Käänne parempaan – USU: Yt-neuvottelujen piirissä harvinaisen vähän ihmisiä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SAK:n tuoreen puolivuotistilaston perusteella yt-neuvotteluiden alaisia henkilöitä oli Suomessa tammi–kesäkuussa 2017 reilusti alle 20 000.

Edellisen kerran yhtä vähän yt-neuvotteluiden piirissä olevia on ollut vuonna 2008. Henkilöstön vähennystarve viimeisen puolivuotiskauden aikana on ollut yt-neuvotteluissa alle 4 000 henkilöä. Määrä on alhaisin peräti 12 vuoteen.

Meneillään olevissa yt-neuvotteluissa on myös irtisanottu ihmisiä vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2006: hiukan yli 2 000 henkilöä tammi–kesäkuussa 2017.

Sekä SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm että Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ovat sitä mieltä, että luvut kertovat selvästi Suomen talouden käänteestä parempaan.

– Tilastot kertovat, että tilanne yrityksissä on selkeästi parantunut, eikä henkilöstön vähentämistarpeita aiempien heikkojen vuosien tapaan ole, Pentikäinen toteaa.

Telialta lähdössä enintään 65 työpaikkaa Suomesta

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Telia Finlandin uudelleenjärjestelyihin liittyvät yt-neuvottelut ovat päättyneet, ja yhtiö aikoo niiden tuloksena vähentää enintään 65 työpaikkaa.

Telian mukaan lopulliset vähennykset voivat jäädä pienemmiksi, koska tarjolle tulee myös uusia tehtäviä.

Telian toimistotehtävät lakkaavat Hämeenlinnassa ja Kuopiossa. Telian myyntipisteet jatkavat toimintaansa, samoin tytäryhtiö Data-Info Kuopiossa.

Suurimmalle osalle työntekijöistä tarjotaan töitä muilla paikkakunnilla.

Parempaa asiakaspalvelua tavoitellaan uudelleenjärjestelyillä ja kustannussäästöjä päällekkäisyyksiä karsimalla.

Neuvottelujen alkaessa Telia arvioi vähentävänsä enintään 110 tehtävää. Telialla oli viime vuoden lopussa Suomessa 3 300 henkilöä palkkalistoillaan.

Juttua päivitetty klo 15.54 ja lisätty kuva.

AVAINSANAT

STT sai Googlelta rahaa uutisrobotiikan kehittämiseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Tältäkö näyttää uutisrobotti?

Suomen Tietotoimisto on saanut Googlelta innovaatiorahoitusta uutisrobotiikan kehittämiseen. U-Botiksi kutsuttava robotti tuottaa uutistekstiä automaattisesti sille annettuun dataan ja aiempiin uutisteksteihin perustuen.
Helsingin Sanomat sai tukea hankkeeseen, jossa kehitetään koneoppimiseen perustuvaa journalistisen sisällön suosittelua. Lisäksi Google myönsi kahdelle muulle suomalaismedialle kehitysrahoitusta.

STT saa Googlelta tukea 220 000 euroa. Helsingin Sanomien osuus miljoonan euron kokonaispotista on 490 000 euroa.

– Uutisrobotiikan tavoitteena on siirtää manuaalista työtä ihmiseltä koneelle. Tässä projektissa siirrämme uutisten kirjoittamisen lisäksi robotin käyttämien tekstipohjien luomisen koneelle, kertoo STT:n uutiskehittäjä Maija Lappalainen.

Lappalaisen mukaan nykyiset uutisrobotit perustuvat käsin kirjoitettuihin tekstipohjiin, jotka ovat työläitä tuottaa ja samalla myös toistuvia. Modernin tekoälyn avulla STT toivoo kehittävänsä monipuolisempaa uutistekstiä entistä tehokkaammin.

STT:n kumppaneina projektissa ovat Turun yliopiston TurkuNLP-kieliteknologiaryhmä sekä teknologiayritys Namia, joka on erikoistunut tekoälyyn perustuviin palveluihin. Projekti on kaksivuotinen.

HS haluaa tuntea yksittäisten käyttäjien tavat

Helsingin Sanomat kertoo, että sisältöjä suosittelevan järjestelmän tarkoituksena on oppia tuntemaan yksittäisten käyttäjien käyttötavat ja osata tarjota käyttäjälle juuri häntä kiinnostavaa sisältöä oikeaan aikaan ja oikeassa asiayhteydessä.

– Lukijoillemme on tärkeää, että he saavat perehtyä eri aihepiireihin monipuolisesti ja syvällisesti. Lukijoita kiinnostavan sisällön lisäksi on oleellista tarjota lukijoille vaihtoehtoista lukemista myös heidän oman uutiskuplansa ulkopuolelta, sanoo HS:n toimituspäällikkö Esa Mäkinen.

Google Digital News Initiative jakaa eurooppalaisille medioille kaikkiaan 20 miljoonaa euroa rahoitusta erilaisiin kehityshankkeisiin.

 

He ovat velkaisin ikäluokka – ”Kehitys on selvästi eriytynyt”

POP Pankki on tutkinut juuri julkaistussa kansalaissuhdanne-ennusteessaan kotitalouksien velkaantumista. Tutkimuksen mukaan kotitalouksien velkaantuminen kasvaa edelleen, vaikka nuoret ottavat asuntolainoja aiempaa varovaisemmin.

Kotitaloudet ovat velkaantuneet lisää koko 1990-luvun laman jälkeisen ajan. Viime vuosina kotitalouksien lainojen määrä on ollut yli 120 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, kun se ennen lamaa oli vain vähän yli 60 prosenttia. Asuntolainan rinnalle ovat tulleet lisäksi kulutusluotot ja muut vakuudettomat lainat, joiden määrä kasvaa.

— Velkaantumiskehitys on selvästi eriytynyt eri ikäluokissa. 35-44-vuotiaat ovat nyt velkaisin ikäluokka, kun aiemmin velkaa oli eniten 25-34-vuotiailla. Nuorten ikäluokkien velkaantuneisuus on kääntynyt laskuun, ja asuntolainan ottoa harkitaan vasta lähempänä neljääkymmentä.

– Yksi syy on se, että perheen perustamisen ikä on noussut. Finanssikriisin jälkeinen hidas talouskasvu ja epävarmuus omasta työllistymisestä ovat saaneet nuoret aikuiset varovaisiksi myös asuntomarkkinoilla. Merkittävä syy on myös se, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nuorilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa asuntoa, koska he kilpailevat samoista pienistä asunnoista asuntosijoittajien kanssa, arvioi POP Pankin johtaja Timo Hulkko tiedotteessa.

Omistusasunnon hankinta on ollut keskeinen kanava kotitalouksien vaurastumiselle. POP Pankin ennusteessa pidetäänkin huolestuttavana, että nyt aiempaa suuremmalta osalta nuoria vaurastuminen näyttäisi jääneen väliin, vaikka asuntolainojen korot ovat matalat.

POP Pankin tuore kansalaissuhdanne-ennuste kertoo myös, että Suomen talouden kasvu on vihdoinkin kunnolla vauhdissa. Ripeästä talouskasvusta huolimatta työllisyys on Suomessa kohentunut hitaasti. Kuluttajien odotukset ovat valoisia, vaikka palkkojen nousu on ollut vaatimatonta. POP Pankin mukaan nyt tehtävät palkkaratkaisut ovat riittäviä kotitalouksien ostovoiman vahvistamisessa, mutta ne eivät kuitenkaan vaaranna viennin kasvua.

– Talouskasvun jatkuessa työllisyystilanne paranee ja työttömyyden lasku vauhdittuu. Näiden myötä työttömyysaste laskisi ensi vuonna nykyisen 8,6 prosentin sijaan 8,0 prosenttiin, Hulkko sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nappaavatko suomalaiset kahden miljardin markkinat? – Kohta espanjalainen kurkku kasvaa suomalaisella sammalvillalla

Kuva: biolan

Biolan Groupiin kuuluvan Novarbon uusi sammalvillan tuotantolaitos on nyt harjakorkeudessa. Euroopassa kasvihuoneviljelyssä käytettävälle sammalvillaiselle kasvualustalevylle on arviolta yli 2 miljardin euron markkinat. Novarbo hyödyntää VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luken) patentoimaa tuotantoteknologiaa. Mosswool®-nimellä kulkeva, rahkasammaleesta tehty kasvualustalevy syrjäyttää Euroopassa yleisesti käytetyn fossiilisen ja epäekologisen kivivillan. Luken testeissä Mosswool®-alustalla kasvatetulla kurkkusadolla on parempi kasvutulos kuin kivivillalla.

Biolan Groupin Novarbo sai EU:n pk-yrityksille suunnatusta Horisontti 2020 -ohjelmasta 2,44 miljoonaa euroa sammalvillan kasvualustatuotannon kehittämiseen. Osa rahoituksesta käytetään uuden tuotantolaitteiston rakentamiseen. Suomessa kasvihuoneviljelyssä käytetään enimmäkseen turvepohjaisia kasvualustoja. Sen sijaan Keski-Euroopassa kivivillaiset kasvualustat ovat yleisesti käytössä.

– Kivivillalevy on kasvualustana epäekologisuutensa takia ongelmallinen tuote. Vuosittain vaihdettavia kivivilla-alustoja ei EU-määräysten mukaisesti saa viedä kaatopaikalle eikä ajaa penkkaan. Ne eivät myöskään pala eivätkä maadu. Kivivillainen, juurimassalla täyttynyt alusta pitää ensin viedä jälleenkäsittelylaitokseen, joka erottelee kiviaineksen ja juurimassan toisistaan. Sen jälkeen kivi pitää vielä kuljettaa seuraavaan paikkaan, jossa sitä ehkä voidaan jatkokäyttää. Sammalvillasta tehty kasvualustalevy sen sijaan pystytään kompostoimaan sellaisenaan, Novarbon tekninen asiantuntija ja Mosswool-hankkeen projektipäällikkö Petri Konttinen kertoo.

Sammalvillasta seuraava viennin hittituote

Kasvihuoneviljelyn kärkimaita Euroopassa ovat esimerkiksi Espanja, Hollanti ja Italia. Kokonaisuudessaan sammalvillan Euroopan kohdemarkkina on arviolta yli 2 miljardia euroa. Markkinoiden kasvuennuste on 6–7 prosenttia. Näille markkinoille Biolan Groupin Novarbo tähtää uudella VTT:n ja Luken patentoimalla innovaatiolla. Tulevaisuudessa Novarbon valmistamalla kasvualustalla eurooppalainen kasvihuoneviljelijä pääsee kasvattamaan kurkkua, tomaattia ja paprikaa aikaisempaa ympäristöystävällisemmin.

– Rakennamme Mosswoolista ehdottomasti vientituotetta. Oma kotimarkkinamme on teollisen tuotannon mittakaavaa ajatellen liian suppea. Sen sijaan koko Euroopan tasolla sammalvillasta pystytään tekemään Suomelle seuraava viennin hittituote. Onhan tämä uskomattoman hieno mahdollisuus laajentaa vientirepertuaariamme, Konttinen toteaa.

Kohta espanjalainen kurkku kasvaa suomalaisella sammalvillalla

Kasvualustan pääraaka-aine on suomalainen rahkasammal. Mosswool®-kasvualustaan tarvittava rahkasammal kerätään suomalaisilta soilta, jotka eivät ole enää luonnontilassa. Nämä ovat niin sanottuja kitumaasoita, joilla ojitus metsämaaksi on epäonnistunut. Sammalta ei korjata luonnontilaisilta tai luonnonsuojelusoilta vaan niiltä, jotka ovat luontoarvojaan menettäneitä joutomaita.

– Sammal kerätään Biolan-yhtiöihin kuuluvan EcoMoss Oy:n kehittämällä patentoidulla korjuutekniikalla. Se poimii vain osan elävästä sammaleesta, puristaa veden sammaleesta ja palauttaa tämän veden suon biotooppiin. Suon pintaa ei siis kerätä paljaaksi, joten suolle jää reilusti itiöitä kasvattamaan uutta sammalta. Uuden, ympäristöystävällisen korjuutekniikan ansiosta suo palautuu ennalleen muutamassa vuodessa, Petri Konttinen kuvaa korjuumenetelmää.

Ekologisuuden lisäksi enemmän kurkkusatoa

Luke on testannut Mosswool®-levyjä kurkun kasvatukseen Piikkiön koekasvihuoneella. Testissä verrattiin sammalvillaisen ja kivivillaisen kasvualustan satotuottoa. Testi todisti, että Mosswool®-alustalla kasvatetun kurkkusadon kasvutulos on parempi kuin kivivillalla. Kun kivivillan vertailumääräksi otettiin 100 kg, niin Mosswool®-kasvualustalla tuotettu vastaava kurkkusato oli 107 kg.

– Ympäristöystävällisyys on äärimmäisen tärkeää. Kun siihen pystytään vielä yhdistämään parempi tuottavuus, päästään nopeammin ratkaisuihin, joilla vähennetään ihmisen tuottamaa ympäristökuormaa. Lopputulemana ihminen voittaa ja luonto voittaa, Petri Konttinen päättää.

 

Keskustelua aiheesta

Suurituloisia verotetaan Suomessa kovalla kädellä, pienituloisia keskitasoisesti – ”Verotus iskee ankarasti uralla etenemiseen ja lisäansioihin”

Kuva: Thinkstock
Kulutuksen verotus nousee ensi vuonna.

Pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta verotus kiristyy tulojen noustessa, käy ilmi Veronmaksajien kansainvälisestä palkkaverovertailusta.

Vertailun mukaan jo suomalaista keskipalkkaa eli 42 500 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin Euroopan vertailumaissa.

Veronmaksajat arvioi, että verotus iskee ankarasti palkansaajan uralla etenemiseen ja lisäansioiden kannustimiin. Sen mukaan keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin.

Tutkimuksen mukaan Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna hyvin progressiivista. Vertailussa suurituloisin tienasi 138 000 euroa vuodessa. Häntä verotettiin Suomessa seitsemän prosenttiyksikköä ankarammin kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Suurituloisen veroprosentti on Suomessa neljänneksi korkein Belgian, Italian ja Ruotsin jälkeen.

Veronmaksajat kuitenkin muistuttaa, että suunta on muuttunut Suomessa tänä vuonna, kun palkkaverotusta kevennettiin ensimmäistä kertaa kaikilla tulotasoilla moneen vuoteen.

Tutkimuksessa oli mukana 14 Euroopan maata sekä Australia, Japani, Kanada ja Yhdysvallat.

Kokonaisveroaste pysyy entisellään

Tuloverotus kevenee Suomessa ensi vuonna, mutta palkansaajan kokonaisveroaste pysyy tämän vuoden tasolla, koska kulutuksen verotus kiristyy, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva.

Evan mukaan palkansaajat maksavat tuloveroja vuonna 2018 tulotasosta riippuen 0,2–0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2017.

Palkansaajan tuloverotuksen lopullinen muutos riippuu asuinkunnasta. Kuntakohtaiset erot ovat Evan mukaan merkittäviä, sillä 52 kuntaa korottaa ensi vuonna kunnallisveroa ja seitsemän laskee sitä.

Arvonlisäverotus pysyy Evan mukaan ensi vuonna ennallaan, mutta valmiste- ja tuoteveroja korotetaan muun muassa tupakkatuotteiden ja alkoholin sekä öljy- ja kaukolämmityksen osalta.

Tiedot käyvät ilmi Evan Verokoneesta, joka laskee palkansaajan kokonaisveroasteen.

Liisa Kujala, Tuomas Savonen, STT

Keskustelua aiheesta