– Elvyttäkää minkä voitte, mutta säilyttäkää kuitit, Urpilainen siteeraa.

Tähän kiteytyy Urpilaisen mukaan korona-ajan viesti, että nyt on aika tehdä kaikki mahdollinen työpaikkojen säilyttämiseksi ja toisaalta on myöskin huolehdittava siitä, että talouden pyörät pysyvät pyörimässä. Kyse on elvyttävästä politiikasta.

– Mutta selvää on tietenkin se, että jossain vaiheessa alkaa myös se ajanjakso, jossa talouspolitiikkaa lähdetään kiristämään ja luodaan sitä niin sanottua uutta normaalia. Varmaan siihen vanhaan normaaliin tuskin millään tavalla yhteiskunnassa ollaan siirtymässä, Urpilainen sanoi tänään webinaarissa, jossa mukana olivat todennäköisesti historiallisesti hänen lisäkseen myös kaikki Suomen entiset komissaarit Jyrki Katainen, Olli Rehn ja Erkki Liikanen.

Urpilainen on aiemminkin painottanut, että jo noin vuoden sisällä ollaan tilanteessa, jossa alkaa iso keskustelu finanssipolitiikan sääntökehikosta, EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta ja myös siitä, mitä tehdään koronakriisin takia jäsenmaissa nousseille velkatasoille.

– Olen itse toivonut ja kannustanut kovasti, että Suomessakin poliittiset päätöksentekijät ja eri asiantuntijat varautuisivat keskusteluun tuomalla omia esityksiään. Näin Suomi olisi aloitteellinen keskustelussa eikä sitten pelkästään reagoitaisi muiden tekemiin esityksiin, kun se aika on, Urpilainen herätteli.

Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn totesi myös, että edelleen on aika elvyttää kokonaiskysyntää Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa.

Tämän jälkeen siirrytään vaiheeseen, jolloin on kyettävä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä valtioiden velkatasojen noustua mittavan elvytyksen seurauksena.

– Arvioisin niin, että tämä vuosi tietenkin mutta mitä ilmeisimmin myöskin ensi vuosi on sangen elvyttävän, siis kasvua ja työllisyyttä tukevan finanssipolitiikan aikaa. Myöskin rahapolitiikka kulkee pitkälti samaan suuntaan.

Rehn summaa valtioiden velanoton koronakriisin aikana olleen väistämätöntä.

– Toisenlaisella politiikalla yrityksiä olisi kaatunut ja työpaikkoja olisi menetetty aika massiivisesti aivan eri mitassa kuin nyt ja yhteiskunnan eheys olisi ollut hyvin kovalla koetuksella. Sellainen heikot sortuu laman alle -sosiaalidarwinismi ei olisi ollut vastuullista vaan väärää politiikkaa.

– Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö julkisen talouden kestävyydellä olisi merkitystä. Se tulee kyllä eteen. Vaikka korkojen nousu ei ole ihan nurkan takana eikä häämötä vielä horisontistakaan, on syytä kuitenkin varautua siihen, että myöskin valtioiden velanotto tulee ajan oloon kallistumaan, Rehn jatkoi.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen totesi, että lähitulevaisuudessa tulee hetki, jolloin esimerkiksi EU:n valtiontukisäännöksistä pitäisi pystyä irtaantumaan.

– Eli nyt kriisin aikana valtiot ovat voineet käyttää veronmaksajien rahaa tukeakseen yrityksiä, mikä on ollut ihan oikein. Mutta siitä pitää osata myös luopua, koska mitä enemmän valtiot tukevat yrityksiä sitä vähemmän on kilpailua. Se on Euroopassa nähty monta kertaa, että kilpailun puutteet vähentävät hyvinvointia.

Katainen totesi, että Euroopassa on poliittisia voimia, jotka katsovat hyvin mielellään, että veronmaksajien rahoja käytetään erilaisten omien yritysten tukemiseen. Näin vaikkapa suomalaiset yritykset eivät pääsisi kyseisen maan markkinoille.

Entinen komissaari Katainen on Urpilaisen kanssa samaa mieltä, että Suomessakin pitäisi alkaa keskustella EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen tulevaisuudesta.

– Se on hankala keskustelunaihe sen takia, että meillä on hyvin pieni luottamus jäsenmaiden välillä. Mutta on ilmiselvä tarve kehittää säännöstöä ja rakentaa luottamusta.

Vuosina 1995–2004 komissaarina toiminut Erkki Liikanen totesi, että yhteisessä shokissa ja Euroopan joutuessa vaikeuksiin kärsivät kaikki.

Tällöin pitää katsoa myös yhteistä etua. Liikasen mukaan tässä onkin onnistuttu Euroopassa kohtalaisen hyvin koronapandemian aikana.

Keskusteluun julkisen talouden kestävyydestä Liikanen sanoi, että asian pitäisi olla aina takaraivossa.

– Nyt on aika elvyttää, ei saa hätiköidä politiikan suunnanmuutoksilla, mutta piikki ei ole koskaan auki.

Käännepiste, jolloin elvyttävästä politiikasta lähdetään luopumaan, pitää Liikasen mukaan valita huolella talouden ollessa riittävän terveellä pohjalla. Liikanen lisäsii, ettei hänellä ole varauksia siihen, mitä valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on asiasta puhunut.

Suomen pärjääminen riippuu Liikasen mukaan myös siitä, missä kunnossa on kilpailukykymme. Pitää olla hyvin huolellinen ja tarkka siitä, että me olemme samassa asemassa ainakin suhteessa muihin kilpailijamaihin. Tässä onnistuminen liittyy paljolti sisäisiin toimenpiteisiin.

– Meillä aika hyvin työmarkkinajärjestöt sopivat lomautusjärjestelmästä kriisin alkaessa. On tärkeää, että on yhteistä näkemystä, millä tässä myöskin ponnistetaan, Liikanen totesi.

Hän painotti, että muun EU:n elpymisrahojen turvin pitää suunnitella investointeja, jotka todella lisäävät tuottavuutta ja talouden kestävää kehitystä.

– Sillä rakennetaan uutta kasvun perustaa.