– Ilmoitin jo ennen eduskuntavaaleja, että olen käytettävissä vastuutehtäviin, mikäli kokemukselleni on käyttöä. Vaalien jälkeen sain olla mukana hallitusneuvotteluissa rakentamassa hallitusohjelmaa ja sitä kautta olla tukemassa hallituksen syntyä. Nyt oikeastaan ihan tässä lähiaikoina on kirkastunut, että jos tämmöinen mahdollisuus tulee eteen, olen siihen tehtävään enemmän kuin otettu ja käytettävissä, Urpilainen sanoi STT:lle eduskunnassa.

Varsinainen työ komissaarina alkaisi aikaisintaan marraskuussa. Siihen asti Urpilainen jatkaisi eduskunnassa.

– Sen jälkeen täytyy arvioida, muutetaanko koko perhe heti sinne, mutta varmasti muutto jossain vaiheessa on koko perheellä edessä.

Urpilainen arvioi omaavansa vankkaa kokemusta esimerkiksi talouden, opetuksen ja ulkosuhteiden saralta.

Tuleva komissaarin vastuualue on kuitenkin kiinni muun muassa siitä, kenestä tulee komission puheenjohtaja.

– Sen jälkeen kun tiedetään, kuka hän on, varmasti nähdään myös, tekeekö hän jotain muutoksia työnjakoon ja salkkuihin. Luulen, että sen jälkeen pystytään katsomaan, mikä salkku voisi olla Suomelle mielenkiintoinen, Urpilainen arvelee ja lisää, että komissiossa tosin toimitaan kuitenkin ensisijaisesti EU:n komission jäsenenä ei Suomen komissaarina.

Prosessiin kuuluu, että EU-parlamentti järjestää kuulemisen, jossa jokaista komissaariehdokasta kuullaan yksitellen ja hänelle esitetään kysymyksiä hänen toimialastaan ja salkustaan. Tällainen tapa voisi Urpilaisen mielestä toimia hyvin Suomessakin uusien ministerien sisäänajamiseksi.

– Olen miettinyt, että se voisi olla aika hyväkin tapa, että uudet ministerit menisivät omaan valiokuntaansa kuultavaksi ja valiokunnan jäsenet saisivat esittää tuleville ministereille kysymyksiä. Sellainen menettely voisi olla ihan hauska lisä myös suomalaiseen järjestelmään, se toisi myös yhteyttä uuden ministerin ja oman sektorin valiokunnan välillä, hän ehdottaa.