teitä on suljettu.

– Kyseessä on ennennäkemättömän laaja operaatio, kommentoi poliisipäällikkö.

Oslon sopimusta rakentanut rauhannobelisti kuoli 93-vuotiaana

Rauhannobelisti Peres oli kuollessaan 93-vuotias. Hän kuoli aivoverenvuodon seurauksiin keskiviikkona lähellä Tel Avivia.

Peres sai vuonna 1994 Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Israelin pääministerin Jitzhak Rabinin ja palestiinalaisjohtaja Jasser Arafatin kanssa. Palkinto tuli rauhanpyrkimyksistä, jotka huipentuivat Oslon sopimukseen.

Presidenttinä hän toimi 2007–2014. Lisäksi hän muun muassa toimi kahdesti Israelin pääministerinä vuosina 1984–1986 ja 1995–1996. Hän oli Israelin parlamentin eli knessetin jäsen ennätykselliset 48 vuotta.

Monet maailman johtajista ovat jo osoittaneet kunnioitustaan Peresille sen jälkeen, kun tieto hänen kuolemastaan levisi maailmalla. Esimerkiksi Obama on sanonut lausunnossaan, että Peresin sitoutuminen Israelin turvallisuuteen ja rauhanprosessiin perustui tämän ”järkähtämättömään moraaliseen perustaan ja optimismiin”.

– Maailmassa on harvoja ihmisiä, jotka muuttavat ihmiskunnan historian suuntaa, ei vain oman roolinsa kautta vaan koska he laajentavat moraalista mielikuvitustamme ja pakottavat meidät vaatimaan itseltämme enemmän. Ystäväni Shimon oli yksi näistä ihmisistä. Shimon ei koskaan luopunut rauhan mahdollisuudesta israelilaisten, palestiinalaisten ja Israelin naapurien välillä, Obama sanoi lausunnossaan.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven kutsui Peresiä ”legendaariseksi johtajaksi”, ja Britannian entinen pääministeri Tony Blair puhui ”poliittisesta nerosta ja valtiomiehestä, joka on aikansa parhaiden joukossa”.

STT-AFP 

 

 

Jälleen uusi pidätys Tukholman terrori-iskussa

Kuva: Lehtikuva

Tukholman terrori-iskuun liittyen on jälleen pidätetty yksi ihminen, kertoo Ruotsin poliisi. Pidätys tehtiin sen jälkeen, kun poliisi oli käynyt läpi suuren määrän tutkintamateriaalia yhdessä turvallisuuspoliisi Säpon tutkijoiden kanssa.

Mies pidätettiin eilen. Hänen vangitsemisestaan on päätettävä viimeistään ylihuomenna. Poliisi ei tässä vaiheessa kerro, millä tavalla pidätetyn epäillään liittyvän tekoon.

Neljä ihmistä kuoli ja 15 loukkaantui, kun kuorma-auto ajoi heidän päälleen Tukholman keskustassa vajaat kolme viikkoa sitten. Teosta epäiltynä ja pidätettynä on 39-vuotias uzbekistanilainen Rakhmat Akilov.

Hän on tunnustanut asianajajansa välityksellä.

Terrori-iskussa loukkaantuneista ihmisistä enää yksi on sairaalassa. Häntäkään ei hoideta enää teho-osastolla.

Tukholman aluehallinto päätti maanantaina purkaa sairaaloiden poikkeustoimet, jotka ovat olleet voimassa iskusta saakka. Päivystävä kriisipuhelin jatkaa edelleen, mutta sen palveluaikoja tullaan rajoittamaan päiväaikaan.

Macronille sataa tukea vasemmalta ja oikealta – tavoitteena ”suuri löylytys” Le Penille

Kuva: Lehtikuva

Monet Ranskan huippupoliitikoista yli puoluerajojen ovat jo ilmaisseet suoran tai epäsuoran tukensa presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voittajalle Emmanuel Macronille (kuvassa).

En Marche -liikettä edustava keskustalainen ja Eurooppa-myönteinen Macron käy ratkaisevan presidenttitaiston äärioikeiston Eurooppa-vastaista Marine Le Peniä vastaan.

Macronin äänisaalis oli ensimmäisellä kierroksella 23,86 prosenttia ja Le Penin 21,43 prosenttia.

Macronin taakse ovat asettuneet muun muassa toiselta kierrokselta pudonneet konservatiiviehdokas, ex-pääministeri Francois Fillon (19,9 prosenttia äänistä) ja sosialistien Benoit Hamon (6,4 prosenttia äänistä).

– Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää äärioikeistoa vastaan, Fillon sanoi. Hänen mukaansa Le Penin puolue kansallinen rintama on tunnettu ”ääriajattelustaan ja väkivallastaan”.

Hamon puolestaan pyysi kannattajiaan antamaan Le Penille ”suurimman mahdollisen löylytyksen” äänestämällä Macronia.

Hamonin mukaan pankkiirina toiminut, yritysmaailmamyönteinen Macron ”ei kuulu vasemmalle”. Hamon sanoi kuitenkin tekevänsä selvän eron ”poliittisen vastustajan ja tasavallan vihollisen” välille viitaten jälkimmäisellä Le Peniin.

Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää äärioikeistoa vastaan.

Tukensa Macronille ilmaisi niin ikään pääministeri Bernard Cazeneuve, joka kehotti ranskalaisia äänestämään Macronia lyödäkseen kansallisen rintaman ”hirvittävän taantumusohjelman ja ranskalaisten sisäisen jakautumisen”.

Ranskan väistyvä presidentti, sosialistien Francois Hollande aikoo myös pian julkisesti asettua Macronin taakse, hänen avustajansa kertovat. Hollande soitti jo Macronille onnittelupuhelun. Macron toimi Hollanden talousministerinä vuodesta 2014 vuoteen 2016.

Osa vasemmistopoliitikoista ei ole asettunut Macronin taa edes äärioikeistopuolueen ollessa toinen vaihtoehto.

Laitavasemmiston presidenttikisasta pudonnut ehdokas Jean-Luc Melenchonin mukaan on hänen kannattajistaan kiinni, ketä he asettuvat tukemaan toisella vaalikierroksella.

Uuden kapitalisminvastaisen pienpuolueen ehdokas, tehdastyöläinen Philippe Poutou totesi, että Le Penin kaltaisten äärioikeistolaisten lisäksi Ranskassa tulisi taistella juuri Macronin kaltaisia poliitikkoja vastaan.

Hän syytti äärioikeiston noususta leikkauksia ajanutta sosialistihallitusta, jossa myös Macron istui ennen kuin erosi ministerivirastaan perustettuaan oman keskustalaisen En Marche -liikkeensä.

Kysely: Le Penille selvä tappio toisella kierroksella

Kuva: AFP PHOTO / JOEL SAGET
He ovat Ranskan presidentinvaalien kaksintaistelupari. Emmanuelle Macronille povataan voittoa, Marine Le Penille tappiota.

Tuoreen mielipidekyselyn mukaan Emmanuel Macron voittaa Marine Le Penin selvästi Ranskan presidentinvaalien toisella kierroksella. Ipsos-tutkimuslaitoksen kyselyn mukaan riippumatonta keskustalaista Macronia kannattaa presidentiksi 62 prosenttia ranskalaisista.

Vaalien toinen, ratkaiseva kierros järjestetään kahden viikon kuluttua 7. toukokuuta.

Äärioikeiston Le Penin vaalimenestys johti kahakoihin Pariisissa – Le Pen ja Macron toiselle kierrokselle

Kuva: afp photo/thomas samson
Len Penin vastustajat kahakoivat Pariisissa.

Äärioikeiston Marine Le Penin vaalimenestys johti sunnuntai-iltana yhteenottoihin Pariisissa. Mediatietojen mukaan poliisi ampui kyynelkaasua hajottaakseen mielenosoittajajoukon, joka oli kerääntynyt vastustamaan Le Peniä.

Sunnuntai-iltana julkaistujen tulosennusteiden mukaan Le Pen oli odotetusti etenemässä presidentinvaalien toiselle kierrokselle, jossa hän saa vastaansa riippumattoman keskustalaisen Emmanuel Macronin.

Ipsos-tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan Macron oli saamassa ensimmäisen kierroksen äänistä 23,7 prosenttia ja Le Pen 21,7. TNS Sofresin ennusteessa kummallekin kärkiehdokkaalle povattiin 23 prosentin kannatusta.

Molemmat kärkiehdokkaat tulevat Ranskan perinteisten valtapuolueiden ulkopuolelta. Vaalien ensikertalainen Macron hehkutti sivun kääntyneen Ranskan poliittisessa historiassa. Hän perusti edustamansa En Marche -liikkeen vasta viime vuonna.

– Ranskalaiset ovat ilmaisseet haluavansa muutosta, Macron sanoi.

Le Pen sanoi, että vaaleissa on kyse Ranskan eloonjäämisestä. Hän lupasi pelastaa ranskalaiset ”ylimielisiltä eliiteiltä”.

Fillon antoi tukensa Macronille

Ennusteiden perusteella mielipidekyselyt näyttivät tällä kertaa pitäneen kutinsa, eikä ehdokkaiden kannatusluvuissa nähty suuria yllätyksiä. Kärkinelikosta keskusta-oikeiston Francois Fillon ja laitavasemmiston Jean-Luc Melenchon olivat molemmat saamassa runsaan 19 prosentin kannatuksen. Virallisia tuloksia odotettiin maanantain puolella.

Ennusteiden julkaisun jälkeen Fillon myönsi tappionsa ja ilmoitti, että tukee toisella kierroksella Macronia.

– Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin vastustaa (Le Penin) Kansallista rintamaa. Aion äänestää Emmanuel Macronia, Fillon sanoi.

Myös monet muut tunnetut poliitikot kiirehtivät antamaan tukensa Macronille. Mielipidekyselyjen mukaan Le Pen häviääkin toisella kierroksella. Jo ensimmäisellä kierroksella monet äänestäjät kertoivat antavansa äänensä muille ehdokkaille estääkseen Le Penin valtaannousun.

Nykyisen presidentin François Hollanden sosialistipuolueen ehdokas Benoît Hamon saa ennusteen mukaan vain 6,2 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kun hänen ja Fillonin äänet lasketaan yhteen. Ranskan kaksi perinteistä suurta puoluetta ovat romahtaneet: yhteensä vain neljännes äänistä.

Toinen, ratkaiseva äänestyskierros järjestetään kahden viikon päästä 7. toukokuuta.
Ensimmäisen kierroksen äänestysvilkkauden ennustettiin nousevan noin 80 prosenttiin. Kaikkiaan äänioikeutettuja on liki 47 miljoonaa.

Le Penin voitto voisi horjuttaa EU:ta

Le Pen on kampanjoinut EU-vastaisuudella. Hän haluaa neuvotella uudelleen Ranskan jäsenyysehtoja ja on uhannut EU-erolla, jos parannuksia ei saada.

Ranskan presidenttivalinnalla on väliä koko Euroopalle, sillä maa on EU:n toiseksi suurin talous sekä merkittävä sotilaallinen ja diplomaattinen voima. EU:ta vastustavan ehdokkaan voitto saattaisi tietää vaikeita aikoja unionille, jonka niskassa ovat monimutkaiset brexit-neuvottelut.

STT-AFP, Pariisi

 

Juttua pn päivitetty mellakoiden osalta.

 

 

 

 

Ranskassa jännitys huipussaan – vaalihuoneistot sulkeutuvat klo 21 – äänestäjät hoitaneet oman tonttinsa ahkerasti

Kuva: AFP PHOTO/Charly Triballeau
Koira odotteli emäntäänsä tämän äänestäessä Deauvillessa.

Ranskassa äänestäjät ovat käyneet ahkerasti vaaliuurnilla presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Iltakuudelta Suomen aikaa noin 70 prosenttia äänioikeutetuista oli äänestänyt. Äänestysvilkkauden ennustetaan nousevan noin 80 prosenttiin.

Mediatietojen mukaan vaalit ovat saaneet myös ulkomailla asuvat ranskalaiset liikkeelle sankoin joukoin. Pitkistä jonoista on kerrottu Ranskan suurlähetystöissä muun muassa Lontoossa, Montrealissa ja Tel Avivissa.

Äänestyshuoneistot sulkeutuvat iltayhdeksältä Suomen aikaa, jolloin saadaan ensimmäiset ennusteet vaalituloksesta. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

Kisasta odotetaan tiukkaa, koska mielipidekyselyissä neljä kärkiehdokasta ovat olleet tasaväkisiä. Viimeisissä, perjantaina julkaistuissa kyselyissä johdossa oli En Marche -liikettään edustava Emmanuel Macron noin 24 prosentin kannatuksella. Toiseksi tulisi äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen noin 22 prosentilla.

Tasavaltalaisten Francois Fillonille ja laitavasemmiston Jean-Luc Melenchonille on kummallekin povattu noin 19 prosentin äänisaalista.

Kärkiehdokkaista Le Pen ja Melenchon ovat ratsastaneet sumeilematta EU-vastaisuudella. Poliittisen kentän äärilaitoja edustavat ehdokkaat haluavat neuvotella uudelleen Ranskan jäsenyysehtoja. Molemmat ovat uhanneet Ranskan EU-erolla, jos parannuksia ei saada.

Yllätykset voisivat heilauttaa EU:ta

Ranskan presidenttivalinnalla on väliä koko Euroopalle, sillä maa on EU:n toiseksi suurin talous sekä merkittävä sotilaallinen ja diplomaattinen voima. EU:ta vastustavan ehdokkaan voitto saattaisi tietää vaikeita aikoja unionille, jonka niskassa ovat monimutkaiset brexit-neuvottelut. Yllättävällä vaalituloksella on ennakoitu olevan vaikutuksia myös esimerkiksi osakemarkkinoihin.
Vaaliasetelmat ovat olleet aiempaan verrattuna poikkeukselliset. Perinteisesti kärkikahinoissa olleiden tasavaltalais- ja sosialistipuolueen ehdokkaille ei tällä kertaa ole ennakoitu suurta menestystä.

Tasavaltalaisten ehdokas Fillon mukana kärkinelikossa, mutta hänen kampanjansa on kompuroinut erinäisiin kohuihin. Sosialistien Benoit Hamon on sen sijaan kannatuskyselyissä pudonnut kirkkaimman kärjen ulkopuolelle, ja hänen ennustetaan saavan alle kymmenen prosenttia äänistä.

Tuloksia iltayhdeksän jälkeen

Koska ehdokkaiden kannatus on niin tasoissa, epävarmat äänestäjät voivat ratkaista kisan. Viimeisissä mielipidekyselyissä neljännes äänestäjistä sanoi, ettei vielä ollut varma ehdokkaastaan.
Kaikkiaan äänioikeutettuja on liki 47 miljoonaa.

Äänestyshuoneistot sulkeutuvat iltayhdeksältä Suomen aikaa, jolloin saadaan ensimmäiset ennusteet vaalituloksesta. Kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pääsee toiselle kierrokselle, joka järjestetään 7. toukokuuta.

Vaalien turvatoimet ovat poikkeuksellisen tiukat. Ranskassa on ollut voimassa poikkeustila jo lähes puolitoista vuotta terrori-iskujen takia. Tänään äänestämistä turvaa noin 50 000 poliisia ja 7 000 sotilasta.

Pariisin poliisiampumista tutkitaan

Ranskaa piinannut terrori-iskujen ketju alkoi tammikuussa 2015, kun satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen hyökättiin.

Saman vuoden marraskuussa 130 ihmistä sai surmansa terrori-iskuissa Pariisissa, minkä jälkeen poikkeustila otettiin käyttöön. Viime vuoden heinäkuussa Nizzan rekkaiskussa kuoli 86 ihmistä.
Vaaleja varjostaa myös Pariisissa torstaina tapahtunut poliisin ampuminen. Tutkinta Pariisin Champs-Elysees-kadulla tapahtuneesta iskusta jatkuu. Tutkinnassa on selvinnyt, että hyökkääjällä oli raskas rikostausta ja hän oli viettänyt lähes 14 vuotta vankilassa. Poliisi ampui hänet.

Ampujan ruumiin läheltä löytyi käsin kirjoitettu viesti, joka myötäili äärijärjestö Isisiä. Ääriryhmä on myös ottanut iskun nimiinsä. Tutkinnassa hyökkääjän radikalisoitumisesta ei kuitenkaan ole löytynyt merkkejä, kertoi Pariisin syyttäjä Francois Molins perjantaina Le Figaron mukaan.

Presidenttikisan kärjessä ehdokkaita niin oikealta kuin vasemmalta

Ranskan presidentin paikkaa tavoittelee yhteensä yksitoista ehdokasta, mutta käytännössä vain kärkinelikkoon kuuluvilla on mahdollisuus ponnistaa jatkoon. Ensimmäisellä kierroksella kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta etenee kahden viikon päästä järjestettävälle toiselle kierrokselle.

Marine Le Pen, 48

– oikeustieteellisen koulutuksen saanut Le Pen on ollut europarlamentaarikko vuodesta 2004.
– nousi Kansallisen rintaman johtoon 2011.
– kahdesti eronnut, kolme lasta.
– haluaa kansanäänestyksen Ranskan EU-jäsenyydestä ja karkottaa laittomasti maassa olevat. Puhunut Ranskan islamilaistumista sekä EU:n Venäjä-pakotteita vastaan.
– odotetaan saavan ensimmäisellä kierroksella joko eniten tai toiseksi eniten ääniä.

Emmanuel Macron, 39

– investointipankkiiri, joka nousi vuonna 2014 presidentti Francois Hollanden neuvonantajasta talousministeriksi ja ajoi muun muassa läpi kauppojen sunnuntaiaukiolon.
– erosi hallituksesta 2016 perustettuaan oman keskustalaisen En Marche (Liikkeelle) -liikkeen. Macron ei ole koskaan aiemmin ollut ehdolla vaaleissa.
– naimisissa 20 vuotta itseään vanhemman, entisen opettajansa Brigitte Trogneux’n kanssa.
– haluaa muun muassa siirtymistä hiilestä uusiutuvaan energiaan ja yritysverotuksen selkeää alentamista.
– on johtanut viimeisimpiä kannatuskyselyitä. Jos Le Pen ja Macron ovat vastakkain toisella kierroksella, Macronin odotetaan voittavan.

Francois Fillon, 63

– ex-pääministeri ja arvokonservatiivi peittosi yllättäen tasavaltalaiset-puolueen esivaalissa ex-presidentti Nicolas Sarkozyn ja ex-ulkoministeri Alain Juppen.
– kampanjaa ovat leimanneet epäilyt, joiden mukaan Fillon olisi maksanut puolisolleen ja lapsilleen perusteettomia avustajapalkkioita julkisista varoista.
– naimisissa walesilaisen Penelope Clarken kanssa, viisi lasta.
– haluaa karsia 500 000 julkisen sektorin virkaa ja lakkauttaa 35-tuntisen työviikon sekä luopua EU:n Venäjä-pakotteista.
– oli vielä vuoden alussa selvä kärkiehdokas, mutta kampanjaa ympäröineet kohut ovat pudottaneet kannatusta.

Jean-Luc Melenchon, 65

– opiskelija-aikojen trotskilaisaktivisti ja pitkän linjan vasemmistopoliitikko on ollut vuodesta 2009 saakka europarlamentaarikko, vastustaa nykyistä EU:ta.
– kampanjoi puolueisiin sitoutumattoman La France Insoumis (Alistumaton Ranska) -liikkeen ehdokkaana.
– syntynyt Marokossa, eronnut, yksi lapsi.
– haluaa muuttaa nykyisen presidenttivaltaisen järjestelmän, kasvattaa rajusti julkisia menoja, Ranskan pois Natosta ja 90 prosentin veron yli 400 000 euron vuosituloille.
– menestyi hyvin vaaliväittelyissä ja on kohentanut kannatustaan viime viikkoina.

Lähteinä myös: BBC, Guardian, New York Times
STT-AFP, Pariisi

Juttua on päivitetty kauttaaltaan. Viimeisimmäksi äänestysvilkkauden osalta. Myös kuva on vaihdettu tuoreempaan.