Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kuvaa jo edellisen Löfvenin hallituksen aikaista yhteistyötä Hultqvistin kanssa erinomaiseksi ja hyvin tiiviiksi.

– Siitä kertoo esimerkiksi se, että viime viikolla Sälenin turvallisuuspoliittisessa seminaarissa tapasimme 48:n kerran. Nyt kun tässä oma ministerikausi on kulumassa loppuun, tavoitteena on tietenkin 50. kerta. Jos täytekakku ja kahvit juotaisiin sitten yhdessä, Niinistö pohdiskelee.

Jusi Niinistö on kutsunut tänään lähettämällään kirjeellä Hultqvistin tavanomaiselle kohteliaisuuskäynnille Suomeen.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on syventynyt voimakkaasti.

Hultqvistilla henkilökohtaisesti on Niinistön mukaan ollut merkittävä rooli yhteistyön nopeassa tiivistymisessä, vaikkei Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö ei ole sidottu yhteen henkilöön.

– Siitä yhtenä esimerkkinä on viime kesänä allekirjoittamamme yhteisymmärryspöytäkirja, joka takaa sen, että vaikka puolustusministeri vaihtuu niin puolustushallinnot jatkavat yhteistyötä. Aivan samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa vaihtui puolustusministeri (James) Mattis niin hallintojen kesken jatkuu yhteistyö sekä kahdenvälisen yhteistyöasiakirjan pohjalta että yhdessä Ruotsin kanssa tekemämme kolmenvälisen yhteistyöasiakirjan pohjalta, Niinistö sanoo.

Ruotsi hallitus jatkaa sosialidemokraattien johdolla. Jussi Niinistö toteaakin, että nyt näyttää siltä, ettei Ruotsin Nato-linja muutu lähitulevaisuudessa.

– Toisaalta Stefan Löfvenin hallitusta ei voi kutsua vahvaksi hallitukseksi, joten kaikki on tietenkin mahdollista.  Mutta kyllä se varmastikin uusia vaaleja vaatii, jos Ruotsi tätä linjaansa jotenkin aikoo muuttaa, Niinistö sanoo.

Kun Niinistö oli viime viikolla Ruotsissa Sälenin turvallisuuskonferenssissa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak kiinni huomiota puolustusministerin arvioihin paikan päällä.

I'm awake now: Minister of Defence of #Finland @jniinisto just said at #fofrk that Finland would have to come and (militarily) help #Sweden in case of attack, because of the EU (Art 42.7). Agree completely.#turpo #säkpol

— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) January 14, 2019

Salonius-Pasternak tviittasi Niinistön sanoneen, että Suomen täytyisi puolustaa sotilaallisesti Ruotsia, mikäli se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Tämä olisi seurauksena Lissabonin sopimuksen artiklasta 42.7, jonka merkityksestä on käyty vallankin Suomessa vilkasta keskustelua. Artikla liittyy eurooppalaiseen turvatakuuseen ja on jokseenkin tulkinnanvarainen.

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen”, artikla kuuluu.

Jussi Niinistön mukaan avun antaminen Ruotsille olisi itsestään selvää.

– Kun kysyttiin asiasta jos Ruotsia kohtaa kriisi, niin kyllä vaikea Suomen Euroopan unionin jäsenenä on sitä sivusta seurata eli kyllä Suomi tulee Ruotsia auttamaan ja toivottavasti myös vastavuoroisesti.

Sana apu voi kuitenkin tarkoittaa hyvin monenlaista toimintaa. Olisiko apu sotilaallista?

– Apu voi olla minkälaista vaan, mutta Suomi tietysti osaltaan toivoo, että voisimme saada sotilaallista apua ja luulisin, että Ruotsi ajattelee samalla tavalla, Jussi Niinistö vastaa.