Jäsenkyselyyn vastanneista 42 %:n mielestä vientiteollisuuden työehtosopimukset eivät voi toimia julkisen sektorin palkankorotusten ylärajoina, 20 %:n mielestä voivat.

– Viime aikoina sukupuolten palkkaerot ovat vain lisääntyneet, sillä esimerkiksi hallituksen vaatima julkisen sektorin lomarahaleikkaus kohdistuu juuri naisvaltaisille aloille, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa.

– Tehokkaimmiksi välineiksi supistaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa ovat osoittautuneet palkkausjärjestelmät, työ- ja virkaehtosopimusratkaisut, tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten tekeminen työpaikoilla sekä naisten teteneminen työuralla.

– Palkkatasa-arvon korjaamiseksi naisvaltaisille matalapalkka-aloille tulisi saada muita korkeammat korotukset.

Esimerkkinä Pihlajamäki huomauttaa, että jos naiset saisivat vuosittain yhden prosentin verran suuremman korotuksen kuin miehet, olisi nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaero kurottu umpeen parissakymmenessä vuodessa.

Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista vain 14 % antaisi työnantajalle mahdollisuuden poiketa yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäistasosta, 72 % ei antaisi ja 14 % ei osannut sanoa.

– Jytyn jäsenistö osoitti voimakkaan tukensa lailla säädetylle työehtosopimusten yleissitovuudelle, joka nimenomaan edistää suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoista kehitystä, Pihlajamäki sanoo Jytyn tiedotteessa.

Työehtosopimuksen minimitasosta poikkeaisi 36 % jäsenistä, mikäli vaihtoehtona on irtisanominen. Paikallisesti ei kuitenkaan haluta sopia työehtosopimuksen määrittämän palkan alittamisesta.

Jäsenistön mielestä tulevissa sopimusneuvotteluissa työehtosopimukseen tulisi saada uusia määräyksiä erityisesti etätyöstä (35 %). Monet kannattivat myös määräyksiä matka-ajan lukemisesta työajaksi tai vaihtoehtoisesti matka-ajasta saatavaa korvausta (26 %). Esille tuli myös tarve koulutuksen lukemisesta työajaksi (21 %).

Jäsenkyselyssä kysyttiin myös paikallisista säästösopimuksista, joita on tehty 35 %:lla kyselyyn vastanneiden työpaikoista. Yleisimmät paikalliset säästösopimukset ovat koskeneet vapaaehtoisia palkattomia vapaita (56 %) ja lomarahojen vaihtoa vapaaksi (29 %).

Paikallisilla säästösopimuksilla ei tarkoiteta kiky-sopimusta, jossa leikataan julkisella sektorilla työskentelevien lomarahoista 30 % määräaikaisesti kolmen vuoden ajan.

Jytyn jäsenistä suurin osa, noin 80 %, kuuluu kunta-alan sopimusten piiriin, jonka suurin sopimus on kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES.

Jytyn jäsenistä noin 17 % työskentelee yksityisellä alalla, jonka tärkeimmät sopimukset ovat kuntien ja kuntayhtymien yhtiöissä noudatettava Avaintes sekä sosiaalipalvelualan ja neuvonta-alan sopimukset. Kirkon alan sopimuksen piiriin kuuluu 2,6 % Jytyn jäsenistä.

Jytyn maaliskuussa toteutettuun jäsenkyselyyn vastasi reilut 8000 jäsentä. Kyselyllä kartoitettiin jäsenistön mielipiteitä tuleviin liittokohtaisiin sopimusneuvotteluihin.