Kahdella paikkakunnalla onnisti lotossa – kumpaankin 600 000 euroa

Lottoarvonnassa (kierros 11/2017) oli jaossa 1,2 miljoonaa euroa. Potin jakoi kaksi onnekasta pelaajaa, joista toinen oli nettipelaaja Kemistä. Toinen pelasi rivinsä K-market Karpalossa, Pertunmaalla.

Lisäksi kierroksella löytyi yksi 6+1 -tulos, jolla voitti 211 461 euroa.

Loton oikea rivi (kierros 11/2017) on 5, 11, 12, 14, 26, 28, 36 ja lisänumero 10. Tuplausnumeroksi arvottiin 17. Lotossa löytyi kaikkiaan yli 145 220 voittoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Huolestuttava ilmiö: Vain 2/3 osallistuu päivittäin – Tätä ei kouluruokaa halveksiva nuoriso muista

Kuva: Kari Hulkko

Alakoulussa lähes kaikki oppilaat osallistuvat joka päivä kouluruokailuun. Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on huolestunut kasvavasta ilmiöstä: yläkoulussa vain 2/3 oppilaista osallistuu siihen päivittäin. Moni jättää pois etenkin salaatin ja maidon.

Hän huomauttaa, että maksuton kouluruokailu on yksi suomalaisen koulun, oppimisen, osaamisen ja hyvinvoinnin menestystekijöistä.

– Maksuttoman kouluruokailun tuominen kouluihin on esimerkki siitä, miten Suomessa on haluttu huonoinakin aikoina panostaa koululaisiin, kouluihin ja opiskeluun, sillä ilmainen kouluruoka tuli kouluihin vuonna 1943, keskellä jatkosotaa ja ankeita pulavuosia.

Kiire ja pitkät jonot tai meluisa ympäristö estävät viihtymistä.

Uusi kouluruokailusuositus julkaistiin alkuvuodesta.

– Ruokailun tulisi olla koulupäivän kohokohta, joka tukee oppimista, kouluviihtyvyyttä, ruokaosaamista ja ruokatajun syntymistä. Suositusten mukaisesti toteutettu ruokailu koulussa tarjoaa monipuolista, terveellistä ruokaa, silmäniloa, yhdessäoloa, seurustelua ja hyvää oloa. Se tukee lasten ja nuorten jaksamista, kasvua ja painon tervettä kehitystä, Eloranta korostaa.

Hän pohtii sitä, miksi kaikki oppilaat eivät jostain syystä kuitenkaan syö koko suunniteltua ateriakokonaisuutta. Niitä ovat muun muassa kodin antama malli, ruokakulttuuritausta, markkinointi tai vertaispaine.

Koulu voi Elorannan mielestä vaikuttaa siihen, että ruokailu tehdään houkuttelevaksi. Aterian ajoitus, sujuva ruoan tarjoilu, viihtyisä ruokatila ja ruokarauha ovat oleellisia tekijöitä.

– Kiire ja pitkät jonot tai meluisa ympäristö estävät viihtymistä, Eloranta painotti, kun hän avasi pop up -kouluruokalan Turussa perjantaina.

Hän toivoo, että kodit ja koulut toimisivat yhdessä sen eteen, että jokainen koululainen haluaa osallistua lounastaukoon.

Sanna Marin kertoo ”kännissä ja läpällä” -tyypeille: Tässä menee ahdistelun ja flirtin raja

Kuva: Lehtikuva / jari Lam

Kansanedustaja Sanna Marin (sd.) osallistui torstai-iltana Ylen A-teeman lähetykseen, jonka aiheena oli seksuaalinen häirintä.

– Tai tämän käsityksen ainakin etukäteen sain. Sen sijaan, että ohjelmassa olisi keskitytty seksuaaliseen häirintään, käytettiin valtaosa ajasta vänkääminen siitä, missä kulkee seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja flirtin raja. Aivan kuin Me too -kampanjassa todella olisi kyse jostain hämärän rajamailla tarpomisesta, Marin kirjoittaa blogissa tunnoistaan eilisestä illasta.

Hänelle itselleen tuo raja on melko selvä.

– Aikuisena ihmisenä tunnistan ja pystyn suhtautumaan harmittomaan flirttiin ja huumoriin, kuten ne on tarkoitettu.

Marin muistuttaa, että lapset ja nuoret, joita seksuaalinen häirintä valitettavan yleisesti koskee, eivät sen sijaan ole asemassa, jossa pitäisi joutua kohtaamaan edes ronskia huumoria, varsinkaan aikuisilta.

Marin harmittelee, että eilinen keskustelu ei selkeyttänyt rajanvetoa siitä, missä on flirtin ja seksuaalisen häirinnän raja. Siksi hän listaa tilanteita ja kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta.

– Nämä eivät ole kauhuesimerkkejä flirtistä vaan häirintää ja ahdistelua.

Tilanteet tulevat eteen usein pyytämättä ja yllättäen.

Esimerkki 1: Tarttuminen kiinni kadulla, väkijoukossa, baarissa, poliittisissa tilaisuuksissa tai ihan missä vain.

– Tilanteet tulevat eteen usein pyytämättä ja yllättäen, eikä niitä edellä tai seuraa keskustelu harmittomasti flirttailemalla. Tilanteisiin voi sisältyä väkisin halaamista, suutelua, kourimista ja yrityksiä riisua vaatteita, Marin selventää.

Esimerkki 2: Tarttuminen kiinni senkin jälkeen, kun asiasta on selväsanaisesti huomauttanut ja kieltänyt.

Esimerkki 3: Seuraaminen, seksuaali- ja sukupuolisävytteinen huutelu ja huorittelu.

– Olen kohdannut huorittelua esimerkiksi tilanteissa, joissa olen kieltänyt tuntemattomia miehiä koskemasta itseäni.

Esimerkki 4: Työterveyslääkärin asiaton käytös. Pitkään kestävä rintojen tuijotus ja kehotus riisua olkaimeton paita verenpaineen mittaamiseksi käsivarresta.

– Kyse ei ole eduskunnan työterveydestä vaan tilanteesta, johon olen joutunut nuorempana. En riisunut.

Esimerkki 5: Raiskaus- ja muiden sanallisten ja kuvallisten väkivalta- ja vihaviestien lähettäminen sähköpostilla tai sosiaalisessa mediassa.

Esimerkki 6: Tilanteisiin nähden täysin sopimaton ulkonäköön kohdistuva tai seksuaalissävytteinen huumoriksi verhottu puhe esimerkiksi työtilanteissa.

– Tämä on niin yleistä, ettei siihen oikein enää edes kiinnitä huomiota. Valitettavasti.

Ensimmäinen askel on ongelman myöntäminen.

Marin korostaa, että esimerkit ovat vain murto-osa siitä seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta, jota hän on kohdannut.

–Näiden lisäksi voisin myös kirjoittaa esimerkkejä muusta epäasiallisesta käytöksestä ja vallankäytöstä, jota olen työelämässä ja politiikassa saanut kokea sukupuoleeni liittyen.

Sanna Marin painottaa, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus on ihmisoikeus, ja seksuaalinen häirintä on vallankäyttöä ja väkivaltaa.

– Siinä ei ole kyse flirtistä tai hämärän rajamaista. Se ei ole hauskaa tai imartelevaa. Se ei liity pukeutumiseen. Se koskettaa isoa osaa ihmisistä ja on erityisen vahingollista kohdistuessaan heikossa asemassa oleviin, kuten nuoriin ja lapsiin.

Hänen mukaansa seksuaalisen häirinnän loppuminen on meidän kaikkien vastuulla.

– Ensimmäinen askel on ongelman myöntäminen, vähättelyn ja uhrien syyllistämisen lopettaminen sekä ”kännissä ja läpällä” -kulttuurin haastaminen, hän korostaa blogissaan.

Ministeriön toive kuuroille korville – USU: Yliopistot eivät innostu amis-tutkintolaisista

Kuva: Jari Soini

Uutissuomalaisen tekemän kyselyn perusteella yliopistot eivät ole innostuneita valitsemaan opiskelijoita ammatillisen tutkinnon perusteella, vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö on sitä toivonut.

Kyselyn mukaan harvassa yliopistossa on vielä edes pohdittu ammatillisen tutkinnon ottamista todistusvalintaan. Vain Lapin yliopisto kertoi jo löytäneensä ammatillisen tutkinnon hyödyntämiseen mahdollisuuksia. Tämä koski vain taiteiden alaa.

Amispohjalta hakevia siis hyväksytään yliopistoihin tulevaisuudessakin todennäköisesti lähinnä valintakokeiden ja avoimen yliopiston kautta, Uutissuomalainen kirjoittaa.

Kyselyyn vastasi 8 yliopistoa 13:sta ja 18 ammattikorkeakoulua 23:sta.

Ammattikorkeakouluista noin kaksi kolmesta kertoo haluavansa valita opiskelijoita tulevaisuudessa suoraan myös ammatillisen tutkinnon arvosanoilla. Vajaa joka viides ei ottanut tässä vaiheessa kantaa.

”Kansalaiset tekivät hyvin, kun ilmoittivat” – tulipallo ja räjähdykset säikäyttivät Lapissa

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / TONY BATEMAN
Kirkas meteori tallentui Kaamasessa asuvan Tony Batemanin Aurora Tours -firman revontulikameraan torstaina illalla.

Marraskuisen torstai-illan rauha Lapissa järkkyi, kun taivaalla näkyi ja kuului erikoinen ilmiö: kirkkaan tulipalleron kiitoa taivaankannen halki säestivät useat voimakkaat räjähdysäänet.

Puoli seitsemän jälkeen näkynyt ilmiö sai useat ihmiset soittamaan hätäkeskukseen, ja monen ensimmäinen ajatus oli, että kyseessä oli putoava lentokone.

– Meille tuli 6–7 ilmoitusta. Moni ilmoitti, että lentokone. Se ehkä jotenkin kuvastaa sitä tapahtumaa, kertoi Inarin palopäällikkö Jukka Harmanen.

– Kaukaahan se on näkynyt. Ei varmaan Suomessa ole ketään, joka on nähnyt lentokoneen räjähtävän ja putoavan.

Harmanen oli itse pihalla, kun hän kuuli jyrinän.

– Useita, samanaikaisia ja perättäisiä räjähdyksen ääniä, vähän kumeita, Harmanen kuvaili.

Meteoriitin alastulokohdan paikantaminen on hankalaa.

Pelastuslaitos oli Inarissa täydessä lähtövalmiudessa. Vakavan lento-onnettomuuden mahdollisuus ei tuntunut lainkaan kaukaiselta.

– Tästä menevät yli Saudien ja Amerikan väliset lennot. Meidän omalle Ivalon lentokentälle laskeutuvat koneet käyvät kääntämässä Inarijärven päällä. Eli ihan perusteltuja olettamia. Kansalaiset tekivät hyvin, kun ilmoittivat, Harmanen sanoo.

Lopulta pelastuslaitos sai hätäkeskuksen kautta Lentopelastuskeskuksen tiedon, että kyseessä oli meteoriitti.

Meteoriitin alastulokohdan paikantaminen on tässä vaiheessa hankalaa. Sosiaalisen median perusteella valoilmiö on näkynyt eteläisimmillään Kokkolassa asti ja siitä on havaintoja joka puolelta Lappia.

Pelastuslaitos Inarissakin sai ilmoituksia koko sen Ivalosta Utsjokeen ulottuvalta toiminta-alueelta.

Harmasen mukaan meteoriittitapaus toi pelastuslaitokselle hyvää kokemusta.

– Saatiin harjoiteltua esimerkiksi ilmoitusketjuja ja yhteydenottoja eri tahoihin. Ei voida puhua mistään ylireagoinnista, oli hyvä että meillä oli valmius toimia. Positiivinen kokemus.

STT–ANSSI RULAMO

Keskustelua aiheesta

Vahinkotilastot kertovat, kuinka yksi päivä erottuu liikennevahingoissa, ja tässä ovat selvät syyt siihen

Perjantaisin sattuu eniten törmäyksiä, parkkipaikkavahinkoja, tuulilasien rikkoutumisia ja eläinkolareita. Liikenteessä kiirehtiminen ja siitä johtuva liiallinen tilannenopeus on yleisin syy kolareihin.

Asiasta kertoo If Vakuutus.

Ifin vahinkotilastojen perusteella perjantai on varsinainen musta lammas viikonpäivien joukossa. Kun suomalaiset suuntaavat vapaiden viettoon, autot naarmuuntuvat erityisesti markettien pihoilla. Noin 40 prosenttia kaikista vahingoista on pysäköintivahinkoja.

Maanteillä taas kolaroidaan viikonlopun menoliikenteessä muita päiviä enemmän. Peltivaurioiden lisäksi henkilövahinkojakin sattuu muita viikonpäiviä enemmän.

– Perjantain menoliikenne painottuu muutamiin loppuiltapäivän ja alkuillan tunteihin, mikä aiheuttaa ruuhkaa teillä. Tyypillistä on, että kiirehtimisen vuoksi nopeudet kasvavat ja turvavälit lyhenevät, mikä kasvattaa onnettomuusriskiä, vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä sanoo.

 

Ifin vahinkotilastojen mukaan lähes viidesosa eläinkolareista tapahtuu marraskuussa. Loka–joulukuun aikana sattuu lähes puolet kaikista eläinkolareista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta