Kaihin ilmenemisikä riippuu kuitenkin useista muistakin tekijöistä kuin ikääntymisestä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi diabetes, runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi, tietyt lääkeaineet, silmävammat ja -leikkaukset sekä perinnölliset tekijät, kertoo lääketieteen tohtori ja apulaisylilääkäri Merja Hurskainen Oulun yliopistollisen sairaalan Silmätautien klinikalta.

– Myös ravitsemuksellisilla tekijöillä on vaikutusta, Hurskainen toteaa.

Kaihi on silmän sisällä olevan linssin samentuma, joka tulee lähes väistämättä kaikille, jotka elävät riittävän vanhoiksi.

– Keski-ikäisillä kaihin taustalla on tyypillisimmin joko diabetes, pitkäaikainen kortisonin käyttö tai se, että henkilön suvussa on ollut nuoremmalla iällä ilmenevää kaihia.

Vestin mukaan ensimmäinen merkki kaihista on yleensä häikäistyminen. Tyypillinen ensioire on myös tarve uusille silmälaseille – ihmisellä on saattanut olla aikuisiällä pitkään samat kaukolasit, kunnes yhtäkkiä hän tarvitseekin aivan erivahvuiset lasit.

– Aluksi henkilö pärjää uusilla silmälaseilla, mutta kaihin edetessä niistäkään ei ole enää apua.

Muita kaihin oireita ovat näkökyvyn heikkeneminen, joka paljastuu usein ensin hämäränäön muutoksina. Myös kontrastit ja värien aistiminen muuttuvat. Tätä ei Vestin mukaan kuitenkaan aina itse huomaa, jos kaihi etenee samaa vauhtia molemmissa silmissä. Kaihin tunnistamista voi hankaloittaa myös se, jos henkilö näkee toisella silmällä hyvin, ja näkökyky heikentyy pikkuhiljaa vain toisessa silmässä.

Lääketieteen tohtori ja silmäkirurgi Ilpo Tuisku Silmäsairaala Valosta kertoo, että nykypäivänä ihmiset osaavat pääsääntöisesti hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon ajoissa. Vielä viisitoista vuotta sitten tilanne oli Tuiskun mukaan toinen.

– Esimerkiksi pelko leikkauksesta saa yhä jotkut potilaat viivyttelemään, mikä taas lisää riskiä leikkauksen aikaisiin komplikaatioihin. Pitkälle edetessään kaihi voi myös nostaa silmänpainetta ja aiheuttaa ongelmia sitä kautta, Tuisku huomauttaa.

Tuisku kertoo, että Suomessa tehdään arviolta 60 000 – 70 000 kaihileikkausta vuosittain. Vaikka lähes kaikille tulee kaihimuutoksia, kaikki eivät Tuiskun mukaan kuitenkaan välttämättä tarvitse leikkaushoitoa.

Kaihileikkaus on aiheellinen, kun kaihi haittaa potilaan jokapäiväistä elämää ja kun kaihin leikkauksesta on asiantuntija-arvion perusteella odotettavissa enemmän hyötyä kuin leikkaukseen liittyviä mahdollisia haittavaikutuksia.

– Oikea-aikaisella kaihileikkauksella voidaan kuitenkin parantaa merkittävästi elämänlaatua.

Vestin mukaan valtakunnalliset kaihileikkauskriteerit vaativat, että näöntarkkuuden on oltava joko 0,5 tai huonompi siinä silmässä, jolla henkilö näkee paremmin. Hoitotakuu varmistaa, että henkilö pääsee leikkaukseen puolen vuoden sisällä siitä, kun hänet on laitettu leikkausjonoon.
STT–JANITA VIRTANEN