Korkein hallinto-oikeus katsoi toisin ja sen perusteluissa todetaan muun muassa, että “korjaus-, laajennus ja muutostyöt ovat sallittuja, kun ne soveltuvat rakennuksen alkuperäiseen tyyliin ja ympäristöön.” Kaavamääräyksiä on perusteluiden mukaan tulkittava niin, että ne edellyttävät vain säilytettävään ympäristöön soveltuvan rakennuksen ulkomuodon ja tyylin säilyttämistä.

– Kaavassa osoitettuja erillispientalojen ja paritalojen korttelialueiden suojelua koskevia merkintöjä kaavamääräyksineen voidaan pitää näistä lähtökohdista ja kaavan tavoitteet huomioon ottaen maanomistajalle kohtuullisina, perusteluissa todetaan edelleen.

Asemakaava astui voimaan 20. elokuuta.

Keskustella pitäisi

Kokoomuksen Matti Höyssän mukaan kaupungin päättäjien tulisi käydä keskustelu siitä, mitkä kaupungin kaavoitukseen liittyvät yleiset suojeluperiaatteet ovat. Periaatteiden määrittely linjaisi jatkossa päätöksen tekoa.

Kalevo Kummola (kok.) olisi halunnut mainitun asemakaavan sallivan asutuksen tiivistämisen. Kun Kissanmaa on lähelllä tulevaa ratikkareittiä hänen mukaansa asukasmäärän kasvun mahdollistava kaava olisi alueelle ollut toivottava ratkaisu.

Myös valtuutettu Irja Tulosen (kok.) mukaan keskustelu linjauksista, joiden mukaan kaupunki asemakaava-alueitaan suojelee on tarpeen. Hänen mielestään nyt esillä ollut “suojelukaava” oli alueellisesti liian laaja.

Asuinalueet kertovat kaupungin historiasta

Valtuutettu Pekka Salmi (sd.) korosti asemakaavan joustavuutta, koska se muun muassa sallii korjaus-, laajennus- ja muutostyöt. Rakennuksien saneerauksien yhteydessä, niitä on mahdollisuus laajentaa esimerkiksi kellari- ja ullakkotiloja hyödyntämällä.

– Kaupungin pitää muistaa ja säilyttää myös menneisyyttään. Se onnistuu muun muassa kaupunkirakenteen “kerroksellisuutta” säilyttämällä. Se kertoo tuleville polville kaupungin historiasta ja sen eri aikakausista.

Samoilla linjoilla Salmen kanssa oli valtuutettu Anne Liimola (sd.), jonka mukaan Kissanmaa on niitä harvoja alueita, joita kaupungissa on onnistuttu ja voitu kokonaisuudessaan säilyttää.

Valtuutettu Aila Dündar-Järvinen (sd.) esitti kaupunginvaltuutetuille iltakoulua, jossa kaavoituksessa sovellettavia suojeluperiaatteita valotettaisiin päättäjille.

Kaupunkilaisia kuultu ja kuunneltu

Keskustelu sai uusia, synkähköjä värejä, kun valtuusto siirtyi käsittelemään seuraavaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hylkäämää valitusta, joka koski erästä Linnanmaalle tehtyä asemakaavaa.

Perussuomalaisten Lassi Kaleva antoi ymmärtää, että asemakaavan valmistelussa kaupunki oli ehkä kuullut, joskaan ei kuunnellut alueella asuvia ihmisiä. Kaleva kertoi kuulleensa kaupungin edustajien menettelystä eräältä hänen edustamansa puolueen perusosaston jäseneltä.

Asian valmistelussa ja esittelyssä luottamustoimiensa kautta mukana olleet Vihreiden Jaakko Stenhäll ja demarien Pekka Salmi kiistivät Kalevan väitteet jyrkästi.

Stenhäll vakuutti, että kyseisessä ja vastaavissa tapauksissa osallisia kuullaan aina. Hän kertoi myös itse olleensa mukana kuulemisessa.

Pekka Salmi puolestaan kertoi, että asiasta järjestettiin myös yksi ylimääräinen kuulemistilaisuus. Vielä silloinkin kaavaan tehtiin useita alueen asukkaiden toivomia muutoksia.

– Valitettavasti asemakaavat ovat joskus ratkaisuja, joissa kaikkia ei voi tyydyttää. Tässä tapauksessa alueen omakotiyhdistys hyväksyi tehdyt ratkaisut. Yksi rivitaloyhtiö ei. Siellä vaikutti aktiivisesti yksi perussuomalaisten varavaltuutettu, johon Kaleva varmaankin viittasi.