Työn lisäksi oleskelulupaa voi hakea muun muassa opiskelun tai perhesiteiden perusteella.

Maahanmuuttoviraston mukaan kasvua selittävät muun muassa toissa vuonna käyttöön otetut uudet kausityön lupatyypit. Kasvua on kuitenkin lähes kaikissa työperusteisissa lupatyypeissä, muun muassa erityisasiantuntijoiden luvuissa.

Kaikkiaan oleskelulupahakemuksia tuli reilut 71 000, mikä on miltei 5 000 enemmän kuin vuonna 2018.

Luku on linjassa niiden määrien kanssa, joihin ennen vuotta 2015 oli totuttu. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoita saapui maahan yli 32 000.

Viime vuonna uusia turvapaikanhakijoita tuli eniten Turkista ja Venäjältä. Venäjältä tulevien hakuperusteet olivat Maahanmuuttoviraston mukaan moninaisia, turkkilaisten hakijoiden keskuudessa yleisin ilmoitettu syy hakemukselle oli Gülen-liikkeen jäsenyys ja sen aiheuttama uhka.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan syyttää lahkojohtaja Fethullah Gülenin väitettyä islamistista verkostoa vallankaappausyrityksen järjestämisestä Turkissa vuonna 2016.

Suurin osa viime vuoden turvapaikkahakemuksista oli edelleen irakilaisten tekemiä, mutta uusia hakijoita alueelta tulee enää vähän. Vuoden 2015 tulijat näkyvät siis edelleen uusintahakemuksissa, joita turvapaikkahakemusten kokonaismäärästä oli viime vuonna vähän alle puolet.

Myös irakilaisten jättämät kansalaisuushakemukset ovat kasvussa.

Kansainvälistä suojelua saaneiden asumisaikavelvoite kansalaisuuden hakemiselle on neljä vuotta, eli hakeminen on nyt mahdollista syksyllä 2015 maahan saapuneille. Sama velvoite koskee pysyvän oleskeluluvan hakemista.

Karkottamispäätöksiä luvattoman oleskelun perusteella tehtiin viime vuonna 1 839 kappaletta, eniten näitä Uzbekistanin kansalaisille. Rikosperusteisia karkottamispäätöksiä tehtiin 124.