– Kenenkään ei pitäisi joutua tinkimään ruuasta tai siirtämään lääkkeiden hankintaa liian korkeiden kustannusten takia, hän huomauttaa.

Neljä kansalaisjärjestöä julkaisi viime viikolla selvityksen pitkäaikaissairauksien kustannuksista. Allergia-, Iho- ja Astmaliiton, Crohn ja Colitis ry:n, Psoriasisliiton ja Reumaliiton teettämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää pitkäaikaissairauksista koituvia kustannuksia ja potilaiden näkemyksiä siitä, miten maksujärjestelmää tulee kehittää. Salonen pitää tutkimuksen viestiä tärkeänä.

Salonen muistuttaa, että suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma.

– Juuri tällaisten syiden takia ihmiset Suomessa maksavat veroja, ja verotuksen kautta vakuuttavat itsensä saamaan apua pahan päivän varalle. Hyvinvointivaltion tehtävä on tukea ihmistä kaikissa elämäntilanteissa. Tällainen tilanne ei ole kestävä, Salonen painottaa.

Hallituksen kehysriihessä päätettiin, että lääkkeiden vuosiomavastuurajan alentamista rahoitetaan viidellä miljoonalla eurolla vuosittain 2019–2022. Salonen pitää päätöstä hyvänä alkuna, mutta ei vielä riittävänä.

– Jos lääkekustannukset kasautuvat esimerkiksi alkuvuodelle tai ihminen sairastuu yllättäen, hän joutuu pahimmillaan kattamaan omavastuunsa lainaamalla jostain rahaa. Taloushuolet eivät kohenna sairaan terveydentilaa – päinvastoin, Salonen huomauttaa.

Hän ehdottaa, että helpotusta tilanteeseen voisi tuoda, jos vuosittainen lääkeomavastuu jaksotettaisiin ja erilaiset maksukatot yhdistettäisiin. Tämä näkemys saa kannatusta tutkimuksesta. Vastanneista 80 prosenttia piti lääkeomavastuun jaksottamista kannatettavana ajatuksena. Salosen mielestä omavastuun voisi jaksottaa esimerkiksi neljään osaan.