Jutta Urpilaisen perheeseen lapsi – eduskuntatyö jää loppuvuodeksi

Kuva: Kari Hulkko
Jutta Urpilaisen perhe täydentyi pojalla viime keskiviikkona.

SDP:n kansanedustaja ja entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen ilmoittaa, että hän jättää eduskuntatyön loppuvuodeksi.

Syynä on iloinen asia:  Perheenlisäys.

Urpilainen adoptoi puolisonsa Juha Mustosen kanssa keskiviikkona reilun vuoden ikäisen pojan Kolumbiassa. Tuore äiti jättää kansanedustajan työn loppuvuodeksi hoitaakseen kotona lastaan.

Keskustelua aiheesta

Metsien hiilinielujen laskennasta päästiin ratkaisuun EU:ssa – Hallitus iloitsi: Suomessa kannattaa investoida metsäteollisuuteen

EU:ssa päästiin sopuun Suomessa kovaa keskustelua herättäneestä metsien hiilinielulaskennasta. Brysselissä parhaillaan olevan pääministerin Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi voi olla tyytyväinen EU:ssa löydettyyn sopuun. Sopu mahdollistaa Sipilän mukaan sen, että hakkuita lisätään ensi vuosikymmenellä suunnitellusti ilman EU-tason seurauksia. Investointien esteet ovat näin hänen mukaansa poissa.

Myös ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan sopu antaa varmuutta.
– Suomessa kannattaa investoida jatkossakin metsätalouteen ja -teollisuuteen, sanoi Tiilikainen.
Hakkuita ollaan hallituksen mukaan kasvattamassa 70–75 prosenttiin kasvusta.

Vertailutasoa lähdetään etsimään

Ympäristöministeriön mukaan vertailutaso ei pohjaudu aikaisempaan metsien käytön intensiteettiin, vaan ”kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä”. Suomi on vastustanut sitä, että metsien käytön tulevaa intensiteettiä verrataan menneeseen ajanjaksoon.

– Historia liudentui ja tulevaisuus vahvistui, kiteytti Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan jokainen maa määrittelee ensi vuoden aikana sitä vertailutasoa, paljonko metsien kasvusta voidaan käyttää, jotta metsien hiilinielut varmistetaan tulevaisuudessa. EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuoden 2019 aikana.

Myös Metsäteollisuus ry oli tyytyväinen EU:ssa päästyyn sopuun metsien hiilinieluja koskevasta laskentamallista. Edunvalvontajärjestön mukaan linjaus mahdollistaa riittävän raaka-ainehuollon Suomen kierto- ja biotalouden kehittämisen tarpeisiin.

Ympäristöjärjestö Fern puolestaan sanoi, että EU menetti keskeisen mahdollisuutensa valjastaa metsät ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja laittaa Pariisin ilmastosopimusta täytäntöön.

Maankäytön hiilinielulaskennasta päästiin sopuun Strasbourgissa komission, neuvoston ja parlamentin yhteisissä neuvotteluissa.

EU-maat ovat sopineet vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030. Hiilinielujen varmistaminen on osa EU:n päästötalkoita.

Anniina Luotonen, Saana Uosukainen, STT Bryssell

 

”Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa” – Työryhmän jäsenet jäivät kutsutta nollatuntisopimus-tiedotustilaisuuteen

SAK:n lakimies Timo Koskinen oli kolmikantaisen nollatuntisopimuksiin pelisääntöjä pohtineen työryhmän jäsen.

Tänään työministeri Jari Lindström (sin.) piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi, miten hallituksen esitys muuttaa tilannetta ja millaisia ratkaisuja nollatuntisopimuksiin haetaan.

Timo Koskinen kertoo menneensä tiedotustilaisuuteen, vaikkei kutsua tullutkaan. Hän on harmissaan, ettei työryhmän jäseniä kutsuttu paikan päälle.

Koskinen toteaa, että olisi ollut hyvä, kun teema on herättänyt niin paljon keskustelua, että myös työryhmän jäsenet olisivat päässeet paikalle esittelemään näkemyksiään.

Koskinen toteaa, että merkitykseltään vastaavankaltaisissa tilanteissa työryhmän jäseniä on tavattu kutsua paikalle kertomaan omat näkemyksensä.

– Se olisi ollut hyvän tavan mukaista. Nyt sitten teemme omia tiedotteita, ne menevät läpi mediassa, jos menevät.

”Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona.”

Nollatuntisopimusten pelisääntöjä selvitellyt ryhmä oli kolmikantainen – joskin erimielinen. Mietintöön liittyy niin EK:n, Suomen Yrittäjät ry:n, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT:n, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n eriävät mielipiteet sekä Akava ry:n kannanotto.

– Se oli hyvin voimakkaasti poliittisesti ohjattua toimintaa. Etukäteen jo todettiin, että tämä työryhmä ei tule kieltämään nollatyötä, ei tule asettamaan minimityömääriä eikä ottamaan lakiin työajan vakiintumisen käsitettä. Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa. Työntekijäpuolen tavat ratkaista ongelmia siivottiin ensimmäisessä kokouksessa aika mallikkaasti pois, Koskinen kertaa.

– Jos niihin ryhmiin ei mukaan mene, ei sitten pysty vaikuttamaan yhtään. Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona, Koskinen kuitenkin muistuttaa.

Ministeri Jari Lindström tyytyy toteamaan, että on kysyttävä työ- ja elinkeinoministeriön viestinnästä, keille kutsut ovat lähteneet, koska hänen asiansa ei ole kutsuja lähettää.

– Ei mitään ongelmaa ole olla kutsumatta ketään, Lindström sanoo.

Ministeriön viestinnän mukaan kutsut menivät vain median edustajille.

”Lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä.”

Koskinen antaa myös kiitosta: Lindströmin tänään esittelemässä lakiesityksessä nollasopimuksen pelisäännöistä on myös hyviä asioita. Esimerkiksi oikeus sairausajan palkkaan kirjataan lakiin ja karensseihin tulee helpotuksia.

Lisäksi työtä ei ole pakko tehdä enempää kuin työvuoroluetteloon on merkattu. Tämä helpottaa Koskisen mukaan muun muassa niitä, jotka tekevät useampaa kuin yhtä työtä.

– Sehän hankaloituu, jos tulee lisätyötunteja yllättäen toiselle työantajalle. Toki saa lisätunteja laittaa, jos työntekijä siihen suostuu, vaikka niitä ei olisikaan merkattu työvuoroluetteloon.

Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei saisi enää tehdä työnantajan aloitteesta, jos työnantajalla on kiinteä työvoimatarve.

– Nollatyöntekijät ovat usein nuoria, kouluttamattomia, maahanmuuttajataustaisia ja järjestäytymättömiä. Jos heidän pitää itse vaatimalla vaatia neuvotteluja, se ei ihan välttämättä kaikkialla toimi. Toki se voi toimia niillä hyvillä työpaikoilla. Jos väen vänkään haluat neuvotteluja käydä ja työnantaja ei halua, lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä, Koskinen huomauttaa.

”Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen.”

Työntekijän aloitteesta nollatuntisopimuksen voi siis kuitenkin yhä tehdä, myös vaikka olisi kiinteä työvoimatarve. Tämä voi Koskisen mukaan johtaa tilanteisiin, jossa työntekijän on käytännössä pyydettävä nollatuntisopimusta, mikäli ylipäänsä haluaa työpaikan saada.

Lisäksi Koskinen huomauttaa, että aika monella nollatyöntekijällä työaika pomppii melko lailla. Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei voi tehdä, jos työaika on kiinteä.

– Työnantaja voi itse vaikuttaa siihen, onko se kiinteä vai ei. Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen, Koskinen sanoo.

Toisaalta jos työnantaja on hyvä, asiasta voidaan pystyä sopimaan työntekijää tyydyttävällä tavalla.

SAK on esittänyt, että työsopimuksessa pitäisi aina sopia sitovasti tuntimäärästä ja toteutunutta tuntimäärää olisi tarkasteltava säännöllisin väliajoin.

Lakiesityksessä työntekijän on itse pyydettävä työnantajalta neuvottelua tuntimäärän tarkastamiseksi. Eri asia on päästäänkö neuvottelussa molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.

– Työajan vakiintumisen käsitteen saaminen lakiin olisi ollut käyttökelpoisin tapa ratkaista ongelma. Olisi otettu lakiin työnantajalle velvoite tarkastella työaikaa ja jos se vakiintuu tietyssä ajassa, olisi muutettu se työsuhteen ehdoksi, Koskinen sanoo.

Urpilainen herkistyi joulun alla muistelemaan menneitä: ”Hallituskautemme lämpimimpiä päätösmuistoja…”

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Jutta Urpilainen herkistyi hallituskautensa muistoista.

Kansanedustaja ja entinen valtiovarainministeri (2011-2014) muistelee lämmöllä VM:n blogissaan menneitä aikojaan valtiovarainministerinä. Demokraatti.fi nostaa esille blogista kohdan, joka saa Urpilaisen muistelemaan menneitä.

– Tuloerojen vaikutukset yhteiskunnassa ovat numeroja laajemmat. Keskinäinen solidaarisuus ja tunne yhteisestä yhteiskunnasta edellyttävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ahkeruus pitää palkita, mutta tuloeroja kasvattamalla ei tule horjuttaa haurasta keskinäistä luottamusta.

– Hallituskautemme lämpimimpiä päätösmuistoja liittyy juuri tuloerojen kaventamiseen. Tehtyjen veroratkaisujen ja sosiaaliturvapäätösten yhteisvaikutuksesta tuloerot hieman kaventuivat huolimatta julkisen sektorin leikkauksista. Pidän tätä saavutusta merkittävänä jopa kansainvälisesti tarkastellen.

– Tulkitsen koko ajan vahvistunutta keskustelua johtajien palkoista saman eetoksen synnyttämänä. Ministeriaikanani puututtiin myös palkitsemiseen. Samalta viivalta ponnistaen Suomesta on rakennettu menestystarina, ja sama resepti toimii myös tulevaisuudessa. Solidaarisuutta vastaan hankaavat myös veroparatiisit, joiden vastaisessa toiminnassa olimme kansainvälisessä eturintamassa ja joiden toimintaan on edelleen puututtava.

– Itselleni oli tärkeää, että valtiovarainministeriössä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen nähtiin kannattavana investointina. Esimerkiksi nuorisotakuun toimeenpanoon ryhdyttiin tosissaan, ja ajatusta edistettiin myös Euroopan unionissa ja Maailmanpankissa.

– Yksi harvoista ministeriaikanani teettämistä asiantuntijaselvityksistä liittyi juuri siihen, kuinka ennaltaehkäisevät investoinnit lapsiperheiden ja nuorten palveluihin tulisi nähdä osana julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisua eikä sitä haittaavana kustannuseränä. Tämän ajattelun soisi vahvistuvan yhteiskunnassamme, minkä vuoksi satsausten vaikuttavuuden tutkimustakin olisi syytä lisätä, Urpilainen kirjoittaa.

 

 

RKP:n ex-puheenjohtaja palaa parrasvaloihin – seuraa Jorma Ollilaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan hallitus saa uuden puheenjohtajan Carl Haglundista (38). Hän seuraa tehtävässä hallituksia yli 12 vuotta johtanutta Nokian maailmanmaineeseen aikoinaan nostanutta Jorma Ollilaa (67).

– Katson, että nyt on hyvä hetki siirtää puheenjohtajuus eteenpäin. Etla ja Eva ovat vakiinnuttaneet asemansa ja rahoituspohjansa, Ollila perustelee.

Haglund muistetaan politiikasta. Hän toimi muun muassa RKP:n puheenjohtajana vuosina 2012–2016, puolustusministerinä 2012–2015 ja europarlamentaarikkona 2009–2012.

Kauppatieteiden maisteri Haglund on poliitikkouransa jälkeen toiminut energiayhtiö Sunshine Kaidin varatoimitusjohtajana.

Haglund kertoo ottavansa tehtävän vastaan motivoituneena.

– Etlalla ja Evalla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Laadukkaalla taloudellisella tutkimuksella ja analyysillä luodaan pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää syvällistä ymmärrystä talouden rakenteista ja kehityksestä. Tässä Etla ja Eva ovat keskeisiä toimijoita, Haglund kiittelee.

Etlan ja Evan kannatusyhdistykset päättivät torstaina vahvistaa myös jäsenpohjaansa ja valita samalla kannatusyhdistysten hallituksiin uusia nimiä. Nykyisten TT-säätiön ja Elinkeinoelämän keskusliiton lisäksi myös Finanssiala, Kaupan liitto sekä Teknologiateollisuus liittyvät jäseniksi.

Kannatusyhdistysten hallituksissa jatkavat Timo Ahopelto, Bengt Holmström, Satu Huber, Kari Jordan, Matti Kähkönen, Veli-Matti Mattila, Leena Mörttinen ja Björn Wahlroos. Uutena hallitukseen valittiin Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen.

Suurmoskeija: Vantaa epäilee, Espoo funtsii

Kuva: Lehtikuva
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) korostaa, että kyseessä on hyvin massiivinen hanke.

Pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa suhtaudutaan varauksella suurmoskeijahankkeeseen, ilmenee STT:n tavoittamien kuntapäättäjien haastatteluista.

Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Multala (kok.) huomauttaa, että julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suurmoskeijahanke ei Helsingissä ollut riittävän vakaalla pohjalla.

– En usko, että näillä edellytyksillä hankkeella olisi Vantaallakaan edellytyksiä toteutua.

Samoilla linjoilla on Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman (sd.). Hän korostaa, että kyseessä on hyvin massiivinen hanke.

– Suunnitellun kokoisia moskeijoita ei löydy tällä hetkellä esimerkiksi muista Pohjoismaista. Hankkeen taustalla olevilla tahoilla ei ole ollut osoittaa riittäviä suunnitelmia hankkeen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi huomioon ottaen hankkeen laajuus
Multalan tietojen mukaan Vantaalla ei ole ilmennyt tarvetta uusille moskeijoille. Hän ei lähde arvioimaan, löytyisikö kaupungista edes sopivaa paikkaa suurmoskeijalle.

– Tokihan meillä on paljon kaavoitusta koko ajan käynnissä. Mutta kun kaupunki kasvaa kovaa vauhtia, niin silloin sellaisille tonteille, joille tehdään muuta kuin asuntorakentamista, olisi ensisijaisesti tulossa muuta rakentamista, kuten kouluja ja päiväkoteja.

Rahoitus ja arkkitehtuuri vaikuttavat

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi (vihr.) puolestaan sanoo, että hankkeen mahdollisuudet riippuvat sen yksityiskohdista ja toteutettavuudesta. Niitä ovat esimerkiksi rahoitus ja arkkitehtuuri.

– En ryhtyisi kategorisesti arvioimaan ennen kuin näen ne ja meidän omat asiantuntijat olisivat arvioineet, miltä se näyttää, miten sopii kaupunkikuvaan ja muuta vastaavaa.

– Lähtökohtaisesti Espoo kohtelee kaikkia uskontoja yhdenvertaisesti. Meillähän on esimerkiksi mormonitemppeli Espoossa. Se ei ollut edes mikään keskustelunaihe, kun oli tontti, suunnitelma ja rahoitus järjestyksessä, Kasvi sanoo

Myös Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) sanoo, ettei suurmoskeijan sopivuuteen Espooseen kannata vielä ottaa kantaa. Jos hankkeen valmistelijat antavat asiasta perustellut ehdotuksen, niin kaupunginhallitus käy sen läpi ja linjaa, ryhdytäänkö hanketta valmistelemaan.

– Aika luontevasti meiltä Espoosta varmaan löytyisi sopivia paikkoja, siitä ei ole kiinni. Mutta onko sitten mikä tahto Espoon päättäjillä, Markkula pohtii.

– Maailma muuttuu, globaalisuus on merkittävää ja se pitää ottaa huomioon. Ei Espoossa, eikä Suomessakaan meidän kannata olla liian rajoittuneita, vaan pitää katsoa tämmöisiä ennakkoluulottomasti ja katsotaan siinä sitten, mitä mieltä päättäjät ovat.

Liisa Kujala, STT