Pääkirjoitukset
12.10.2016 21:02 ・ Päivitetty: 13.10.2016 07:15
Jyrki Katainen oli sittenkin oikeassa
Pääministeri Juha Sipilän ajama maakuntahallinnon uudistus on vertaansa vailla oleva kepulainen puhallus. Sen varjolla suomalaisille syötetään häpeilemättömästi valhetta paremmista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kolmen miljardin kustannussäästöistä. Missään maailmassa ei ole onnistuttu samaan aikaan luomaan uutta hallinnon tasoa ja samalla säästämään kustannuksissa. Tätä sote-soppaa keskusta tulee kuntavaalitoreilla syöttämään kansalaisille mukitolkulla.
Huolestuttavinta tässä kehityksessä on se, että sote-uudistuksen valmistelijatkin ovat suurelta osin kadottaneet uskonsa kustannussäästöihin ja parempiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kun Demokraatti on pyytänyt valmistelijoilta kommentteja uudistuksen onnistumisen mahdollisuuksista, kukaan virkamies ei halua omalla naamallaan kertoa tilanteesta. Kohtuullisen kummallista, eikö totta?
On erittäin harmillista, ettei edellinen hallitus kyennyt viemään sote-uudistusta alkua pitemmälle. Ideologisesti liian etäiset hallituskumppanit veivät uudistukselta terän. Silti sote-uudistuksen kaatuminen keskustan syliin on erittäin valitettava juttu. Kun maailman megatrendien mukaan tulevaisuuden menestys ratkaistaan suurissa kaupungeissa, suomalaisten kehitys kulkee täysin päinvastaiseen suuntaan. Valtaa viedään keskuksista maakunnille.
Jyrki Katainen — oikeassa.
Jälkiviisaana voi todeta, että edellisen hallituksen pääministeri Jyrki Katainen oli oikeassa ajaessaan Suomeen sadan kunnan mallia. Vahvoihin peruskuntiin nojaaminen ja kuntien välinen yhteistyö olisi aidosti tuonut synergiaetuja ja luultavasti laskenut sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Lisäksi järjettömästä yhtiöittämisvimmasta olisi säästytty.
Hallituksen ajama maakuntauudistus sisältää valtavasti riskejä. Yksi merkittävä kuntatalouden riski liittyy kuntien omistuksessa oleviin sote-kiinteistöihin. Lakivalmistelussa on kaavailtu 12,5 prosentin leikkausta kunnallisveroon ja vastaavan summan tilittämistä maakunnille. Siitä huolimatta sote-kiinteistöt jäävät kuntien omistukseen, joita maakunnat vuokraavat ensimmäisen kolmen vuoden ajan. Tämän määräajan jälkeen maakunnat päättävät siitä, mitkä kiinteistöt maa-alueineen se haluaa itselleen.
Lisää aiheesta
Lopputuloksen voi jo nähdä ennakkoon: kuntien käsiin jää satojen miljoonien arvosta heikkokuntoisia sote-kiinteistöjä, joiden uusiokäyttö jää olemattomaksi.
Pieni yksityiskohta on myös se, että kuntien lainanhoitomenojen arvellaan kasvavan kuudesta prosentista yhteentoista kunnallisveron pienentyessä. Kunnat siis maksavat omasta pussistaan yli kymmenen prosenttia sote-kiinteistöjen menoja vaikka eivät edes vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista!
Suuri kysymys kuuluukin, milloin kansalaiset menettävät uskonsa Sipilän hallituksen kykyyn johtaa yhteiskunnan muutosta kohti hyvinvoivaa ja taloudellisesti menestyvää Suomea.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.