Reilu vuosi sitten työväenjärjestöt perustivat neuvottelukunnan merkkivuosia suunnittelemaan. Mukana on muun muassa ammattiliittoja, SDP, vasemmistoliitto, SAK, sivistysjärjestöjä, nuoria, säätiöitä ja yrityksiä. Neuvottelukunnan työrukkasena hääräävät työväenperinnelaitokset: Työväenmuseo Werstas, Työväen arkisto ja Kansan arkisto työstävät nyt työväenliikkeen ohjelmaa merkkivuosia varten.

Historia on vahva yhteiskunnallinen voima. Joskus ihmiset kuvittelevat, että historiaa olisi vain se, mikä todella tapahtui joskus menneisyydessä. Näin asia ei kuitenkaan ole. Historia on sitä, miten me tässä päivässä kerromme ja selitämme menneisyyttämme. Ihmiset, asiat, tapahtumat ja tulkinnat, joita ei enää muisteta, häviävät auttamatta historiasta.

Itsenäistymisvuonna työväenliike otti ohjat. Kun eduskunta pääsi vihdoin kokoontumaan keisarin luovuttua kruunusta, meillä oli enemmistö. Oskari Tokoin (sd.) senaatti ajoi kahdeksantuntista työpäivää, torpparivapautusta, kunnallisuudistusta ja ennen muuta sääti valtalain kesällä 1917.

Valtalaki otti Venäjän vallan eduskunnalle. Tätä ei Pietarissa siedetty, vaan porvaripuolueiden tukemana eduskunta hajotettiin, vastoin valtalakia. Porvaristo kääntyi itsenäisyyden kannalle vasta, kun bolsevikit kaappasivat vallan Pietarissa marraskuun 1917 alussa.

Työväenliikkeen rooli itsenäistymisessä oli ratkaiseva, ja työ oli alkanut jo 1800-luvun lopussa. Suomen historiaa ei kuitenkaan tavallisesti kerrota työväenliikkeen näkökulmasta. Valitettavasti maamme alkutaipaleita yhä väritellään vapaussoturimyyteillä. Merkkivuosien käsikirjoituksessa työväenliikkeelle ei saa jättää roiston roolia.

Meidän ei kannata jäädä vain kertaamaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Itsenäisyyden juhlavuonna pitää myös pohtia työväenliikkeen vaikutuksia. Sisällissodan jälkeen rakennettiin sopimusyhteiskunta ja itsenäisestä Suomesta tehtiin hyvinvointivaltio vahvan vasemmiston voimin. Kun juhlavuosi alkaa, työväenliikkeen kuuluukin nostaa omaa häntäänsä. Ilman meitä tuskin olisi yhtä paljon juhlittavaa.

Merkkivuosien tiedotus ja tapahtumakalenterit keskitetään www.tyovaenliike.fi-sivustolle, jonne tulee runsaasti tarinoita, oppimateriaalia ja otteita arkistojen aarteista. Haluamme kannustaa työväenyhdistyksiä järjestämään paikallista toimintaa kaikkialla maassa: luentoja, juhlia, opintokerhoja. Suunnittelun voi jo aloittaa.

Kun laki kahdeksantuntisesta työpäivästä täyttää marraskuussa 2017 tasan sata vuotta, Tampereella avataan Vapauden museo. Mittava museonäyttely kertoo Suomen historian työväenliikkeen näkökulmasta. Vapaus, työväenliikkeen vanha arvo, toimii kokoavana näkökulmana, joka kuvaa kansakunnan tien Venäjän vallan alla elävästä luokkayhteiskunnasta tähän päivään. Esimerkiksi turvaverkkojen tuomat vapaudet, sopimisen vapaus tai koulutuksen avaaminen kaikille ovat arvoja, joita näinä aikoina jälleen puolustamme.

Vapauden tarinaa pohtiva työväenliike puhuu samalla tulevaisuuden yhteiskunnasta, jota koetamme nyt rakentaa. Museon vapauskäsitys on positiivinen: aito vapaus toteutuu vastuullisesti ja yhdessä. Tällainen vapaus on mahdollista vain toimivassa demokratiassa ja tällaisesta vapaudesta lauloi myös amerikansuomalainen kuplettilaulaja Hiski Salomaa vuonna 1929. Vapauden kaiho kantaa kauas tulevaisuuteen.