Juhana Vartiainen läksyttää hallitusta uusiin kiristyksiin — ”… vaikka osakkaat yhtiökokouksessa aluksi tyrmistyisivätkin”

Kuva: Jari Soini

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen sanoo kirjoituksessaan verkkosivuillaan, että hallituksen puolivälitarkastelussa tulevana keväänä kolmen hallituspuolueen on pakko arvioida uudestaan strategiansa toteutumista.

— Valitettavasti Smolnassa (hallitusneuvotteluissa) ennakoitu kehitys ei taida olla toteutumassa. Osin ulkoisista syistä – suhdannekehitys ei ole vastannut odotuksia. Mutta myös hallituksen toimet ovat osittain vesittyneet.

— Työmarkkinauudistukset viivästyivät sopimusneuvottelujen luoman pelkotilan vuoksi, ja työpaikkasopimisen uudistus vesittyi kokonaan. Vientivetoinen palkkamalli on levällään. Osa säästöistä on sulanut. Tulosopimukseksi typistynyt yhteiskuntasopimus jäi alkuperäisestä tavoitteestaan eikä ilmeisesti vahvista julkistaloutta.

Suomen julkinen velka on edelleen räjähtävällä uralla.

Vartiaisen mukaan valtiovarainministeriön talousennuste ei siksi ole sopusoinnussa hallitusohjelman kanssa.

— Sen sisältämä työllisyysennuste merkitsee toteutuessaan sitä, että työllisyyden kasvutavoitteesta toteutuu noin puolet eli runsaat 50 000 henkeä. 15-64-vuotiaiden työllisyysaste ei nouse 4 prosenttiyksiköllä 68 prosentista 72 prosenttiin, vaan jää ilmeisesti vuonna 2019 hieman alle 70 prosentin.

Sama koskee Vartiaisen mukaan julkistaloutta.

— Suomen julkinen velka on edelleen räjähtävällä uralla.

Ken on asuntoyhtiön hallituksessa ja kuulee, että kellarissa on vesivahinko ja perustukset horjuvat, tietää että velvollisuus on tarttua toimeen ja kertoa osakkaille tosiasiat.

Vartiaisen mukaan hallitus ei voi kuvitella, että vaikeat päätökset on tehty.

— Pehmeä puhe työelämän kehittämisestä ja biotaloudesta ei riitä. Ja jos tulopolitiikan toimintamallimme ei todella uudistu, voi valitettavasti käydä niin, että jo seuraavalla neuvottelukierroksella taas ”pakotetaan” työmarkkinat toteuttamaan kaikille pakolliset yleiskorotukset jotka yhdessä markkinaehtoisen palkkojen nousun kanssa tyrehdyttävät orastavan työllisyyskasvun.

Vartiaisen mielestä myös rakenneuudistuksia on siis jatkettava.

— Ken on asuntoyhtiön hallituksessa ja kuulee, että kellarissa on vesivahinko ja perustukset horjuvat, tietää että velvollisuus on tarttua toimeen ja kertoa osakkaille tosiasiat.Kun uusi rahoitussuunnitelma on tehty ja rakennekorjauksista sovittu, kaikilla on parempi olo — vaikka osakkaat yhtiökokouksessa aluksi tyrmistyisivätkin.

— Samalla tavalla meidänkin on kerrottava kansalaisille tosiasiat ja luotava uusi ohjelma, jolla tavoitteet saavutetaan. En tiedä muuta toimintatapaa. Ja jokainen, joka kokee tämän ”poliittisesti” liian vaikeaksi, voi miettiä, onko samoihin asioihin yhtään sen mukavampaa palata vasta juuri vuoden 2019 vaalien alla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.

Urpilainen ei pyri presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ei lähde presidenttiehdokkaaksi. Demokraatti.fi:ssä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Urpilainen perustelee päätöstään perhesyillä.

”Kuuntelen omantuntoni ääntä. Olen tullut tulokseen, että tässä elämäntilanteessa jatkan työtäni aktiivisena parlamentaarisena vaikuttajana niissä tehtävissä, joita minulle suodaan. Vapaa-aikani vietän perheen – mieheni ja lapsemme – kanssa”, Urpilainen kirjoittaa.

Urpilainen myöntää päätöksen olleen todella vaikea. Hän kirjoittaa velvollisuudentunnosta puoluetta kohtaan, kuten myös velvollisuudentunnosta toimia lasikattojen murtajana naisille, jotta kaikkien töiden ja elämänurien yhdistäminen perhe-elämään olisi mahdollista.

Jutta Urpilaisen kirjoitus on luettavissa kokonaan oheisesta linkistä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä.