Turva – Hymy

Kaakkois-Suomen nuoret lennähtivät Brysseliin – ”Katsetta avartava kokemus”

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri saivat illallisseuraksi joukon yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria.

Muutama viikko sitten joukko nuoria lennähti Kaakkois-Suomesta opintomatkalle Brysseliin. Reissu eurooppalaisen päätöksenteon ytimeen oli nyt toista kertaa järjestetyn nuorten yhteiskuntakoulun loppuhuipentuma.

Ennen matkaa koulutuskokonaisuudessa oltiin lähes vuoden ajan tutustuttu vaikuttamiseen eri näkökulmista. Oli käyty läpi muun muassa yhteiskunnan arvoja, järjestöjohtamista, viestintää ja esiintymistaitoja. Brysseliin lähdettiin hakemaan ymmärrystä EU-tason päätöksentekoon.

– Nuoria saadaan kyllä politiikkaan mukaan. Oleellinen kysymys on se, mitä meillä on heille tarjota. Itse olen nähnyt tämän koulutuskokonaisuuden yhtenä tärkeänä keinona saada nuoria mukaan ja innostumaan, kertoo Kaakkois-Suomen sosialidemokraattien toiminnanjohtaja, yhteiskuntakoulun ”rehtori” Sanna Koskenranta.

Yhteiskuntakouluun osallistuttiin jokaisesta Kaakkois-Suomen maakunnasta. Joukossa oli niin lukiolaisia, työelämään jo astuneita kuin yliopisto-opiskelijoitakin. Alle kolmekymppisistä koostuvan porukan nuorin täytti koulutuksen aikana 18 vuotta.

– Koulutusjakso ja matka Brysseliin oli katsetta avartava kokemus. Käteen jäi paljon uusia asioita, mutta myös uusia kavereita, lappeenrantalainen Johanna Jäppinen summaa.

Noora Lehto, Johanna Jäppinen, Jemina Viskari ja Camilla Relander reissasivat yhteiskuntakoulun matkassa Brysseliin. (Jutun kuvat Sanna Koskenranta)

Vaikuttaminen ja päättäjät tutuiksi

Reissulla päästiin tutustumaan parlamenttiin, Naton päämajaan, Helsinki EU officeen ja EK:n Brysselin toimistoon. Vierailukohteissa avautuivat niin eurooppalainen lobbauskulttuuri kuin asiat, joihin pyritään vaikuttamaan.

Kukaan matkalle osallistuneista ei aikanaan päässyt äänestämään Suomen liittymisestä Euroopan unioniin, harva oli tuolloin vielä syntynytkään. Nuoret ovat luonnollisesti eurooppalaisia. Kokemus kuitenkin konkretisoi vaikuttamista ja verkostoitumisen merkitystä.

– Kyllähän täällä käsitellään niin isoja asioita, että ei ihan yhdellä reissulla kaikki avaudu, vaikka mielenkiintoista onkin, pohtii imatralainen Marko Tiihonen.

Yhteiskuntakoulu kokonaisuutena tarjosi nuorille paitsi eri näkökulmia vaikuttamiseen myös mahdollisuuden tutustua päättäjiin. Ensimmäisellä opintojaksolla kuultiin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinnettä, toisella jaksolla saatiin tietoa kuntavaikuttamisesta ja Brysselissä päästiin kilistelemään EU:lle demarimeppien Liisa Jaakonsaaren ja Miapetra Kumpula-Natrin kanssa.

– On ollut mahtavaa tavata tunnettuja poliitikkoja kasvotusten ja kuulla heidän näkemyksiään. Vaikuttaminen ei tunnu niin kaukaiselta, kun päättäjiin pääsee tutustumaan, mikkeliläinen Anni Siiskonen sanoo.

EU-parlamentissa vierailulla Marko Tiihonen, Eerika Soinlahti ja Anni Siiskonen.

Kansainvälisyys kiinnostaa

Nuoret pääsivät matkallansa tutustumaan myös meppien avustajiin, joilta he kuulivat harjoittelu- ja työmahdollisuuksista ulkomailla. 20-vuotiasta kouvolalaista Eerika Soinlahtea ne ja harjoittelijoiden työn sisältö kiinnostivat.

– Kansainvälinen ura on aina kiehtonut itseäni ja opintomatkasta jäi käteen paljon tietoa työ- ja harjoittelumahdollisuuksista, hän summaa.

Myös kotkalaista 18-vuotiasta Aleksi Rantasta ulkomaille lähtö kutkuttaa, mutta samalla huolettaa oma kielitaito.

– Kansainvälinen politiikka kiinnostaisi, mutta vieraat kielet eivät tunnu jäävän päähän, Rantanen kertoo.

Koskenrannan mukaan nuoret saivat kotiinviemisiksi ymmärryksen siitä, ettei maailmalla pärjää verkostoitumalla vain suomalaisten kesken. Samalla heitä kuitenkin kannustettiin uskomaan omiin kykyihinsä – että siitä vain kielitaitoa kartuttamaan!

Koskenrannan mielestä SDP:n tulisi aktiivisemmin näyttää nuorille polkuja, joita pitkin he voivat astella vaikuttamaan kotimaassa ja sen ulkopuolella.

– Kansainvälisyys on yksi nuoria kiinnostava asia ja siihen pitäisi panostaa, hän sanoo.

Repullinen kokemuksia

Sanna Koskenranta kuvailee yhteiskuntakoulun poppoota mahtavaksi. Vaikka useimmille reissu Brysseliin oli ensimmäinen, kulki nuorten joukko Koskenrannan mukaan kaupungin kaduilla kuin kotonaan.

Äkkinäinen voisi kuvitella, että tällaisessa reissussa nuoret viettäisivät asiapitoisten päivien jälkeisen vapaa-ajan tutustumalla paikalliseen yöelämään. Väärin kuvittelisi.

– Nuoret kävivät museoissa, ihastelivat kaupungin vilkkautta ja hienoja rakennuksia, Koskenranta kertoo.

Brysselin lämmin syksy vaihtui kotimaan viileään pakkassäähän, mutta yksi asia lämmittää yhteiskuntakoulun reksin mieltä:

– Koulutukseen osallistuneilla on repussaan nyt uusia kokemuksia ja runsaasti eväitä tuleviin koitoksiin.

Yhteiskuntakoulun juniori Aleksi Rantanen, Anniina Tella ja Inka Laurovuori saivat Brysselistä paljon tietoa kotiinviemisiksi.

Nuoret pääsivät tutustumaan eurooppalaisen päätöksenteon ytimeen.

Yhteiskuntakoululaiset Brysselin syksyssä.

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Josefina Nissilä kasvoi palokuntanuoresta päättäjäksi – ”Sammutammeko tulevaisuudessa enemmän tulipaloja, kun ennaltaehkäisy on unohtunut?”

Viime kevään kuntavaaleissa Rautjärvellä sosialidemokraatit nousivat vaalipiirin parhaaseen tulokseen 42,8 prosentin kannatuksella. Yksi valtuutetuksi valituista on Lappeenrannasta kotoisin oleva, nykyinen simpeleläinen Josefina Nissilä. Kun nyt ensi kertaa ehdolla ollutta Nissilää pyydettiin SDP:n ehdokkaaksi, teki hän ennen suostumistaan selvitystyötä eri puolueiden arvoista ja tavoitteista.

–  Koen SDP:n olevan puolue, jonka toiminta vastaa omaa arvomaailmaani. Minulle on tärkeää, että puolue pitää heikompiosaisten puolia sekä kohtelee ihmisiä tasapuolisesti heidän taustoistaan riippumatta, Nissilä kertoo.

Nissilän mielestä olisi tärkeää muistaa, keitä varten kuntapolitiikkaa tehdään. Hän pitää tärkeänä, että ihmiset voivat luottaa kunnan huolehtivan tehtävistään – olipa kyse sitten pienemmistä asioista, kuten teiden aurauksesta ja toimivista katuvaloista tai suurista kokonaisuuksista, kuten laadukkaista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Nissilän mukaan Rautjärvellä keskeinen haaste on, että kuntalaiset uhkaavat unohtua säästöjen takia. Hän sanoo ymmärtävänsä säästöjen merkityksen, mutta hän myös pohtii, millaisia seurauksia säästöillä on.

– Mikäli emme panosta kuntalaisten hyvinvointiin, haluaako kukaan enää asua kunnassa? Sammutammeko tulevaisuudessa enemmän tulipaloja, kun ennaltaehkäisy on unohtunut? Näitä tulee pohtia tarkoin tulevan vuoden aikana, Nissilä linjaa.


Palokunnasta työ ja harrastus

27-vuotias Nissilä on koulutukseltaan ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja, ja hän on työskennellyt useita vuosia ensihoitoyksikössä ennen nykyistä tehtäväänsä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella turvallisuuskouluttajana ja sivutoimisena ryhmänjohtajana. Nissilä on myös suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen, jossa hän suuntautui lääkintäaliupseerin tehtäviin. Tällä hetkellä haaveissa on jäädä opintovapaalle ja saada suoritettua loppuun kaksi ammattikorkeakoulututkintoa (Insinööri AMK Palopäällystön koulutusohjelma sekä Ensihoitaja AMK) vuoden 2018 aikana.

–  Ensihoitajan, palopäällystön ja lääkintäkersantin koulutus ovat antaneet hyvän pohjan työuralleni, mutta myös antaneet näkemystä siitä, miten mahtava koulutusjärjestelmä meillä Suomessa on ja miten monipuolisia mahdollisuuksia se tarjoaa, Nissilä hehkuttaa.

Palokuntatoiminta tuli Nissilän elämään jo 11-vuotiaana, kun hän aloitti uransa palokuntanuorena. Palokuntaharrastus kulki Nissilän mukana läpi peruskoulun, ja jo yläkoulussa ammatinvalinta kirkastui – hänestä tulisi palomestari. Vaikka rakkaasta harrastuksesta on tullut leipätyö, on palokuntatoiminta edelleen myös Nissilän tärkein harrastus.

–  Olen ylpeästi mukana Simpeleen VPK:n toiminnassa, jossa etenkin palokuntanuorten toimintaa on mukava seurata ja kehittää. Minulle on tärkeää päästä kehittämään myös omaa osaamistani ja tietämystäni sekä toimia luotettavasti ja rehellisesti yhteisen hyödyn eteen niin ammatillisesti, harrastuksieni parissa kuin luottamustoimessani, Nissilä kertoo.

 

Kovakuorinen, sisältä herkkä päättäjä

Nissilä toivoo kuntapäättäjänä toimivansa rohkeasti ja päättäväisesti heikommassa asemassa olevien asioita ajaen. Vaikka työminä on opettanut siihen, että tunteet näytetään vasta kun haalarit laitetaan naulaan, on Nissilälle tärkeää näyttää politiikassa myös herkempi ja empaattinen puolensa.

Asiat eivät koskaan muutu, jos kukaan ei uskalla lähteä niitä muuttamaan

–  Tahdon kohdella kaikkia ihmisiä tasapuolisesti, ja haluan olla mukana varmistamassa, että myös kunta kohtelee kaikkia asukkaitaan tasapuolisesti. Uutena valtuutettuna ja nuoremman ikäpolven edustajana katson asioita varmasti hieman eri kantilta kuin vanhat konkarit, ja tämä varmasti vaikuttaa rooliini kuntapoliitikkona, Nissilä pohtii.

Tärkeintä Nissilälle on toimia ihan tavallisen kuntalaisen puolesta tavallisissa asioissa, pienessä kunnassa perusasioiden tulee olla kunnossa – ei tarvita suuria juhlallisuuksia tai hankkeita. Nissilän mukaan kuntapolitiikkaan kaivataan kuitenkin myös uusia näkökulmia ja rohkeutta, jotta totuttujakin malleja voidaan kyseenalaistaa ja tarkastella kriittisesti.

– Asiat eivät koskaan muutu, jos kukaan ei uskalla lähteä niitä muuttamaan, Nissilä toteaa.

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Kimmo Ruokoniemi – ”Päätöksiä järjellä ja sydämellä”

50-vuotias Kimmo Ruokoniemi tuli valituksi ensiyrittämällä kansainvälisenä yliopisto- ja matkailukaupunkina tunnetun Lappeenrannan valtuustoon. Yli 20 vuotta UPM-Kymmenen Kaukaan tehtaalla työskennellyt Ruokoniemi pääsee vaikuttamaan kaupungin suurimmassa, sosialidemokraattien valtuustoryhmässä. Hyvällä vaalimenestyksellä aukeni myös varapuheenjohtajan tehtävä Lappeenrannan toimitilat oy:n hallituksessa.

– Lähdin kuntapolitiikkaan mukaan saadakseni uudenlaista näkökulmaa asioihin ja niiden hoitamiseen. Lisäksi tunsin kehittyneeni ihmisenä kykeneväksi hoitamaan laajasti yhteisiä asioita ja kantamaan vastuuta tehdyistä päätöksistä, Ruokoniemi kertoo.

Uutena valtuutettuna Ruokoniemelle on tärkeää yhdessä tekeminen ja toisten auttaminen, etenkin niiden, jotka eivät itse pysty itseään auttamaan. Auttamisen haluaan hän toteuttaa myös kansainvälisten avustus- ja palvelujärjestöjen kautta.

– Olen hyväuskoinen hupsu, joka haluaa uskoa toisista ihmisistä pelkästään hyvää. Tästä en taida parantua, vaikka joskus usko hyvään onkin ollut koetuksella. Kuten niin useat muutkin suomalaiset, puran stressiä ja järjestelen ajatuksiani liikkumalla luonnossa. Eletty elämä on tehnyt minusta totisen. Nykyään nauran lähinnä itselleni tai hyvälle tilannekomiikalle.

Sosialidemokraattisen kodin kasvatti

Ruokoniemi pysytteli tietoisesti pitkään erossa puoluepolitiikasta. Kun valinnan hetki sitten koitti, oli valinta helppo.

– Olen sosialidemokraattisen kodin kasvatti ja työpaikalla vallitsee sama aate, siksi valintani on SDP.

Yhdistystoiminta on laajemminkin lähellä Ruokoniemen sydäntä. Hän on ollut mukana yhdistystoiminnassa lähes koko aikuisiän. Ammattiyhdistystoiminta, vapaaehtoistyö ja asukas- ja kotiseututoiminta ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi, mutta harrastusten kirjoon mahtuu myös elektroniikan rakentelu, radioamatööritoiminta, metsästys sekä amerikkalaisten autojen rassaus.

– Suunnittelun lisäksi minulle on aina ollut merkityksellistä päästä omin käsin toteuttamaan tehtyjä suunnitelmia.


Matkailukaupungin päättäjänä

Lappeenrannan vahvuudeksi uusi valtuutettu mainitsee kaupungin sijainnin Saimaan rannalla.

– Pidämme puhdasta vesistöämme itsestäänselvyytenä, emmekä muista aina tuoda tätä esille vieraillemmekaan. Turha vaatimattomuus pitäisi unohtaa ja paikkakunnan upeita puitteita tuoda vahvemmin esille, Ruokoniemi toteaa.

Kuntapolitiikka ja sen keskeiset haasteet omassa kaupungissa alkavat vasta vähitellen paljastua uudelle päättäjälle.

– Juuri nyt tuntuu koulujen sisäilmaongelmien laajuus ja niiden tuomien uusien tilatarpeiden ratkaisut kaikkein haastavimmilta tehtäviltä. Samaan aikaan on tuotu päätettäväksi uuden monitoimijäähallin rakentaminen. Kyseessä on siis melkoiset investointitarpeet lyhyellä aikavälillä.

Päätöksenteossa Ruokoniemi luottaa valitsemaansa vaalisloganiin: ”Päätöksiä järjellä ja sydämellä”. Puolen vuoden kokemus on tuonut kuitenkin myös kehittämisen näkökulmia.

– Ymmärrän täysin, että demokratian toteutumisen kannalta on tärkeää kuulla kaikkien päätökseen vaikuttavien tahojen ja päättäjien näkemykset. Kuitenkin asiassa pysymisen vaikeus ja puheenvuorojen tarpeeton pitkittäminen tulee esille varsin usein. Tässä kohdassa toivoisin jämäkkyyttä puheenjohtajatyöskentelyyn.

Joulun aikaan Ruokoniemi valmistautuu perheensä kanssa. Hanna vaimo, Pico koira sekä pojat Oskari (19 v) ja Niilo (15 v) saavat isän täyden huomion, kun kokousrumba hetkeksi helpottaa.

Keskustelua aiheesta

Sari Melkko sai jatkoa Demarinaisten johdossa – ”Eriarvoistumisen kierre on katkaistava”

Marraskuun lopulla kokoontunut Demarinaisten liittokokous valitsi kouvolalaisen Sari Melkon jatkamaan naisliiton varapuheenjohtajana. Melkko johtaa myös Kaakkois-Suomen Demarinaisia tulevan vuoden.

Demarinaisten liittokokouksen julkilausumassa otettiin vahvasti kantaa hallituksen eriarvoistavaan politiikkaan sekä naisten oikeuksien vahvistamiseen.

– Me demarinaiset vaadimme, että eriarvoistumisen kierre on katkaistava. Maamme hallitus on toimillaan aiheuttanut tuloerojen kasvua ja köyhyyden lisääntymistä, mikä aiheuttaa suurta epätasa-arvoa. Tulonjaon on oltava oikeudenmukaista ja sukupuoleen liittyvät palkkaerot pitää saada poistettua. Toimenpiteitä tarvitaan myös eläkeläisköyhyyden poistamiseksi sekä yhden hengen talouksien toimeentulon takaamiseksi, Melkko toteaa.

Sukupuolten tasa-arvoa edistävää politiikkaa tarvitaan niin globaalisti, valtakunnallisesti kuin paikallisessakin toiminnassa. Melkon tavoitteena vahvistaa naistoiminnan näkyvyyttä ja aktiivisuutta koko Kaakkois-Suomen alueella.

– Omalla alueellamme on tavoitteena entistä sinnikkäämmin edistää sukupuolisen ja muun tasa-arvon kehittymistä. Olemassa oleviin epäkohtiin on puututtava. Yhteistyötä niin puoluepiirin kuin sisarjärjestöjenkin kanssa kehitetään edelleen.

Omat tavoitteet naisliiton johdossa ja naispiirin puheenjohtajana Melkko linjaa napakasti:

– Haluan edistää kaikella toiminnallani tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Koen vahvasti, että omien etujensa ajamisen suhteen heikoimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten puolesta pitää muiden, siihen kykenevien taistella. Tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseksi on edelleen Suomessakin paljon työtä tehtävänä.

Keskustelua aiheesta

Mikkelikin tyrmää Sipilän valinnanvapausesityksen 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Satu Taavitsainen.

Mikkelin kaupunginhallitus on tänään päättänyt lausunnosta maan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä.

Kaupunginhallitus suhtautuu kriittisesti valinnanvapauslakiin ja sen mahdollisuuksiin kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja, pienentää kustannusten kasvua sekä turvata riittävät keskussairaalatasoiset päivystyspalvelut Etelä-Savon maakunnassa. Valinnanvapauslaki johtaa toteutuessaan haastavimmassa asemassa olevien ihmisten aseman heikkenemiseen.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) mukaan SDP:n kannanotot Mikkelin kaupungin lausuntoon valinnanvapauslaista huomioitiin. Kaupunginhallitus oli yksimielinen siitä, ettei kaavailtu markkinamalli vähennä väestön hyvinvointi- ja terveyseroja. Erityisesti paljon palveluita tarvitsevien asema heikkenisi, sanoo Taavitsainen.

-Ei ole oikein, että maan hallitus on valmis ajamaan esitystä, joka lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa terveysmenoja. Sote-uudistuksen punaisen langan pitää olla nykyisten palveluiden parantaminen erityisesti vanhusten, vammaisten, lasten ja työttömien ihmisten osalta. He eivät ole työterveyshuollon piirissä ja heitä varten sote-uudistusta tehdään.

SDP:n valtuustoryhmän varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen jäsenen Soile Kuitusen mukaan kaupunginhallituksella on valinnanvapauslain suhteen erityinen huoli Mikkelin keskussairaalan laajan päivystyksen säilymisestä maakunnassa.

-Mikäli erikoissairaanhoidon palvelut avataan kilpailulle ja niihin myönnetään asiakasseteleitä, uhkaa julkisesti järjestettyä erikoissairaanhoitoa rapautuminen. Mitä järkeä on tuhota suomalaisen soten parhain osa, erikoissairaanhoito? Kuitunen kysyy.

SDP haluaa toteuttaa vastuullista politiikkaa, koska lopulta kaikista haavoittuvimmista väestöryhmistä ja esimerkiksi suuronnettomuuksien sattuessa vastuu on julkisella sektorilla. Tästä syystä laaja päivystys tarvitaan Etelä-Savon maakunnassa.

Mikkeliläisten asukkaiden aivan aiheellinen huoli kohdistuu siihen, että palveluista ei tulekaan sote-uudistuksen myötä paremmin saavutettavia ja sujuvampia, vaan yhä monimutkaisempia.

-Tärkeä sote-uudistuksen onnistumisen mittari on se, toimivatko jatkossa ihmisten tarvitsemat palvelut matalalla kynnyksellä, yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti sekä maksuttomasti, päättävät Taavitsainen ja Kuitunen.

Keskustelua aiheesta

Lappeenrannan Hankkijalta Teollisuusliiton johtoon – ”Kaikki mitä teemme ei voi olla vaikuttamatta koko yhteiskuntaan tai työmarkkinoihin”

Metalliliiton ylimääräinen liittokokous Tampere-talossa valitsi uuden Teollisuusliiton johdon keskiviikkona. Puheenjohtajaksi valittiin odotetusti Riku Aalto. Liiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari.

Uudessa teollisuusliitossa Nilosaari vastaa järjestötoiminnasta, järjestämisestä sekä aluetoiminnasta. Vastuualueen keskeiset tehtävät nousivat puheenaiheeksi myös liittokokousedustajien puheenvuoroissa.

– Aluetoiminta ja ammattiosastojen tekeminen on saatava tukemaan liiton strategiaa joka tähtää vahvaan edunvalvontaan, järjestämiseen ja järjestäytymiseen työpaikoilla. Liiton tuki ja apu on välttämätöntä, mutta on muistettava vanha sanonta mikä pitää edelleen paikkansa, ”kannettu vesi ei kaivossa pysy.”

Tällä sanonnalla Nilosaari viittaa yhdessä tekemisen tärkeyteen. Liitto on jäseniä varten ja toimintaan tarvitaan kaikkia. Vain palkollisten voimin ei joukkovoima synny.

Työmarkkinoiden murros, teollisuuden supistuminen sekä rakennemuutos tuovat haasteensa myös suurelle Teollisuusliitolle. Jäsenet odottavat uudelta liitolta vaikuttavampaa edunvalvontaa, mutta tehtävä ei ole vallitsevassa tilanteessa helppo.

– Yhdistyneen Teollisuusliiton vaikuttavuus työmarkkinoilla tulee olemaan kova, vaikka siihen ei välttämättä olisi aina haluakaan. Vientiteollisuus ja sitä myöten Teollisuusliitto on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että kaikki mitä teemme ja suunta mihin menemme ei voi olla vaikuttamatta koko yhteiskuntaan tai työmarkkinoihin, Nilosaari toteaa.

Vankka kokemus ay-vaikuttamisesta

Nilosaari ponnistaa suuren teollisuusliiton johtoon pitkä ay-ura takanaan. Ensimmäinen työ 80-luvun alussa Lappeenrannan Hankkijalla sai nuoren vastavalmistuneen liittymään silloiseen Metalliliittoon.

Saman vuosikymmenen lopussa alkoi varsinainen ay-ura työpaikan vaihduttua Kaukaan vaneritehtaalle. Kymmenen vuoden luottamustehtävät tehtaalla niin osaston luottamusmiehenä kuin pääluottamusmiehenä antoivat vahvan pohjan vaikuttamiseen ammattiyhdistysliikkeessä. Näihin vuosiin mahtui myös kausi Lappeenrannan kaupunginvaltuutettuna.

Keskustelua aiheesta