x

Kaikki eivät sovellu hoitajaksi tai opettajaksi – Ammattiliitot esittävät pakollisia kokeita

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Neljä ammattiliittoa esittää pakollisia soveltuvuuskokeita aloille, joissa ollaan vastuussa toisten ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy jättivät tänään asiasta esityksen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.).

Liittojen mielestä soveltuvuus alalle pitää arvioida jo ennen opintojen alkamista.

– Potilas- ja asiakasturvallisuuden, liikenteen turvallisuuden, alaikäisten turvallisuuden sekä opiskelijoiden opiskeluturvallisuuden ja henkilöstön työyhteisön turvallisuuden parantaminen on kaikkien etu, liittojen puheenjohtajat perustelevat.

Liitot esittävät myös, että opiskelun jo alettua opiskelijan soveltuvuutta alalle voidaan arvioida ja puuttua siihen entistä herkemmin. Esimerkiksi päihdeseulan käyttöönoton kynnystä saisi madaltaa.

– Koulutuksen järjestäjien käytössä olevat keinot puuttua soveltumattomuuteen ovat osoittautuneet toimimattomiksi ja järjestelmä raskaaksi, puheenjohtajat arvostelevat.

Liitot ovat erittäin huolissaan myös siitä, mitä ongelmia vähentynyt lähiopetus tuottaa. Työpaikalle tullaan yhä heikommalla teoriaosaamisella, jolloin työntekijöiden vastuu teoriaopetuksesta kasvaa.

Tutkija sanoo suorat sanat: ”Suomen tapa hallita luonnonvarojaan on kestämätön”

Kuva: Lehtikuva
Kuvassa veden voimaa Näätämöjoen Kolttaköngäskoskessa.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa on kyse olemassaolosta ja selviytymisestä, sanoo yhteiskuntamaantieteen dosentti Tero Mustonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on ollut mukana ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen tarkastelleessa tutkimusryhmässä, jonka tuore artikkeli julkaistaan arvostetussa Science-lehdessä.

Artikkelissa osoitetaan aiempaan tutkimukseen ja uusiin havaintoihin perustuen, että ilmaston lämpiäminen on todella johtanut lajien siirtymiseen kohti napa-alueita.

Merkittävää on Mustosen mukaan se, että ryhmä on pystynyt osoittamaan, että ihmisen toiminta kiihdyttää ilmastonmuutoksen jälkiä luonnossa. Hän sanoo, että ihmisen tavoilla käyttää maa-alueita ja vesistöjä on suuri vaikutus siihen, miten elinympäristöt muuttuvat. Esimerkiksi voi ottaa pohjoisen vesistöt.

– Metsähakkuista ja turvetuotannosta tulevan kiintoaineksen sekä ravinnekuormitusten myötä vedet tummuvat, mikä johtaa siihen, että auringonvalo lämmittää vesistöä enemmän. Tämä puolestaan edistää lämpimästä vedestä hyötyvien kalalajien leviämistä, mikä tapahtuu kylmempiä elinolosuhteita vaativien lajien kustannuksella. Pohjoisempana esimerkiksi lohi, meritaimen, made ja siika, jotka lähtökohtaiset ovat sopeutuneet arktisiin alueisiin, joutuvat nyt kohtaamaan tilanteen, jossa muutos on hyvin nopeaa, Mustonen selittää.

Ilmastonmuutos ei odota.

Viimeisten seitsemän vuoden aikana Mustonen on perehtynyt tutkimuksessaan Näätämöjoen alueeseen Lapissa. Hän on tehnyt yhteistyötä paikallisten kolttasaamelaisten kanssa, ja ilmastonmuutosten vaikutusten tarkastelussa on hyödynnetty heidän perinnetietoaan.

Näätämöjoella on käynnissä myös kokeilu alueen yhteishallinnasta, joka tarkoittaa valuma-alueen sidosryhmien ja saamelaisten yhteistyötä maankäytön suhteen. Malliin kuuluu ajatus siitä, että maankäytöstä päätetään yhdessä keskustellen. Sovinnon kautta osa luontoalueista yhteishallinnassa voidaan jättää rauhaan, ja muiden alueiden käytöstä sovitaan yhteisymmärryksessä.

– Yhteishallinta on ennen kaikkea konfliktinratkaisumenetelmä. Sillä koetamme huolehtia siitä, että olemme kykeneviä vastaamaan siihen, mitä tämä vuosisata tuo tullessaan.

Mustonen toivoo, että vastaavaa keskustelua käytäisiin laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän varoittaa, että Suomen nykyinen toimintamalli luonnonvarojen hallinnan suhteen on kestämätön. Kysymys Lapin maankäytöstä on vaikea, mutta Mustonen muistuttaa, että epämiellyttävien kysymysten välttelyyn ei ole enää aikaa.

– Ilmastonmuutos ei odota, hän alleviivaa.

– On varmasti niin, että ihmiset haluaisivat säilyttää luontoa ja ikonisia alueita sekä huolehtia siitä, että Suomen rajojen sisällä luonto selviää ilmastonmuutoksesta. Tämä on ennen kaikkea maankäytön ja yhteishallinnan kysymys.

Mustonen ehdottaa, että Näätämöjoen kokeilun jalanjäljissä pohjoiseen perustettaisiin uusia pilottialueita, joilla yhteishallintaa kokeiltaisiin. Lisäksi ilmastonmuutoksen paikallisiin vaikutuksiin voisi puuttua valuma-alueiden kunnostuksilla.

Mustonen muistuttaa, että Suomella on jo pelkästään sijainnin puolesta erityisvastuu olla esimerkkinä muille ja viedä viestiä eteenpäin esimerkiksi Arktisen neuvoston tulevana puheenjohtajana.

STT–HETA HASSINEN

Varaudu ruuhkaan huomenna Helsingin keskustassa – HS: Sadat taksiautoilijat osoittavat Bernerille mieltään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Taksiautoilijat ilmaisevat pettymystään liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) masinoimaan liikenneuudistukseen huomenna perjantaina Helsingin keskustassa, kertoo Helsingin Sanomat. Mielenilmaus alkaa kello 12 Senaatintorilta.

Helsingin taksiautoilijat ry:tä edustavan taksiyrittäjä Teemu Niemelän mukaan paikalle odotetaan joitain satoja autoja.

HS kertoo, että tarkoitus on ajaa hitaana kulkueena Senaatintorilta Pohjoisesplanadia pitkin Mannerheimintielle ja siitä Eduskuntatalolle. Tämän jälkeen kulkue kiertää Eduskuntatalon ympäri ja palaa takaisin Mannerheimintietä pitkin Eteläesplanadille ja Kauppatorille.

On hyvin vaikea ymmärtää, miksi tähän halutaan mennä.

Mielenilmaus tulee todennäköisesti aiheuttamaan ruuhkaa Helsingin keskustassa ainakin noin kello 12.30–13.30 välisenä aikana.

– Olen henkilökohtaisesti pettynyt, jos emme saa ruuhkaa aikaiseksi, Niemelä naurahtaa HS:n haastattelussa.

Taksiautoilijat vastustavat mielenilmauksellaan liikenneuudistusta, jonka myötä on tarkoitus luopua taksilupien määräsääntelystä, vapauttaa hinnoittelu ja helpottaa taksiyrittäjäksi pääsemistä.

Lupakiintiöiden vapauttaminen merkitsee taksiautoilijoiden mielestä todennäköisesti, että taksien määrä kasvaa tuntuvasti. Kilpailun uskotaan pitävän hinnoittelun kurissa.

– Yrittäjät ovat järkyttyneitä ja pettyneitä tähän, on hyvin vaikea ymmärtää miksi tähän halutaan mennä. Ruotsista ja muualta maailmasta on ihan selvästi nähty, minkälaisia tuloksia se tuottaa, Niemelä korostaa HS:lle.

Ex-suosikkijuontajan tuomiosta valitus – syyttäjä tyytymätön, tapaus jatkuu hovissa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Juontaja Axl Smithin salakatselujutun syyttäjä on jättänyt valituksensa Helsingin käräjäoikeuden tuomiosta. Asia etenee hovioikeuteen.

Valitus oli jätettävä viimeistään torstaina. Kun aikaa oli vielä jonkin verran jäljellä, käräjiltä kerrottiin, että varsinaisen valituksen oli jättänyt vain syyttäjä.

Tyytymättömyyttä tuomioon on syyttäjän lisäksi ilmoittanut yksi asianomistajista eli tällä oli vielä mahdollisuus valittaa.

Smith tuomittiin käräjillä vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen seksikumppaniensa salakuvaamisesta ja tallenteiden esittelystä. Hänet määrättiin maksamaan uhreilleen korvauksia noin 100 000 ja oikeudenkäyntikuluja 50 000 euroa.

Tuomio on poikinut jälkipyykkiä sen vuoksi, että siitä medialle lähetettyihin versioihin jäi näkyviin uhrien nimiä.

AVAINSANAT

Mannerheimin Omena löytyi Asikkalasta

Kuva: Anni Voipio
Carl Gustaf Emil Mannerheim.

Pitkään etsitty ”Mannerheimin Omena” on löytynyt, kertoo Luonnonvarakeskus. Omenapuu löydettiin Asikkalan Kalkkisten kylästä viime syksynä.

Lajike on saanut nimensä Carl Gustaf Emil Mannerheimin mukaan. Mannerheim oli käynyt kalastusmatkalla Asikkalassa vuonna 1921 ja mieltynyt isoon keltakuoriseen omenaan. Hän antoi luvan, että lajikkeelle annetaan nimeksi Mannerheimin Omena.
Yksityispihassa kasvavasta puusta on otettu jaloversoja lajikkeen säilyttämiseksi. Lajike sijoitetaan kansalliseen geenivaraomenapuiden kokoelmaan, Louhisaaren hedelmätarhaan, Fruticetumin hedelmälajipuistoon Lohjalle ja myös Asikkalaan.

– Mannerheimin Omena on valittu pitkäaikaissäilytykseen geenivaraomenapuiden kokoelmaan erityisesti sen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi, kertoo Luken tutkija Jaana Laamanen.

Jukka Kekkonen hakee Helsingin yliopiston kansleriksi – ”Pyrkisin palauttamaan tekemisen ilon yliopistolle”

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Kirjoituksissaan ja esiintymisissään Jukka Kekkonen on tarkastellut erityisesti oikeusvaltion ja kansanvallan tilaa. Hän on tiukasti arvostellut nykyistä keskittävää yliopistopolitiikkaa.

Professori Jukka Kekkonen hakee Helsingin yliopiston kanslerin tehtävää.

– Kansleri antaa kasvot ja äänen omalla yliopistollemme ja yliopistolaitokselle. Kansleri on arvojohtaja, aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana tunnettu Kekkonen kirjoittaa Facebook-päivityksessään.

– Tässä tehtävässä pyrkisin – omalla panoksellani – palauttamaan demokratian, kollegiaalisuuden ja tekemisen ilon yliopistolle. Olen koko akateemisen urani ajan puolustanut demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Professorina olen lakkaamatta puhunut julkisesti yliopistojen autonomian, sananvapauden ja kriittisen keskustelun puolesta. Näitä arvoja vaalin jatkossakin.

Helsingin yliopisto hakee kansleria avoimella haulla 1.10.2017 alkaen.

Jukka Kekkonen, 63, on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa.

Helsingin yliopiston nykyinen kansleri on professori, oikeustieteen tohtori Thomas Wilhelmsson, 67. Hän aloitti tehtävässä kesäkuun alussa vuonn1 2013.

Kansleri on yliopiston korkein edustaja valtiollisissa ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä. Kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.

Helsingin yliopiston kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä yliopistoa koskevia asioita.

Kansleri päättää myös professorin tehtävien täyttämisestä sekä myöntää professorin arvonimen ja dosentin arvon. Valinnan tekee henkilöstöstä ja opiskelijoiden edustajista koostuva yliopistokollegio. Yliopiston kollegio valitsee kanslerin enintään viiden vuoden määräajaksi.

Kansleri Wilhelmsson johtaa puhetta myös Yleisradion hallituksessa.