– Jos julkisuudessa vitsaillaan ylimääräisistä kertausharjoituksista, jotka ovatkin sitten ryyppäämistä ja rähjäämistä osin, se ei ole Puolustusvoimien maineen kannalta hyvä. Se voi vaikuttaa jopa maanpuolustustahtoon, jos tällaisia tapauksia julkisuudessa on, Niinistö sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa raja sotilaskoulutuksen ja edustamisen välillä täytyy olla selvä.

– Sen suhteen ryhdymme toimenpiteisiin, että vapaaehtoiset harjoitukset vastaavat laissa niille määriteltyä tarkoitusta. Puurot ja vellit eivät saa mennä sekaisin, niin kuin on Lemmenjoen tapauksessa tapahtunut, Niinistö sanoo.

– Tässä on sellainen ongelma, että tällä hallituskaudella emme enää ehdi hallituksen esitystä eduskunnalle antamaan. Annamme seuraavalle hallitukselle evästä, että se voi halutessaan viedä tätä eteenpäin.

Niinistön mukaan ministeriössä ryhdytään kuitenkin heti käymään läpi prosesseja, joilla varmistetaan riittävän informaation kulkeminen ministeriölle.

Asiassa on pohjimmiltaan kysymys Lemmenjoella pidetyn kolmipäiväisen tilaisuuden tapahtumista syyskuussa 2017.

Karjalan lennoston ex-komentajan, eversti Markus Päiviön epäillään toimineen tilaisuudessa epäasiallisesti. Mediatietojen mukaan kyse olisi ollut paikalla olleille räyhäämisestä ja haistattelusta. Päiviötä vastaan nostettiin viime viikolla syytteet esimiesaseman väärinkäyttämisestä, palvelusrikoksesta ja kunnianloukkauksesta.

Myös Ilmavoimien komentaja Sampo Eskelinen joutui viime viikolla syytteeseen tapahtumaketjusta. Syyttäjän mukaan hän olisi viivytellyt rikostutkinnan aloittamista alaisensa, Markus Päiviön toiminnasta. Eskelistä epäillään palvelusrikoksesta.

Eskelinen on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Myös Päiviö kiistää syyttäjän mukaan syytteet pääosin.

Nyt ministeriö tutkii, voiko Eskelinen jatkaa tehtävässään syytteen käsittelyn ajan. Prosessi alkaa Eskelisen itsensä kuulemisella.
Kenraalimajuri Eskelisen virkakausi kenraalina päättyy joka tapauksessa huhtikuun alussa.

Ministeriön kansliapäällikön Jukka Juustin mukaan lainsäädännön uudistamisessa on kyse siitä, että jatkossa Puolustusvoimissa tutkinnan voisi käynnistää myös joku muu kuin väärinkäytöksestä epäillyn kurinpitoesimies.

– Tarkoitus on saada järjestelmä sellaiseksi, että (väärinkäytöksiin) voidaan puuttua myös sivulta, jos tulee sellainen tilanne. Että niihin pystytään puuttumaan myös muualta kuin suoranaisen kurinpitoesimiehen tai hänen esimiehensä toimesta, Juusti sanoo.

Hänen mukaansa väärinkäytöksiin voisi puuttua esimerkiksi pääesikunnan oikeudellinen osastolla, jossa on töissä siviilijuristeja.

– Se olisi sellainen uskottavuutta lisäävä muutos.

Pääesikunta antoi tänään puolustusministeriölle selvityksen, jonka mukaan Puolustusvoimien johto on pidetty koko ajan tietoisena näiden esitutkintojen edistymisestä ja tietoa on jaettu myös ministeriölle. Ministeriö ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen tiedonkulun nykytilaan.

– Emme me nyt kovin hyvin kartalla tässä olleet. Ei meillä (ministeriössä) ole kellään tietoa siitä, mitä Lemmenjoella oikeasti tapahtui. Eikä meillä ole järjestelmää, josta näkyisi, koska on saatu mitäkin tietoa. Sitäkin harkitaan, pitäisikö ruveta myös sellaista pitämään. Tämä on ollut vähän enemmänkin improvisoitua.