Musiikki

Juhlaviikkohuipentuma konserttisalissa: Terveiset vanhasta emämaasta voi tuoda näinkin

jan-olav wedin
Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kapellimestarina toimi Sakari Oramo.
jan-olav wedin
Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kapellimestarina toimi Sakari Oramo.
jan-olav wedin
Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kapellimestarina toimi Sakari Oramo.

Tukholmalaisten juhlaviikkotuliaisissa huomion herätti konsertin solisti, sopraano Renée Fleming, mutta myös korkeatasoinen orkesteri. Naapurin vierailusta jäi hyvä mieli.

Suurlähettilään avaussanatkaan eivät olleet pönöttävää servettikieltä, vaan täyttä asiaa, kohteliasta kyllä, mutta lämmintä puhetta juhlavuottaan viettävän Suomen kunniaksi.

Illan kruunanneen (!) Renée Flemingin jalosointinen sopraano ei brassaile volyymillä, tuhlailulle ei ole sijaa tässä majatalossa. Äänen persoonallinen sävy on säilyttänyt kosketuksen soinnin salattuun alkuperään, aitous ja puhtaus määräävät tahdin. Lumoava, jumalainen sopraanoääni.

Voimaa toki on, mutta leimahdukset syttyvät harkiten. Sopraano puhkeaa loistoonsa täyteläisenä persoonallisuuttaan joka tahdinosassa hyödyntäen.

Huomenlahjaansa voi vaalia näinkin. Laulamisesta huokuu musiikin ensikosketuksesta muistuttava tunneherkkyys, jopa arkuuteen saakka ulottuva kokemus. Vain salin omat persoonalliset piirteet estivät ajoittain äänen kulkeutumisen vaivatta colosseumimaisen tilan joka kolkkaan.

Helsingin juhlaviikot
Musiikkitalo
Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri
Sakari Oramo kapellimestari, Renée Fleming sopraano

Samuel Barberin Knoxville: Summer of 1915 -laulusarja on vaivattomassa melodisuudessaan nautinnollista kuunneltavaa. Säveltäjälle elintärkeiden maisemien, lapsuuden ja menneiden sukupolvien muistoja kultaava teos korostaa henkilökohtaisen merkitystä. Laulusarja ulottuu suloisista poikavuosista peruuttamattoman päättymisen kokemukseen, kuolemaan. Suosittu teos on toistuvasti konserttien ohjelmistoissa ja äänitteillä, kuten juuri ilmestynyt Alban ”Renée Fleming, Distant Light” osoittaa.

Ovidiuksen Metamorfoosien innoittaman Richard Straussin oopperan, Daphnen, laulut kertovat muodonmuutoksesta päähenkilön muuttuessa ihmisestä laakeripuuksi.

Maallisen rakkauden torjunta saa nuoressa neidossa aikaan sen, että kyky rakkauteen on menetetty, kun tyttö itse siihen on lopulta valmis. Luontoon samaistuminen on voittanut inhimillisen rakkaudentunteen. Straussin järkyttävän kaunis (julma, opettavainen) ooppera on paimenidylliä kohtalokkaimmillaan.

Renée Fleming eläytyi osaan voimakkaasti ja antaumuksella. Murhe ja ymmärrys kamppailevat, kunnes sanat katoavat ja laulu soi puun oksilta pelkin sävelin, sanoitta.

Matkalla Italiassa

Konsertin orkesteriosuudet avanneessa Andrea Tarrodin Liguriassa ihaillaan viiden pienen italialaiskylän kuuluisaa nauhaa, Cinque Terrea. Luonnekuvia.

Riomaggioressa (ɪ osa) kuohuva meri tyrskyää, tunnelma on voimantäyteinen. Manarolassa (ɪɪ osa) veden orvaskesi väräjää herkkänä, ɪɪɪ osan Monterosso al Maren rannalta erottuu varjojaan aukovien auringonpalvojien liikehdintä. Vernazzan kallioseinämät heijastavat ɪv osassa valuvan veden ja omaa jylyä. Corniglia-finaalissa (v osa) yö täplittyy tähdistä äärettömyyden kaiut taivaalla. Vivahteikas ja viehättävä ”kuulokuvasarja”.

Nielsen ei toden totta ollut kuiva teoreettinen sinfonikko

Carl Nielsenin toisessa sinfoniassa, Neljä temperamenttia, voi testata omaa luonnekuvien tuntemustaan. Koleerinen, flegmaattinen, melankolinen ja sangviininen ovat sinfonian osien lähtökohdat. Luonnekuvat on hyvä idea näyttää säveltäjän omaa näkökulmarikkautta.

Sinfonian avaava koleerisuus on täyteläinen vauhdinotto ja tuloksellinen suoritus. Toisen osan flegmaattisuus suorastaan lääppii aihettaan, kurkottaa, jos jaksaa. Kiinnostavasti haukoteltu osa, veltoksi joskin huolekkaasti rakennettu puolivalmiste.

Kolmas osa kuvaa melankoliaa, monille taiteilijoille läheistä piirrettä. Yritteliäs alakulo käy päälle kylväen siemenensä kosteaan maaperään. Tunteen ja tunteikkuuden käsittelyä lähes pohjakosketukseen saakka, hetken kevennystä, takaisin vaipumista. Tunnustelu on syväliikkeistä, tunnustaminen avointa, selviytyminen hyväksymistä.

Neljännen osan sangviininen vauhtipyörä liikkuu kiireen kierän matkassa. Kepeä osa kulkee vauhdilla ja muistaa toistaa. Lyhyt tovi helpottaa hetkeksi, kun jo mennään kaasu, lusikka, talla pohjassa riuskan marssin tahdissa. Persoonallinen teos, persoonallinen.

Ilmaisurikas ja kurinalainen pohjoismaalainen orkesteri

Tukholman kuninkaallinen orkesteri on taitava ja tulkinnoissaan ilmaisurikas, soinnissaan ja otteissaan pohjoismaisen kurinalainen. Hienovireisyys voitti Straussin kohdalla säveltäjällä helposti ylikäyvän ekspressiivisen ylipainon. Sotaan en ehkä heidän kanssaan heti lähtisi, musisoimaan kyllä, varauksetta.

Kapellimestari Sakari Oramo intoutui loppua kohden näyttämään esikuvallisuuden asenteen merkitystä, persoonansa parasta, illan keskeisen teeman, luonnekuvien, kannustamana.

Matti Saurama

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat