”Julkisen vallan käytön tulee olla avointa” – Eduskunnan sivistysvaliokunnan pj vaatii läpinäkyvyyden lisäämistä ministeriön ja korkeakoulujen välisiin neuvotteluihin

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
Tampereen yliopiston henkilökunta ja opiskelijoiden edustajat marssivat ulos työpaikaltaan Tampereella 8. helmikuuta 2018. Tampereen yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat ovat päättäneet järjestää ulosmarssin, koska he eivät hyväksy lausunnolla olevaa Tampere3:n johtosääntöluonnosta.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.) vaatii läpinäkyvyyden lisäämistä korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisiin tulosohjausneuvotteluihin.

Tampereen yliopistosta on esitetty väitteitä siitä, että opetusministeriöstä olisi painostettu paikallisia toimijoita Tampere3-hankkeessa. Nykykäytäntö tulosohjausneuvotteluissa on Puumalan mukaan kestämätön.

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillisen yliopisto ovat yhdistymässä uudeksi säätiöyliopistoksi, jonka omistuksessa tulee olemaan myös Tampereen ammattikorkeakoulu.

Tampereen yliopiston henkilökunta ja opiskelijat järjestivät viime torstaina ulosmarssin vastustaakseen tänään lauantaina hyväksyttäväksi esitettyä johtosääntöä, joka kaventaisi yliopistoyhteisön perustuslaillisia mahdollisuuksia päättää omista asioistaan.

Muun muassa yliopiston rehtori Liisa Laakso on todennut, että yliopiston hallinto katsoo uuden johtosäännön yliopistolain vastaiseksi.

Lisäksi Laakso on esittänyt, että sen valmistelua on tehty salassa Tampereen yliopiston johdolta. Hän syyttää myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on käyttäytynyt uhkaavasti ja painostavasti johtoa kohtaan. Laakso on kertonut olleensa asiasta yhteydessä oikeuskansleri Tuomas Pöystiin.

En osaa ottaa kantaa.

– En osaa ottaa kantaa siihen, kuka on painostanut ja ketä. Eikä kukaan ulkopuolinen voi sitä sanoa, koska neuvottelut on käyty suljettujen ovien takana, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puumala puolestaan kertoo.

– Olen ylipäänsä sitä mieltä, että tällainen menettely, jossa strategiarahaa jaetaan ikään kuin ”tiskin alta”, ei ole tätä päivää. Korkeakoulujen on tiedettävä, mitä niiltä vaaditaan, jotta ne voivat pyrkiä kohti yhdessä sovittuja tavoitteita. Tavoitteista on linjattava avoimesti ja yhteisillä pelisäännöillä, hän jatkaa.

Puumala kertaa, että korkeakoulut ja opetusministeriö käyvät säännöllisin väliajoin niin sanotut tulosohjausneuvottelut, joissa sovitaan korkeakoulujen tulostavoitteista ja korkeakoulujen tulevan strategiarahan määrästä.

Valtionhallinnossa avoimuus on julkisuuslain perusteella lähtökohtana.

Hän muistuttaa, että valtionhallinnossa avoimuus on julkisuuslain perusteella lähtökohtana lähes kaikessa toiminnassa. Avoimuuden lisääminen myös tulosohjausneuvotteluissa on välttämätöntä luottamuksen lisäämiseksi ja kaikkien osapuolten turvaksi.

– Julkisen vallan käytön tulee olla läpinäkyvää ja avointa. Vanhakantaiselta, suljettujen ovien takana tehtävältä kurmuuttamiselta pitää viedä kaikki tila pois. Tämä lisää kaikkien luottamusta kansalliseen, yhteiseen korkeakoulupolitiikkaan ja tuo korkeakoulujen arkeen työrauhaa, Puumala sanoo.

Toimintatapojen muuttaminen tulee mahdolliseksi käynnissä olevan korkeakouluvisiotyön myötä. Avoimen ja luottamusta lisäävän dialogin tulee Puumalan mielestä olla lähtökohta kaikessa korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa.

Yli 600 000 työikäistä peruskoulun varassa – SAK:n johtaja pidentäisi oppivelvollisuutta

Kuva: Jari Soini

SAK:n johtaja Matti Huutola perää uusia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Huutolan mukaan työllistymisen kulmakiviä ovat osaaminen, asunnot ja liikenneyhteydet sekä julkiset palvelut.

Työttömyysaste on Suomessa pysytellyt korkeana työllisyyden edistymisestä huolimatta. Työttömät saattavat olla eri puolella Suomea kuin työpaikat eikä heillä välttämättä ole sellaista osaamista, jota työelämässä tarvitaan.

– Suomessa on edelleen yli 600 000 työikäistä pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Osaamista voidaan kohentaa muun muassa pidentämällä oppivelvollisuutta sekä helpottamalla opiskelua työn ohessa ja työttömänä, Huutola sanoo.

”Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia.”

Kohtaanto-ongelmaa Huutola vähentäisi asunto- ja liikennepolitiikalla.

– Työpaikkojen saavutettavuus varmistetaan, kun asunnot rakennetaan oikeisiin paikkoihin ja liikenneyhteydet pidetään kunnossa. Myös varhaiskasvatuksesta, vanhustenhoidosta ja muista julkisista palveluista on pidettävä huolta, jotta työssäkäynti on mahdollista, Jyväskylässä Talvi-tapahtumassa lauantaina puhunut Huutola sanoo.

Hän arvostelee hallitusta vääriin asioihin keskittymisestä. Hallitus on Huutolan mukaan työllisyyspolitiikassaan painottanut aktiivimallin kaltaisia kepityksiä, jotka työllistymisen sijaan johtavat työttömien köyhtymiseen.

– Hallituksen toimet eivät ole sosiaalisesti oikeudenmukaisia eivätkä poliittisesti kestäviä.

IS: Pohjois-Koreassa käväissyt ulkoministeri ei nähnyt kultahiihtoa – ”Saat tähän soinismin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kun Iivo Niskanen voitti 50 kilometrin olympiakultaa, ulkoministeri Timo Soini (sin.) oli kenraalitapaamisessa Etelä- ja Pohjois-Koreoiden rajalla. Ilta-Sanomien mukaan Soini kertoi käväisseensä Pohjois-Korean puolelle. Soini valitteli, ettei hän nähnyt Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa.

– Sovitut virkatehtävät menevät edelle, mutta sain koko ajan puhelimeen tilanneraportteja ja naisten kisan näen sunnuntaina stadionilla, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Lehden mukaan Soini liittyi myöhemmin Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon seuraan pyeongchangilaisessa baarissa.

”Onhan se suomalaiselle iso päivä.”

Terho lupasi aiemmin Twitterissä ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Niskanen voittaa kultaa. Hän viittasi entisen kulttuuriministerin Paavo Arhinmäen (vas.) esiintymiseen päihtyneenä Sotshin olympialaisissa, jossa Arhinmäki juhli Suomen jääkiekkomaajoukkueen pronssimitalia.

Myös Soini antoi ymmärtää olympiakullan koskettaneen häntä.

– Saat tähän soinismin. Perinteisellä pärjää aina. Viidenkympin olympiakulta perinteisellä, onhan se suomalaiselle iso päivä, Soini kommentoi Ilta-Sanomille.

Head Eesti Vabariigi 100. aastapäeva! – Eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja uskoo Suomen ja Viron yhteistyön syvenemiseen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan Viro-ystävyysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) onnittelee eestiläisiä itsenäisyyden 100-vuotispäivän johdosta. Kiurun mukaan Viron itsenäistyminen on ihme, jota on syytä vaalia ja ihailla myös Suomessa.

– Sata toivon ja yhtenäisyyden vuotta osoittaa, että eestiläisten ote ei väsähdä. Polvesta toiseen itsenäisyyden viestiä on vaalittu, ja vaikeimpinakin aikoina uskottu, että aika koittaa vielä, Kiuru sanoo.

Viro pystyi Kiurun mukaan maailmanhistorian myrskyisellä hetkellä löytämään historiallisen kapean mahdollisuuden, minkä johdosta eestiläiset löivät ylivoimaisen vihollisen. Kansan yhtenäisyyden ja lujan toivon avulla sekä tämä että selviytyminen tulevista historiallisista vaiheista oli Kiurun mukaan mahdollista.

– Suomalaisia koskettaa eestiläisten suuri sisu onnistua ja selviytyä läpi kansakunnan vaikeiden vaiheiden. Kahden suurvallan puristuksissa itsenäistyminen, vapaussodan jälkeiset vaurastumisen vuosikymmenet, raskas miehityksen ja sorron aika sekä taas itsenäistyminen kertovat meille uskomattoman tarinan sisukkaasta sukulaiskansasta, toteaa Kiuru.

Kiurun mukaan Suomen ja Eestin välisellä vuorovaikutuksella on pitkät vuosisataiset perinteet. Yhteistyössä on ollut voimaa yksittäisten ihmisten välisestä kanssakäymisestä aina valtiolliselle tasolle. Muun muassa eduskunnan Viro-ystävyysryhmän ja Viron Riigikogun Suomi-ryhmän yhteistoiminta on hänen mukaansa suosittua ja aktiivista.

”Arktisen alueen strategia jo on, tehdäänkö seuraavaksi tiekartta yli Suomenlahden tehtävään yhteistyöhön?”

– Suomalaisilla on mahdollisuus oppia paljon naapurimaaltaan Virolta. Naapurimme vaurastuminen, nopea kehitys, digitalisaatio, PISA-tulokset ja ketterät toimintatavat herättävät kiinnostusta. Myös taloudelliset suhteet ja yhteiset uudet kasvumahdollisuudet kahden pienen kansan kesken houkuttavat. Matkailun lisääntymisen ja perinteisten kulttuurisuhteiden kautta yhä useammalla suomalaisella on jo henkilökohtainen suhde Viroon, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan kaikki ei ole kuitenkaan vielä valmista, vaan tekemistä kyllä riittää.

– Virolla ja Suomella on mahdollisuudet luoda ennennäkemätöntä kasvua, jos vain on halua tehdä vielä enemmän jo olemassaolevan talousalueemme vahvistamiseksi. Tarvitaan yhteisesti jaettu tahtotila ja päämäärätietoinen ohjelma luotsaamaan maidemme välistä suunnitelmallista kehitystä eteenpäin.

Luonnollisia yhteistyön vahvistamisen muotoja löytyy Kiurun mukaan ainakin talous- ja elinkeinopolitiikan, matkailun, digitalisaation, liikenteen, aluekehityksen, koulutuksen ja kulttuurin saralla.

– Arktisen alueen strategia jo on, tehdäänkö seuraavaksi tiekartta yli Suomenlahden tehtävään yhteistyöhön, Kiuru kysyy.

– Head Eesti Vabariigi 100. aastapäeva, Kiuru toivottaa satavuotiasta Viroa juhliville eestiläisille ja suomalaisille.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson: ”Vastaus on ei, #metoo ei ole lähtenyt lapasesta”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Li Anderssonin mukaan seksuaalisen häirinnän vastainen #metoo-kampanja rikkoo hiljaisuuden kulttuuria. Andersson kirjoittaa Kansan Uutisten kolumnissaan katsoneensa sunnuntaina Ylen Arto Nybergin ohjelmaa, jossa elokuvaohjaaja Lauri Törhönen kommentoi itseään vastaan esitettyjä häirintäsyytöksiä.

– Törhönen selitti, että hän ”varmaan on häirinnyt”, ja että naiset varmasti muistavat oikein, mutta siellä ”on ollut joku muu kuin minä”. Kiinnitin huomiota siihen, että Törhönen useampaan otteeseen viittasi ”nykyiseen standardiin”. Että hän, ja monet muut miehet ovat tehneet virheitä ”nykyisen standardin mukaan”.

– Mikä ihmeen ”nykyinen standardi”? Seksuaalisen ahdistelun ”standardi” ei ole muuttunut. Päinvastoin, seksuaalinen ahdistelu näyttää aivan samanlaiselta nykyään, kuin miltä se näytti 50 vuotta sitten, Andersson kirjoittaa.

Muutos on Anderssonin mukaan kuitenkin tapahtunut, koska valta-asemassa olevat miehet eivät enää voi luottaa ympäröivään hiljaisuuteen eikä ”kiusallisia” tapauksia enää hyssytellä.

”Pohja vanhan järjestyksen horjuu.”

– #metoo-kampanjan voima on juuri siinä, että se rikkoo hiljaisuuden kulttuuria. Valta ei enää suojele väärinkäytösten paljastumiselta, ja on jo korkea aika, että tästä tulee ”nykystandardi”.

Andersson nostaa esiin myös nimeltä mainitsemattoman ay-toimitsijan twiitin, jossa kysyttiin onko #metoo lähtenyt lapasesta. nousi otsikoihin.

– Hänen mielestään #metoo on mennyt yli, eikä hän enää uskalla katsoa naisia päin saatikka silmiin, johtuen pelosta joutua otsikoihin. Ironista kyllä hän pääsi sen sijaan otsikoihin tviitillään. Vastaus on ei, #metoo ei ole lähtenyt lapasesta.

– Lauri Törhönen on tähän asti ainoa Suomessa nimetty ahdistelija, mutta Suomessakin tuhannet naiset ovat jakaneet kokemuksiaan seksuaalisesta ahdistelusta ja väkivallasta ja jopa raiskauksista, omasta nuoruudestaan, omilta opiskeluajoiltaan sekä omalta työpaikaltaan.

Andersson kertoo ajatelleensa Törhösen haastattelua katsellessaan, että yksi aikakausi on päättynyt.

– Pohja vanhan järjestyksen horjuu, hän päättää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Emme voi tyytyä tähän” – Keskustan Kaikkonen esittää pienten lasten koulua

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen esittää pienten lasten koulua ratkaisuksi koulutuksen eriarvoistumiseen ja oppimistulosten eriytymiseen. Kaikkonen tarkoittaa pienten lasten koululla esikoulun ja peruskoulun kahden ensimmäisen luokan yhdistämistä kokonaisuudeksi.

– Koulutaipaleen ensimmäiset vuodet ja niiden nivelvaiheet on punottava kokonaisuudeksi, jonka aikana varmistetaan jokaisen lapsen perustaitojen osaaminen, Kaikkonen sanoo.

Näin varmistettaisiin Kaikkosen mukaan jokaisen lapsen perustaitojen riittävyys. Hän kertoo huolestuneensa tutkimuksista, joissa on kartoitettu peruskoulunsa päättävien osaamista.

”Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet.”

– PISA-tulokset ovat ensimmäistä kertaa näyttäneet oppimistuloksissa alueellisia eroja. Tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kasvaneet suurimmiksi mitattujen maiden joukosta. Tutkimusten mukaan osalla peruskouluista valmistuvilla on puutteita perustaidoissa kuten lukemisessa ja kirjoittamisessa. Emme voi tyytyä tähän.

– Jo ensimmäisinä kouluvuosina on tunnistettava oppimisvaikeudet, annettava tarvittava tuki ja käytävä myös perheen kanssa keskustelu lapsen kehityksestä. Tarvittaessa lapselle on myös annettava enemmän aikaa perustaitojen oppimiseen. Oppimiseroja ei saa päästää syvenemään yläluokille saakka ennen asiaan puuttumista.

Kaikkonen painottaa, että lasten oppimislähtökohtien tulee olla tasavertaiset.

– Suomalainen peruskoulu on rakennettu niin, että siellä jokainen saa taustastaan huolimatta samat eväät elämälleen. Niin on oltava myös tulevaisuudessa. Siksi on välttämätöntä siirtyä asian surkuttelusta ratkaisujen etsimiseen.

Keskustelua aiheesta