”Kaikki toivo ei ole silti menetetty” – Trumpin valinta voi jarruttaa ilmastotalkoita

Kuva: Marja Luumi

Pariisin historiallinen ilmastosopimus astui voimaan syksyllä. Kaikki isoimmat teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään päästöjä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi – myös Yhdysvallat.

Donald Trumpin valinta presidentiksi luo huolta. Toivotaan, että Yhdysvallat pitää kiinni sitoutumisestaan sopimukseen,  SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin totesi Helsingin sosialidemokraattien piirikokouksessa lauantaina.

Yhdysvaltain osavaltiot voivat kuitenkin tehdä omia merkittäviä päätöksiä ilmastopolitiikassa.

– Kaikki toivo ei ole menetetty. Ja onneksi Yhdysvaltain presidentin kausi kestää vain neljä vuotta, Marin huomautti.

USA:n presidentinvaalien tulos on Marinin mukaan oire syvemmästä: miten kansakunnat ovat pärjänneet globalisaatiossa. Jotkut kokevat pudonneensa kelkasta.

– Tämä on hedelmällinen kasvualusta pelkoon ja rasismiin nojautuville ääriliikkeille, hän pohti.

Marin uskoo, että nuorilla ikäpolvilla ympäri maailman on kaipuu vasemmistolaiseen ajatteluun: ”Jos nuoret olisivat saaneet valita, Hillary Clinton olisi voittanut”. Marinin mielestä tämä on hyvä havaita.

–  Meidän sosialidemokraattien pitää olla uskottava vastavoima, eikä jakaa ihmisiä kuten ääriliikkeet tekevät.

Sanna Marin korosti, että valtioilla ja kaupungeilla on valtava vastuu ja myös mahdollisuudet, kun ilmastonmuutokseen haetaan konkreettisia toimia.

– Tämä vaatii näköalaa ja otetta politiikkaan. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ei ole vain ympäristöpolitiikkaa vaan myös talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Hänen mukaansa Suomessa keskeistä on energiapolitiikan uudistaminen:  energiantuotanto ja -kulutus aiheuttavat 80 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä, kun mukaan lasketaan liikenteen käyttämä energia.

– Tarvitsemme siirtymän päästöttömiin, uusiutuviin energiamuotoihin, että pärjäämme globaalissa kilpailussa.

Ilmasto ja ympäristö ovat jääneet poliittisessa keskustelussa muiden aiheiden varjoon.

Tutkimuksen ja innovaatioiden kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia. Marin muistutti, että Suomellekin voi avautua valtavat markkinat puhtaiden ratkaisujen tuotteille.

– Pitää olla etulinjassa ja kehittää osaamista. Mutta valitettavasti hallituksen koulutuspolitiikka ei edistä sitä, hän arvosteli.

Suomi kehittää biotaloutta, mutta Marin varoitti hakkaamasta sen varjolla liikaa metsiä. Positiivisena hän piti sitä, että hallitus on linjannut, että Suomessa pitää päästä hiilenkäytöstä kokonaan eroon.

Kaupungit  ovat Marinin mukaan avainasemassa ilmastonmuutokseen vastaamisessa. Suomessakin entistä useampi muuttaa kaupunkeihin, joten asumisen ja maankäytön ratkaisut eivät ole yhdentekeviä.

Helsinkiin suuntautuu valtava muuttoliike, joten viisainta Marinin mielestä on rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Hän on huomannut, ettei Helsinkikään ole julkisessa liikenteessä aivan täydellinen ruuhkineen.

Marin varoitti Suomea jäämästä jälkeen maailmanlaajuista trendistä: liikenteen sähköistymisestä.

– Suomessa on halua kehittää polttomoottoritekniikkaa, mutta meidän pitäisi olla etulinjassa myös sähköistymisessä.

Hän kiitteli Helsingin Energian päätöstä luopua kivihiilestä, koska kunnalliset energiayhtiöt ovat merkittäviä toimijoita ilmastotalkoissa. Näitä ratkaisuja tarvitaan muuallakin.

Sanna Marin on huolestunut siitä, että ilmasto  ja ympäristö ovat jäänyt poliittisessa keskustelussa muiden aiheiden varjoon, myös SDP:ssä.

– Emme voi väistää tätä aihetta, jos haluamme olla tulevaisuuspuolue, jonka nuoret ikäpolvet myös löytävät, Marin muistutti.

 

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipäivän saldo: suuri osa yli 90-vuotiaista sotainvalideista sinnittelee yhä kotonaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
92 -vuotiaan, molemmat sodat läpikäynyt Sakari Sippola esitteli mitaleitaan Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Lahdessa torstaina 27. huhtikuuta 2017.

Kansanedustaja Harry Wallin (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sotilasvammalain uudistamisesta. Lain muuttamisella saataisiin laitos saataisiin useampi ikääntynyt sotainvalidi korvattavan laitoshoidon piirin. Sotainvalidien keski-ikä nousee tänä vuonna yli 93 vuoden ja heitä poistuu joukostamme kiihtyvää tahtia.

Tällä hetkellä laitoshoidon korvauksen raja on 20% haitta-aste, mikä on jättänyt monta 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalidia jonottamaan yleisiä laitospaikkoja. Sotainvalidien veljesliitolla olisi kuitenkin resurssit ja kokemus heistä huolehtimiseen.

– Tänäänkin kansallisen veteraanipäivänä juhlapuheissa kiitetään maatamme puolustaneita. Valitettavasti tämän supistuvan joukon kannalta laki ei osoita arvostuksen toteutuvan käytännössä, sanoo Wallin.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2016 päätteeksi yhteensä 165 sotainvalidia, joista noin kolmanneksella oli 10 % tai 15 % haitta-aste. Suhde lienee samaa suuruusluokkaa koko maassa. Osittaisen laitoshoidon intervallijaksojen avulla on tähän asti tuettu sotainvalideja ja heidän omaisiaan asumaan pidempään omissa asunnoissaan. Etelä-Pohjanmaan sotainvalideista 70 prosenttia asuu vielä omassa kodissaan.

– Toivoisin juhlapuheiden ja arvostuksen siirtyvän myös päätöksentekoon ja itsenäisyyden juhlavuotenamme sodissa vammautuneet sankarimme saavat ansaitsemansa oikeudet ja heidät hoidetaan arvokkaasti viimeisille taipaleilleen, päättää Wallin.

Oikeuskanslerin nimitys siirtyy jälleen kerran – nyt asia siirretään oikeusministeri Häkkäselle

Kuva: Lehtikuva
Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei vieläkään osaa päättää, kuka valitaan oikeuskansleri Jaakko Jonkan seuraajaksi.

Oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle. Oikeusministerin salkusta luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) vahvisti asian torstaina uusien ministerivalintojen jälkeen.

– Haluttiin vielä käydä tämä läpi, koska me tiesimme, että tämä vaihdos tulee. On korrektia käydä myös hänen kanssaan tämä keskustelu, Lindström sanoi.

Nimitys on viivästynyt jo aiemmin muista syistä, eikä uusi oikeuskansleri pääse aloittamaan suunnitellusti toukokuun alussa, jolloin nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2007. Jonkka on pitänyt vuosilomiaan helmikuun alkupuolelta lähtien, ja hänen tehtäviään on hoitanut apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale.

Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä. Heidän joukossaan olivat muun muassa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja oikeusneuvos Mikko Puumalainen.
(STT)