Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Jutta Urpilainen: Historia ei loppunutkaan 1990-lukuun – kauppa ei tuonut Kiinaan arvojamme eikä Venäjälle markkinataloutta

Lehtikuva / AFP
Kolumnit

Jutta Urpilainen

Kirjoittaja on EU-komissaari.

Venäjä otti länsitaloudesta haluamansa palat - ja heitti ne nyt surutta roskiin Ukrainan sodan takia.

Yhdysvaltalainen filosofi Francis Fukuyama arvioi 1990-luvun alussa, että historia on loppunut demokratian ja kauppasuhteiden voittoon. Pieleen meni, kirjoittaa EU-komissaari Jutta Urpilainen kolumnissaan.

Jutta Urpilainen

Fukuyama väitti laajasti siteeratussa arviossaan, että historia arvo- ja yhteiskuntajärjestelmien välisenä kilpailuna päättyi, kun Neuvostoliitto romahti. Länsi oli voittanut kylmän sodan, eikä kapitalismille ja liberaalidemokratialle enää ollut uskottavaa ideologista vastavoimaa.

Tänään on helppo todeta, että historia ei loppunut 1990-lukuun.

Arvojen ja yhteiskuntamallien välinen kilpailu on totisinta totta. Tuorein esimerkiksi tästä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Se on suoraa seurausta Ukrainan määrätietoisista yrityksistä kurottaa kohti länttä ja demokratioita.

Demokratialla ei mene maailmalla hyvin. The Economistin demokratiaindeksin mukaan vuonna 2021 demokratia otti takapakkia enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2010, jolloin markkinoiden finanssikriisi kuritti myös kansanvaltaa.

Pitkittynyt pandemia sosiaalisine ja taloudellisine heijastusvaikutuksineen on kaventanut kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja nakertanut perusoikeuksia. Viime vuonna enää alle puolet maailman väestöstä eli demokraattisissa yhteiskunnissa.

Demokratian edistäminen on oman vastuualueeni kansainvälisten kumppanuuksien kovaa ydintä. EU:n yhteistyö kumppanimaiden kanssa on arvoperustaista.

Lisää aiheesta

Kehitysapua käytetään välineenä tukea demokraattisia rakenteita vahvistavia uudistuksia. Osallisuus, eli mahdollisuus vaikuttaa omassa yhteisössään ja tunne yhteisöön kuulumisesta, on avaintekijä yhteiskunnallisen luottamuksen ja kestävän rauhan rakentamiseksi.

Ilman osallisuutta ja rauhaa on mahdotonta saada aikaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.

Vierailin muutama viikko sitten Väli- ja Etelä-Amerikassa – alueella, jonka kenties suurin haaste on syvä eriarvoisuus ja sosiaalisen koheesion heikkous.

Kun yksillä on kaikkea ja toisilla ei mitään, yhteenkuuluvuutta ja vuoropuhelua väestöryhmien välille ei synny, eikä poliittinen järjestelmäkään pysty korjaamaan aliedustettujen ryhmien kokemia epäkohtia.

Tapasin Panamassa ja Ecuadorissa päätöksentekijöiden lisäksi nuoria sekä kansalaisjärjestöjen ja alkuperäiskansojen edustajia. Alkuperäiskansojen hyvinvointiin ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat olleet viime aikoina pinnalla erityisesti Ecuadorissa, ja tyytymättömyys on johtanut levottomuuksiin.

Demokratiaan, osallisuuteen ja perusoikeuksiin liittyvät kysymykset koskevat myös läntisiä yhteiskuntia. Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden päätös kumota ennakkotapaus, joka suojasi naisen oikeutta tehdä abortti, on järkyttänyt laajasti.

Päätöksen taustalla on pitkään jatkunut yhteiskunnallisen keskustelun kärjistyminen, johon osaltaan on vaikuttanut väestön valtavirran poliittinen passivoituminen.

Vietimme juuri ihmisoikeuksien Pride-viikkoa ja voimme olla ylpeitä siitä, että kotimaamme Suomi on kulkenut pitkän matkan vähemmistöjen oikeuksien ja yksilönvapauden vahvistamiseksi. Iloa kuitenkin varjosti Oslon terrori-isku, jota viranomaiset tutkivat viharikoksena.

Oslon tapahtumat tulevat iholle ja muistuttavat, että yhdenvertaisuutta ja yksilönvapautta on puolustettava aktiivisesti myös länsi- ja pohjoismaissa.

Toisin kuin Fukuyama arvioi, läntisten arvojen ja yhteiskunta- ja talousjärjestelmien voitto ei ollutkaan kehityksen päätepiste.

Toisin kuin Fukuyama arvioi, läntisten arvojen ja yhteiskunta- ja talousjärjestelmien voitto ei ollutkaan kehityksen päätepiste.

Kansainvälinen kauppa ei tuonut Kiinaa lähemmäs arvojamme. 1990-luvun tapahtumat eivät rakentaneet Venäjälle markkinataloutta.

(Francis Fukuyamakin joutui itse viime viikolla yllättäen Vladimir Putinin hallinnon uusimmalle maahantulokieltolistalle. Kreml pitää hänen tekstejään vaarallisina, ja ilmoitti ettei aio päästää filosofia ikinä enää vierailulle Venäjälle.)

Eurooppa ei voi jättäytyä sivustakatsojaksi geopoliittinen liikehdinnän lisääntyessä ja arvokilpailun kiihtyessä. Uskon, että tarjoamme yhteiskuntamalli ja arvoperustamme kivijalat – demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio – ovat kiinnostava tarjous erityisesti kumppanimaiden nuorten näkökulmasta.

Tulevaisuus kirjoitetaan heidän kanssaan. Elämme kenties uuden historian alkua. Jos haluamme siitä itsemme ja arvojemme näköisen, asian eteen on tehtävä töitä. Tässä työssä EU on eturintamassa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE