Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Juristi pohtii ps-kisaan lähtöä — päätös luvassa huhtikuussa

Kuva: Lehtikuva

Perussuomalaisten juristikansanedustaja Ville Tavio harkitsee lähtöä mukaan puolueen puheenjohtajakisaan.

Tavio kertoo saaneensa asiasta useita yhteydenottoja, jotka ovat saaneet hänet pohtimaan mukaan lähtemistä.

– Puheenjohtajavaihdos mahdollistaa puolueen uuden nousun. Konservatiivisena kansanliikkeenä meidän tulee entistä paremmin liittyä Euroopassa ja USA:ssa kasvaneeseen kansallismielisyyteen, Tavio sanoo.

Turkulainen Tavio ilmoittaa päätöksestään ensi kuussa.

Keskustelua aiheesta

”Odotettu ilmoitus” – Rinne vakuuttaa HS:ssa, että SDP ei istu Niinistön kelkkaan

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei yllättynyt siitä, presidentti Sauli Niinistö hakee jatkokautta.

Hän vakuuttaa Helsingin Sanomille, että SDP asettaa oman ehdokkaansa presidentinvaaleihin, eikä siirry Niinistön leiriin.

– Nimitämme oman ehdokkaamme, kun on sen aika, hän toisti HS:lle sen tosiasian, että kiire ei ole vielä.

Rinne pohtii Facebookissa presidentin roolia ja ylipäänsä vaalien merkitystä.

– Vaaleissa kansalaiset pääsevät keskustelemaan tärkeistä turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan liittyvistä aiheista. Viime aikoina maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut entistä vaikeammaksi ja epäselvemmäksi.

Hän mainitsee erikseen Krimin niemimaan laittoman valtauksen, itä-Ukrainan jäätyneen kriisin sekä Donald Trumpin valinnan Yhdysvaltojen presidentiksi. Myös brexitillä on vaikutukset Suomeen sekä koko Euroopan unionin tulevaisuuteen.

– Ilmastonmuutos, arktisen alueen kasvava merkitys ja kestävän kehityksen eri ulottuvuudet – Suomen nykyistä aktiivisempi rooli näissäkin globaaleissa kohtalonkysymyksissä kaipaavat aktiivista keskustelua ja selkeää Suomen linjaa, Rinne korostaa.

Niinistö kuitenkin hämmensi monet ilmoittamalla tänään, että hän haluaa tuekseen puoluerajat ylittävän valitsijayhdistyksen, eikä näin ollen tavoittele jatkokautta nimenomaan kokoomuksen presidenttiehdokkaana.

Monet tahot ovat vedonneet, että kansanedustaja Eero Heinäluoma olisi käytettävissä, kun SDP valitsee oman presidenttiehdokkaansa. Heinäluoma ilmoitti pian Niinistön ulostulon jälkeen, että kertoo omasta ratkaisustaan viikon sisällä.

SDP:n lisäksi perussuomalaisilta puuttuu vielä presidenttiehdokas. Puheenjohtajan tehtävät jättävä Timo Soini ei aio asettua enää ehdolle kolmatta kertaa.

Ajattelitko lyödä vetoa Sauli Niinistön voitosta? – Ei kannata

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Sauli Niinistö on vedonlyöntitoimistojen ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi. Käytännössä se tarkoittaa, ettei Niinistön puolesta vetoa lyömällä liiemmin rikastu.

Esimerkiksi Betsafella ja Betssonilla Niinistön kerroin uudelleenvalintaan on minimaalinen 1.10.

Betssonin mukaan kohteen Joku muu voittokerroin on 5.25, eli muiden kuin Niinistön voittoa pidetään epätodennäköisenä.

Tähän mennessä vaalin ovat ilmoittautuneet ehdolle keskustan Matti Vanhanen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen sekä vihreiden Pekka Haavisto.

Kukaan kolmikosta ei tällä hetkellä saa omaa vedonlyöntikerrointa.

AVAINSANAT

Vanhanen: ”Hyvä että kilpailuasetelma vähitellen selkeytyy”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen sanoo tulkitsevansa presidentti Sauli Niinistön ilmoituksen niin, että Niinistö lähtee ehdokkaaksi. Vanhasen mielestä on hyvä, että kilpailuasetelma vähitellen selkeytyy.

Vanhanen ei pidä mahdollisena sitä, että vaadittava määrä nimiä jäisi keräämättä, koska Niinistön suosio on niin suurta.

Timo Harakka: Atte Jääskeläisen eron taustalla on jääkiekosta tuttu ilmiö

Kuva: Lehtikuva
Timo Harakka.

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen eroaa tehtävästään.

SDP:n kansanedustaja, entinen Ylen toimittaja Timo Harakka kommentoi eroa Facebookissa.

– Onneksi saa tarkkailla Ylen kuohuja vähän etäämpää. Atte Jääskeläisen erossa on yleisempi politiikkaan ja kriisiviestintään liittyvä opetus – jääkiekosta tuttu kestetyn jäähyn harha. Juuri kun olet selviämässä pinteestä, olet suurimmassa vaarassa, Harakka toteaa.

Harakka epäilee Jääskeläisen kokeneen, että myrskyt on kestetty.

– Ei jäänyt tuulensuojaan, vaan nousi seisomaan osoittaakseen, etteivät näin pienet puhurit kaada.

– Kohtaloksi koitui varomaton, ylimieliseksi tulkittu heitto siitä, että Yle voi vaikka lähteä Julkisen Sanan Neuvostosta. Uusi kohukierros lähti liikkeelle – ilmiselvä ikiliikkuja, jota ei voi pysäyttää kuin yhdellä tavalla.
Hybris, vanha Aristoteleen termi, aina ajankohtainen.

Keskustelua aiheesta

Jatkokaudelle pyrkivä Niinistö Merkelin ulostulosta: ”Jos se on oikein siteerattu, se oli kyllä voimakas puheenvuoro”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pyrkii jatkokaudelle. Hän kertoi asiasta tänään tiedotustilaisuudessa virka-asunnollaan Mäntyniemessä.

– Moni on vedonnut ja varmasti ollut ihan tosissaankin siinä, Niinistö pohti omaan tyyliinsä.

– Olen joillekin, aika monillekin esittänyt vasta-ajatuksena, että kun tosiasiallinen tilanne on se, että presidentti alkaa olla yhä enemmän etäällä puoluepolitiikasta, niin miltä tuntuisi jos presidenttiehdokkaan takana olisikin valitsijayhdistys, Niinistö sanoi ja oli tätä ennen pohtinut presidentin etenkin sisäpoliittisten valtaoikeuksien kaventumista ajan mittaan.

Hän jatkoi, että häntä kiehtoo ajatus, kuinka laajasti suomalaiset olisivat hänen tukenaan.

– Tämän vuoksi olen päättänyt mittauttaa tilannetta niin, että tällainen valitsjamiesyhdistys, jonka eteen innokkaimmat ovat ajatustyötä tehneet, lähtisi toimimaan ja kerättäisiin se määrä vähintään allekirjoituksia, joita perustuslaki edellyttää.

Allekirjoituksia tarvitaan 20 000.

Vaikka Niinistö ei täysin suoraan sanonut olevansa ehdolla, valitsijayhdistyksen perustaminen on muodollisuus ja Niinistön ilmoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että hän pyrkii jatkokaudelle.

– Jos minulla on tarpeeksi tukea, on täysin selvää, että menen eteenpäin, hän itse sanoitti.

– Jos valitsijayhdistystä ei saada, en saa kasaan, niin mitäpä minä niissä vaaleissa tekemään.

Valitsijayhdistyksestä puhetta jo vuosi sitten.

Ehdokkaaksi asettautumiseen vaikutti Niinistön mukaan ”kokonaisharkinta” ja vetoomukset.

– Sitten ihan yksinkertaisesti se, että minä rakastan tätä maata, hän sanoi äänessä ripaus liikutusta.

Valitsijayhdistysasiaa hän kertoi pohtineensa eri ihmisten kanssa jo viime kesästä lähtien. Päätöksensä ajankohtaa ehdolle lähtemisestä Niinistö ei avannut tarkemmin. Terveydentilaansa hän kuvaili hyväksi. Ikäänsä hän sanoi miettineensä.

– Tässä iässä joskus tulee sellainenkin olo, että olisi mielellään vähän vapaampi velvollisuuksista ja vastuista. En ollenkaan tarkoita, että ne liikaa painaisivat. Minulla on sellainen rakenne mielessäni, että enemmän ja laajemmin tuntee murhetta kuin ihan tehtäväkuvaan välttämättä kuuluisikaan.

Valitsijayhdistyksestä Niinistö kertoi keskustelleensa myös kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kanssa. Presidentin mukaan Orpo ei nähnyt asiassa mitään ihmettelemistä. Presidentin tehtävän puoluepolitiikan ulkopuolista rooli painottanut Niinistö korosti, että ei ole sanomassa kokoomukselle ei.

– Jos kokoomus kohdaltaan on valmis kannattamaan, se on tervetullutta, Niinistö sanoi, mutta totesi varmuuden vuoksi myös, että kokoomuksella on täysi valtuus nimetä kenet tahansa viralliseksi presidenttiehdokkaakseen.

Orpo kiiruhti jo Twitterissä osoittamaan Niinistölle kokoomuksen tuen. STT:lle Orpo on sanonut, että kokoomus nimeää presidentti Sauli Niinistön presidenttiehdokkaakseen ylimääräisessä puoluekokouksessa tai puoluevaltuustossa syksyyn mennessä.

Niinistön mukaan erityisiä sloganeita vaalikampanjaan ei ole tulossa ja kampanjalle jää ylipäänsä vähän aikaa, koska hänellä on paljon Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhliin liittyviä tehtäviä.

”Minulla ei ole tässä mitään aihetta olla tyytymätön,”

Niinistö pohdiskeli tiedotustilaisuuksissa myös presidentin valtaoikeuksia. Hänen mukaansa on johdonmukainen kehitys, että sisäpoliittisia valtaoikeuksia on supistettu. Presidentti on etääntynyt yhä kauemmas puoluepolitiikasta.

Eurooppa-politiikkaa hän jossain määrin paalutti ja pyöritteli eri kantilta. Hän totesi olevan hyvin tarkkaan hallituksen vastuualueeksi erotettu.

– Varmaan näin oikein onkin, Niinistö sanoi ja korosti tässä yhteydessä myös yhteistyön merkitystä hallituksen ja presidentin välillä.

Niinistö viittasi tässä yhteydessä myös Eurooppa-politiikan hoitamista käsitelleisiin valiokuntamietintöihin, jossa yhteistyöelementti nousee esille.

Niinistö huomautti myös, että Eurooppa-pöydissä käsitellään asioita, jotka liittyvät myös muihin kuin EU-maihin.

– Minulla ei ole tässä mitään aihetta olla tyytymätön, koska meillä hallituksen ja pääministerin kanssa yhteistyö on sujunut ihan kitkattomasti. Mutta sellainen solmukohta perustuslaissa on, enkä osaa hahmottaa voitaisiinko asia muulla tavoin järjestää, tuskinpa joten sen kanssa on toimittava niin, että yhteistoiminta säilyy hallituksen, pääministerin ja presidentin välillä.

”Tällainen peruskäsitys ei ollutkaan ihan niin muurattu.”

Niinistö kävi myös läpi sitä, miten viidessä vuodessa ulkopolitiikan sektorilla on tapahtunut paljon, Venäjän invaasiosta Ukrainaan ja viime päivinä on nähty jännityksen kohonneen itäisessä Aasiassa.

–  Viime viikolla myös eurooppalaista ajattelua on vähän heilutettu. Eurooopa ja EU on nyt vakavasti herätetty kysymykseen siitä, kuinka paljon unionin tai unionimaiden on kannettava vastuuta Euroopan suojelusta, Niinistö sanoi.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on viikonloppuna todennut, että Britannia ja USA eivät ole enää täysin luotettavia kumppaneita ja  eurooppalaisten on otettava kohtalo omiin käsiinsä.

– Jos se on oikein siteerattu, se oli kyllä voimakas puheenvuoro, Niinistö totesi.

Hän jatkoi esittäneensä eurooppalaisissa pöydissä retorista kysymystä, millainen on unioni, joka ei suojaa kansalaisiaan.

– Kyllä kaikki itsenäiset valtiot, unionit ja valtioliitot ova lähteneet siitä liikkeelle, että turvallisuus on primäärein lähtökohta. Euroopan yhteisön synnyssäkin rauhan takaaminen oli keskeinen asia. En ole tätä esittänyt moitteena EU:lle, koska vastaus on ollut valmiina, että Nato hoitaa tämän tehtävän. Merkelin kommentit kertovat, että tällainen peruskäsitys ei ollutkaan ihan niin muurattu kuin on ajateltu.

Niinistön mukaan Euroopassa ja EU:ssa mennään nyt selvästi siihen suuntaan, että yhteistä ulko-, turvallisuus- ja myös puolustuspolitiikkaa vahvistetaan.

– Mihin se sitten johtaa, saattaa olla aikojen kysymys, mutta tällainen ajattelu on Euroopassa syntynyt ja se saa viime päivien uutisista uutta mietittävää.

Niinistö korosti, että vaikka ulkopoliittinen ympäristö on muuttunut paljon viisi vuodessa, hän ei tällä tarkoita maalata tummia sävyjä tulevaisuuteen.

Kotimaan ulkopoliittisessa keskustelussa on hänen mukaansa erilaisia mielipiteitä ja painotuksia, mutta käsitykset ulkopolitiikan suunnasta ovat yhteneväiset ja melko yksimielisesti on sopeuduttu nopeastikin muuttuviin olosuhteisiin.