Tuomiojan mukaan Castro oli muuttamassa Kuubaa niin hyvässä kuin pahassa ja suurimmalle osalle kansasta hänen hallintonsa toi parannusta elintasoon.

– Castron virhe oli takertua valtaan liian pitkään. Castro muistettaisiin suotuisammin, jos hän olisi luopunut vallasta jo viime vuosisadalla, Tuomioja sanoo.

– Luulen, että jälkimaailma arvioisi häntä vielä toisella lailla, jos hän olisi jo hyvissä ajoin, viime vuosituhannella, jäänyt itse syrjään ja sallinut maansa avautumisen. Silloin ei ollut enää todellista pelkoa batistojen paluusta, Tuomioja sanoo viitaten Castron syrjäyttämään sotilasdiktaattoriin Fulgencio Batistaan.

– Muistamme, että hän lähetti sotilaita – mikä oli virhe ja mitä ei olisi pitänyt tehdä – Angolaan, mutta hän lähetti myös erittäin paljon lääkäreitä muualle maailmaan, vaikka Kuuba itsekin oli vielä kehitysmaa.

Kotimaassaan Fidel epäonnistui talouden kehittämisessä. Sitä olivat vauhdittamassa Yhdysvaltojen talouspakotteet.

– Sekään ei riitä selittämään sitä, miksi Kuuban talous jähmettyi, Tuomioja sanoo.

Vaikka Castro olikin alkuaikoinaan laajalti koko vasemmiston ihailema, hän vieraannutti itsensä demokraattisesta vasemmistosta tukemalla Neuvostoliiton tunkeutumista Tshekkoslovakiaan vuonna 1968, Tuomioja huomauttaa.

Tuomioja ei tavannut Castroa henkilökohtaisesti, mutta osallistui tämän kanssa samaan kokoukseen viitisentoista vuotta sitten Madridissa Espanjassa.

– Kaikilla puhujilla oli viisi minuuttia aikaa. Ja Castro yllätti kaikki puhumalla juuri tasan viisi minuuttia. Kaikki pelkäsivät tai odottivat, että sieltä tulee tunteja pitkä puhe, Tuomioja muistelee.

Fidel Castron hautajaiset pidetään joulukuun neljäs päivä Santiago de Cuban kaupungissa. Asiasta kertoi Kuuban hallitus.

Kuubaan on julistettu yhdeksän päivän suruaika maan vallankumousjohtajan kuoltua.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kommentoinut Castron kuolemaa. Hänestä on hyvä, että Yhdysvaltojen ja Kuuban väliset suhteet ehtivät normalisoitua Castron elinaikana.